\
\
-järven luonnon-
tieteellinen tutkimus
Qntario järvessä on käynnissä kasvava yhdyskunta koko Poh-
lafkja. hjomiontieteellinen tutki
•mv^^Se.,,alkoi .- jo keväällä tänä
v^pjooa/j^ työtä jatketaan ,a.inakin
vuoden ajan. Tutkimukseen osal-
listuu satoja luonnontutkijoita ja
tiedemiehiä Yhdysvalloista ga Ca
nadasta, onpa mukana seuraajia
in^qs^cin Euroopan maista. Tar
kameliaan pohjaliejuja, pintave^
sig^syyyyjksiä°ja rannikoita. Tut-
kim-iiksen tuloksen toivotaan an-
■ ■'f.r.t:;--ii'\:-- ■
ta_Yan vastauksen suurien järvien
tulevaisuudelle, laadulle ja laajuu-
dejUe.
, Tiedot, jotka saadaan tästä laa
jaata,tutkimuksesta voidaan käyt-
tää hyödyiksi ei ainoastaan toisiin
suuriin järviin nähden Canadas
saicyaaii myöskin koko maailmas-
sa< Jokaisessa maa3sa on huolestu-
anistgu vesistöjen jatkuvasta huo-
nonemisesta etenkin saastutuksen
johdosta. Tämän vuoksi Yhdisty-
neiden; Kansakuntien tieteellinen
oaastp. aloitti jo vuonna 1964 10-
vuotissuunnitelman tutkimukseen
vesiparannu^oppiin. Ontarion jär-
ven ;tubkim:seen -tehtiin ehdotus
Toronton yliopiston taholta,.kos-
ka ;kat.-ottifn että on parempi tut-
kia yi'-si järvi kunnollisesti, kuin
.vaiintrtfihdä pintapuolinen katsaus
; usc^nriasta. Tutkimuksen nimenä
on I"ternat:onal Field Year for
th- Great Lakes (IFGYL), siis
siihen s: ^ältyy kaikki suuret jär-
vet. *"o;"ta Ontario järvi käsittää
7,340 n:"iömailia.
Tiitt-:trnn ei Ccäsltä- yksin -jär-
.•ve?.)' sil-V-n s! 3ä'.tyy. myöskin kaik-
ki rannikot, joet jotka • laskevat
järvrrn, maat:lat, tehtaat, kau-
pungit ja teollisuus jotka ovat
vä; ttömärsi yhteydessä Ontario
järveen. Luonnontilat tarkiste-
tasn v-^^sä, iJmassa ja maastos-
jois-Amerikassa ja järveen virtaa
myöskin paljon saastaa Yhdysval-
tain puolelta Niagara joen väli-
tyksellä.
IFGYL:n tiedonannossa sano-
taan " ... aikoja sitten suurien
järviemme laajuus näytti siltä, et-
tä no-ovat loppumattomat vesipi-
toisuudeltaan, joita ei voi'mikään
hävittää. Nyt, kun niiden ympä-
ristöllä asustaa 35 miljoonaa ih-
mistä, on huomattu että ihmiskun-
ta on ne saastuttanut, vesistöjen
luonnonvoimat eivät voi enää teh-
dä puhdistusta omin: voimin. Ve-
sistöjen voimat ovat heikkoja, ver-
rattuna-kansakuntien yhä kasva-
viin vaatimuksiin.
'Kuinka voimme venyttää jär^
vien ja vesistöjen hyödyt, niin et-
tä sitä riittää kaikille. Avain tä-
hän kysymykseen on seikkaperäi-
nen ja huolellinen hallinto jolla
säännöstellään vesistöjen käyttö
ja järviä käyttävät laivastot. Sen
tähden on tärkeää, että vesistöjen
huoltajien tietoja täydennetään
luonnontieteellisistä muutoksista
joita on tapahtunut vuosien aika-
na. Tämä tutkimus on askel oi-
keaan suuntaan. Tämän jälkeen
voidaan tehdä tarpeellisia muu-
toksia järviemme tulevaisuuteen
nähden, muutoksia jotka varmas-
ti tulevat olemaan tarpeellisia säi-,
lyttääksemme järviemme vedet
käyttökelpoisina. Yhä kasvava
kansoittuminen järviemme ympä-
ristöillä johtaa siihen olettami-
seen, että pian on se aika edessäm-
me, jolloin väkiluku lisääntyy ai-
nakin puolella ,jos ei kolminker-
taisesti.
'Tähän laajaan tutkimiseen yhr
dsitcVbään veden luonnollinen haih-
tuminen; lämmön tasapaino joka
vuoden aikana, saastutuksen ra-
joitus, ilmojen vaihtelu,' asukkai-
den ja teollisuuden vesitarpeet ja
jätteet ja kalakannan tutkiminen.
Kysymys on siinä, mitä me tie-
dämme järviemme pitoisuudesta?
Myönnettävä on, että me emme
vielä tiedä vastausta kaikkein tär-
keimpään kysymykseen, kuinka
paljon jätteitä voidaan purkaa
vesistöihin, ennenkuin ne koko-
naan tuhoutuvat, mitä tapahtuu
jätteille sen jälkeen kun ne ovat
yhtyneet vesistöihin, kuinka pal-
jon luonto itse voi tehdä puhdis-
tusta. Sen me tiedämme, että muu-
toksia on tapahtunut usea kala-
kanta on kuolemassa, joitakin on
jo kokonaan hävinnyt, syöpymi-
nen ja mädäntyminen on hävittä-
nyt rantamia, rantavedet ovat
sakkaisia ja useat joet ovat jo
kokonaan lakanneet virtaamasta,^
ne ovat vähitellen täyttyneet, jät-
teillä, ja niin ollen kuolleet."
Luonnon suojelijat kaikkialla
maailmassa seuraavat tätä tutki-
musta, sen tuloksia ja ehdotuksia.
Riippuuhan maailman vesistöjen
puhtaudesta ihmiskunnan ja ko^-
ko luonnon elämä .
Vapaus 55-vuotias
KESÄ
: sa. T;ed:mirhet viidessä suuressa
laivassa keräävät vedestä kokei-
ta,*'s'euraavat veden lämpöä ja m'"t
taavat ilmaa eri vuoden aikoina.
Automaattiset tietokon eet on kiin-
nitetty kymimeniin vesipoijuihin.
tutkijoiden käytettävänä on 14
lentclkbneltta,. joista joka päivä mi-
tataan ilman kosteus, kartoitetaan
ipiiyilkerrostumat, järven pintakas-
vullisuus, jääpitoisuus ja myrs-
kyt!'
Myöskin on kolme ilmatieteel-
listä asemaa, joissa on automaat-
tiset koneistot ja kaikki tutkimuk-
sen .tulokset sijoitetaan tietoko-
. neisnn. ■
.Tarkastelijat kulkevat läpi mai-
den ja metsien, jokien pinnat mi-
tataan, samoin niiden virtaus kaik
kina vuoden aikoina. Ttutkimuk-
. sen' suunnitteluun, joka kesti nel-
jä, vuotta, osallistui 150 tiedemies-
tä., ja luonnontutkijaa, ennen kuin
näin laajakantoinen työ voitiin
aloittaa, sillä halutaan saada pe-
rusteelliset jä hyödylliset tiedot.
Canadan ja Yhdysvaltain liitto-
hallitukset, Ontarion maakunnan
ja New Yorkin osavaltion hallin-
tojen luonnon suojeluyhdistykset
osallistuvat tähän tutkimukseen.
Ontario järven. vesi on-vähitel-
len saastunut ja huonontunut,
niinkuin on muidenkin järvien.
Canadan puolella on nopeimmin
JULKAISEMME OHEISENA SUOMEN KUVALEHDESSÄ 1970
JULKAISTUN KIRJAILIJA HANNU MIKKOLAN KAUNIIN
KIRJOITUKSEN
• — Elämäni kesä on silloin; kun | kenenkään leluja.
yksityinen omistusoikeus on ku-
mottu, vaan ei oikeutta yksityisiin
ajatuksiin. Se on silloin kun jär-
vet ovat täynnä puhdasta vettä ja
kalaa, kun niiden rannoilla voi jo-:
kainen kävellä kieltoihin törmää-
mättä. Se on silloin kun kaupun-
geissa ei ole enää autoja ja ka-
duilla voi kulkea pelkäämättä. Sil-
loin kun kukaan ei ole kenenkään
herra, mutta narrina uskaltaa va-
paasti olla jokainen. Se on silloin
kun Suomenkaan puusta ei enää
valmisteta mitä tahansa mainosr
broshyyriä, kun atomiaseet ovat
unohtuneet ja asetehtaiden ovella
on lukko.
— Elämäni kesä on silloin kun
voi huolettomana katsella lasten
kasvamista, kun tulevaisuudessa
ei ole pelon miekkaa ja vihan mou
karia odottamassa. Se on silloin
kun ollaan ystäviä jokainen. Sil^
loin kun lapsuutensa kesiä voi
muistella häpeämättä, että on ol-
lut etuoikeutettu niihin, olihan
ruokaa, rauha, puhdas järvi ja il-
ma, tilaa oMa ja kulkea. Elämäni
kesä on^ kun köyhyyttä ei enää
ole -^"muuallakaan. Ei myöskään,
rikkautta, tuota sairautta, olisi
välttämätön toimeentulo vain. Elä
mäni kesä on silloin kun meren-
rannalla istuessa jalka ei osu öl-
jyyn, kun lokkien huudot kuulee,
kun pikamoottorit eivät enää ole
*; KIITOS
* . '
*:•:<• a Meidän monille ystäville lausumme vilpittömät kiitok-
*i ysemme ja arvonantomme monista ystävyyden sekä myötäturi=~
ponosoituksista,: kukkalaitteista ja lahjoituksista Ontarion
%'^tieäri.Foundat'ionille rakkaan serkkumme Lauri Setälän me-
nettämisen, surun johdosta.
i.' Erikoisesti kiitämme pastori Mark Suokonautioa, kanta-
: jia :ja Lougheedin hautaustoimistoa ja henkilökuntaa.
*
*
Vilpittömyydellä,
Serkku OLIVER PENNALA
Agapetuksen riemukas romaani V ARIELOKU V AN A
Aatamin puvussa ja vähän Eevankin
■ -ESITETÄÄN -
IIEARST — High School torstaina, syyskuun 14 pnä, kello 7 lp.
GERALDTON — Legion Hall, Mane St., perjant, syysk. 15 pnä, klo 7
THUNDER BAY — Finlandia Club, sunnunt., syysk. 17 pnä klo 2 <a 7 lp.
I8CAND LAKE — Koulu, maanantaina, syyskuun 18 pnä, klo 7.15 ip.
KORMAK — tiistaina, syyskuun 19 päivänä, kelo 7.15 ip.
SAtlLT STE. MARIE — Chateau Pines Hall,
< • ' keskiv. syyskuun 20 pnä, klo 7.30 ip.
WANUP — Wanup Hall, syyskuun 22 pnä; klo 7.30 lp. '
TORONTO, F.S.C. Club, sunnunt, syyskuun 24 pnä, klo 2 ja 7 ip.
1'OROVTO— F.S.C. Club, Manvllle Rd., maanant syysk. 25 pnä, 7.30
S.T.. CATHARINES — Polish Hall. 85 Havnes Ave..
■ ' tiistaina, syyskuun 26 pnä, kk» 7.30 lp.
MONTREAL, QUE. — Y.M.C.A., 4585 Sherbrooke \V.,
lauantaina, syyskuun 30 pnä, klo 7.30 lp.
^TäBONTO — Don Hall, sunnunt, lokak. 1 pnä, klo 3 ip.
LIPUT ETUKATEEN $1.50
OVELLA $2.00
— Elämäni kesä on silloin, kun
taide laikkaa olemasta' yläluokan
tukema pilkku huvi, kun se on kan-
salaiscmaisuutta jokaisen. Kun
kotiin saapuessa tiedät, että et
ole yksin. Elämäni kesä on silloin
kun ihmisten ei enää tarvitse pae-
ta alkoholin ja huumausaineitten
turviin, kun arkipäivänkin voi kes
tää jokainen. Elämäni kesä on
kun metsiin ei rikota puMoja las-,
ten jalkoja ja käsiä odottamaan,
kun muovista ei enää tehdä hui-
jausleluja, kun polkupyöriä on jo-
ka paikassa vain sinua odotta-
massa. Elämäni kesä on silloin,
kun vastuuta ottaneet ja saaneet
ihmiset uskaltavat myös jukisesr
ti virheensä tunnustaa ja kun ei
heitä haukuta siitä, se on kun jor
kainen saa äänensä kuuluville,
kun yhdessä mietitään miten pa-
ras on.
■ Elämäni kesä on, kun ym-
märretään, että isänmaallisuus on
kansainvälisyyttä. Elämäni kesä
on kun kaikilla on työtä, f Se on
silloin, kun työttömyyden.uhates-
sa kyetäänkin purkamaan jokin
aikanaan rationalisoinnin vallites-
sa hankittu kone ja taas naavat
Ukot töitä. Se on silloin kun ai-
neelliset arvot on kumottu, kun
joka päivä halutaan tietää vähän
lisää — vaikka sanakin. Elämäni
kesä on silloin kun jaksetaan
yrittää tätä. Se on myös silloin
kun vankilat on purettu ja mieli-
sairaaloissa saavat hoitoa vain
suuruudenhullut, valtaa ja rik-
kauksia tavoittelevat henkilöt; Se
on silloin kunTieitäkin kohdellaan
inhimillisesti. ~~
— Elämäni kesä on kun erilai-
-suutta pidetään hyvänä, uusia
ajatulksia mielenkiintoisina, mur-
teita ja vieraita kieliä ja kulttuu-
reja oppimisen ja tubkimisen ar-
voisina. Se on silloin kun edes vä-
hän harjoitetaan itsekritiikkiä,
vaikka kerran vuodessa vain. Kun
ruvetaan miettimään voisiko lähi-
mäisen kärsimystä auttaa muuten
kin kuin hyvällä sanalla. Elämäni
kesä on silloin,' kun kirkosta on
laitoksena tullut tarpeeton, kun
sielunhoitajia ollaan jokainen. Se
on silloin kun voin hymyillä kel-
le tahansa lapselle. Kun nälkä on
poissa ja tuhlaus lopetettu, kun
kukaan ei halua toista alistaa, kun
ei enää tarvitse.sanoa ,että köy-
hille ja ilnnuille myös os asuta-
koon.
— Elämäni kesä on, kun voit
kasvattaa pitkän tukan ilman et-
tä sitä kukaan paheksuu, tai voit
-— Lehtemme'Vapaus, täyttää 55
vuotta marraskuun 6 pnä-72. Näissä
merkeissä on suunnitteilla juhlatilai-
suuksia ympäri koko Canadan. Ori
suunnitteilla tilaisuuksia pienistä ko-
tikekkereistä aina suuriin ohjelma
ja päivällistilaisuuksiin saakka, ei
kä suotta, onhan Vapaus-lehtemme
saavuttama merkkipylväs, 55 vuotta
erittäin huomattava saavutus,- kun
otetaan huomioon että tämän uuden
kotimaamme ikä on vain hiukan
yli 100 vuotta. Tämän 55 vuoden
aikana on mdnta sanomalehteä huk-
kunut talousvaikeuksien alle, sel-
laisiakin lehtiä joiden takana ovat
olleet suur-rahamiehet rikkauksinaen
.Siksi saammekin olla ylpeitä, että
meidän pieni suomalainen työläis-
joukkomme on kyennyt kustanta-
maan 55 vuotta. Meidän vaikeutem-
me eivät ole olleet yksinomaan ta-
loudellisia. Esimerkiksi lehtiliikkeen
työläisten kouluttaminen on tapah-
tunut miltei sataprosenttisesti liik-
keemme sisällä, emmekä ole voineet
hyväksikäyttää yhteiskunnan avulla
ammattikoulutuksen saaneita työläi-
siä, johtuen kaksimielisyydestä; Sil-
ti voimme olla ylpeitä siitä ammat-
titaidosta minkä lehtiliikkeemme työ
Iäiset ovat liikkeessämme saavut-
taneet, he ovat ammattialansa par-
haita. Lehtiliikkeessämme on useita
lähes 40 vuotta liikkeessämme työs-
kennelleitä, ja keski-palvelusvuosir
ikä on siinä 27-28 vuotta, mikä
osoittaa että palvelu-uskollisuus on
ollut parhain mahdollinen.
Metsätyöläisten union' synnyttämi-
sessä suomalaiset metsätyöläiset an-
toivat ratkaisevan panoksen uriion
aikaansaamiseksi. Tässä, niinkuin
monessa muussakin työläisten etuja
puolustavassa taistelussa; oli Vapau-
della hyvin tärkeä osa tiedonanta-
jana ja innoittajana.
Monet ovat ne työväenliikkeen vas
täiset valheet jotka lehtemme on
paljastanut. Monet ovat ne uutisat
joita toiset työväenvasiaiset suomen-
kieliset lehdet eivät ole suostuneet
julkaisemaan, jotka ovat julkaistut
Vapaudessa.
Työväenliikkeen johto, jo aivan
alkuajoilta saakka, on oivaltanut
työväanlehtien välttämättömyyden,
osana työväenliikkeen taistelussa.
Tämä työväen lehtien välttämättö-
myys on vielä suurempi tänään kuin
eilen, sillä "suuren rahan" omistama
T. V. harjoittaa työväen harhaan-
johtamista, niin taloudellisissa kuin
poliittisissakin kysymyksissä ja siksi,
koska emme taloudellisista syistä
ole kykeneviä käyttämään ,TV:tä hy-
väksemme, jää meidän miltei aino-
aksi henkiseksi aseeksi; sanomaleh-
temme, joka meidän suomalaisten
osalta tarkoittaa Vapaus-lehteä. En-
nen tulivat ihmiset suurin joukoin
kuuntelemaan puhujia haaleille, mut-
ta nykyään odottavat työläisetkin,
olla kalju huviksesi vain. Elämäni
kesä on, kun ymmärretään että
luontoa ja siitä tullutta omaisuutr
ta ei kukaan yksinään omista. Mi-
nun elämäni kesä on, kun voin ui-
da pärskytellä kaikessa rauhassa
niin huonosti kun osaan, kun voih
nukahtaa kalliolle ja kuunnella
sitten lehmänkellojen kalinaa, kun
voin nauttia palavan puun tuok-
susta/kun muurahainen voi juos-
ta käteni yli. Elämäni kesä on,
kun kukaan ei tätä minulta kiel-
lä— omatuntonikaan.
— Elämäni kesä on, kun lak-
kaan olemasta pessimisti ja uskon
että asiat todella voivat vähä vä-
hältä muuttua, että ihmiset edes
sanoissa yrittäisivät miettiä onko.
'heillä oikeutta elää paremmin
kun toiset, parempina kun toiset
— ja miettiä kuka tämän oikeu-
den heille oikein antaa. Elämäni
kesä olisi jo sekin, että edes asen-
teissa yritettäisiin muuttua —
vaikka käytäntö, se on kait vielä
pitikään mitä se nyt on. Elämäni
kesään , kuuluu kumminkin, että
"normaali terve järki ja realistiset
mahdollisuudet" tulisivat vähitel-
len selvästi ymmärretyiksi omis-
tavien, vallankäyttäjien ja heitä
ihailevien ja heidänlaisikseen ha-
luavien heikkojen ihmisten ter-
meiksi.
--Elämäni kesä on minulla
lapsena ollut ja nyt en sitä enää
millään saa. Toivoisin olevani vää-
rässä kun sanon, että minun elä-
mäni kesää ei varmaankaan tule
vielä pitkään aikaan. Minun elä-
mäni kesässä ihmiset eivät enää
olisi tyytyväisiä ja vahingoniloi-
sia siitä, että sitä ci tule.
että heille on "hengen ravinto"
tuotava olohuoneeseen sanomalehden
välityksellä, ollen se halvin ja miltei
ainut, työväenliikkeen tiedoitus- ja
valistusväline.
Me olemme joutuneet useina vuo-
sina tekemään lahjoituksia pitääk-
semme lehtemme ilmestymisen mah-
dollisena nousevien kustannuksien
peittämiseksi. Nämä henkilökohtai-
set lahjoitukset ovat tehneet mah-
dolliseksi lehtiemme^- hengissäpitämi-
sen. Lahjoitusperiaatteena ei ole ol-
lut 10%- tuloksista, niinkuin, eräillä
kirkkokunnilla on_sääntonä, vaan on
periaate ollut ehkä: "jätetään jota-
kin muuta ostamatta" lahjoitetaan
rahaa Vapaudelle ja kun kannatta-
jajoukko on ollut suuri, on pienem-
mistäkin lahjoituksista kertynyt kau-
niit summat.
Nyt kun me kukin eri paikkakun-
nillamme alamme juhlimaan Vapau-
den syntymäpäivää, meillä ei ole
syytä pienimpäänkään pessimistisyy-
teen. Samalla kun me kiitämme
kaikkia lehtfcmme avustajia, me
voimme todeta, että siitä työstä,
jonka lehtemme alkajat, ovat teh-
neet, siitä työstä näkyvät hedelmät
ympäri maapallon. Henkilökohtainen
toiminta näyttää usein pieneltä ja
mitättömältä, mutta meri on pantu
kokoon pisaroista ja ne pisarat joi-
ta olemme saaneet Vapauden kul-
hoon, osaltaan auttavat valtameren
kasvattamisessa, joka takaa meille
paremman maailman. Sanan kaikis-
sa merkityksissä:
ELÄKÖÖN VAPAUS!
KesMviikko, syysk. 13 p. — Wed., Sept. 13, 1972
Sivu 5
TIEDONANTO SUOMESTA
DDR-N EU VOTTELUISTA
Suomen ja Saksan Demokraatti-
sen tasavallan neuvottelut, joiden
viimeinen kierros käyntiin Berliinis-
sä, ovat päättyneet menestykselli-
seen lopputulokseen. Pääneuvotte-
lijat suurlähettiläät Paul Gustafsson
ja Kurt Nier parafoivat eli vah-
vistivat nimikirjaimillaan kaksi eri
sopimustekstiä DDR:n pääkaupun-
gissa syyskuun 6 pnä 1972.
Ensimmäisessä sovitaan dipl?
ma äitisuhteiden solmimisesta ja toi-
sessa muista Suomen esittämistä
asioista, jotka sisältyvät Suomen
vuosi sitten kummallekin Saksan
valtiolle jättämään ns. pakettien-
dotukseen.
Jälkimmäisessä sopimusasiakirjas-
sa DDR ilmoittaa kunnioittavansa
Suomen puolueettomuuspyrkimyksiä
ja molemmat maat sanoutuivat irti
väkivallan käytöstä. Lisäksi mo-
lemmat hallitukset ilmoittavat, että
toisen maailmansodan jälkeen avoi
meksi jääneistä taloudellisista ja
oikeudellisista kysymyksistä tullaan
neuvottelemaan myöhemmin.
Sekä Suomen että DDR:n hallitus
artcivat keskiviikkona oman tiedon-
annon neuvottelujen päättymisestä.
Itse sopimustekstejä ei diplomaatti-
sen käytännön mukaisesti julkisteta
vielä. Parafoidut asiakirjat tulevat
nyt kummankin hallituksen käsitte-
lyyn-
Suomen ulkoministeriö ei esitä vi-
rallilta arviota siitä, milloin sopi-
mukset ovat läpäisseet hallituksen
ulkoasiainvaliokunnan ja milloin ne
allekirjoitetaan, ratifioidaan ja as-
tuvat voimaan. Varsinainen diplo-
maattisuhteiden solmiminen saattaa
viedä vielä useita viikkoja.
DDR:n ILMOITUS
DDR:n uutistoimistoin julkaisemas-
sa tiedoitteessa todetaan neuvotte-
lujen, päättyneen menestyksellisesti.
Asiallisessa ja rakentavassa ilmapii-
rissä käytyjen neuvottelujen tulos
esitetään nyt molemmille hallituk-
sille jatkokäsittelyä varten,, sanotaan
ADN.n tiedotteessa.
Sähke Vietnamin
Naisten liitolle
Suomen Naisten Demokraatti-
nen Liitto on lähettänyt Vietna-
min Naisten Liitolle seuraavansi^
sältöisen sähkeen: . • Bf«.«,'r..<
18 Rakkaat sisaremme
Tervehdimme teitä mitä syvimw
min solidaarisuuden tuntein tais-
telussanne kansanne olemassa-
olon ja itsemäärääimi3oJlft|u^^
puolesta. USA:n Vietinaim'n sodan
vastainen mielipide yhä laajenee
ja voimistuu maassamme.:,01em-
me toistuvasti esittäneet''jyrkän
vastalauseemme USA:n imperia-
lismin maassanne ja köko-Indd-
kiinassa narjoittamia sdtatöJhiia
vastaan, vaatien joukkojen pois-
tamista' maastanne ja sodafi'^pi-
kaista lopettamista. ' ';| !
Onnittelemme teitä sankarillis-
ten ponnistustenne saavuttamas-
ta menestyksestä raakaa"ja-'häi'-
käilemätcntä hyökkääjää vastaan.'
Olemme osallistuneet maamme'
voimistuvaan joukkoliikkeeseen
mm. keräämällä varoja NKDL :n
aloitteesta Hanoihin rakennetta-:
vaan naisten ja lasten sosiaali- ja
terveyäkeskuksen rahastoon^ Tä-
män keräyksen lopullinen tuotto,
38,200 mk, on jo suoritettu Pa-
riisissa tätä tarkoitusta.varten va-
ratulle tilille. Toivomme tämän:
keräyksen omalta pieneltä osal-
taan tukevan rakennustyötä US
A: n kaiken tuhoavan pommituksen
jälkeen.
Oheisena lähetämme teille
jäljennöksen vastalausekirjelmäs-
tä, jonka lähetiimme viimeksi Ni-
xonille. Pyrimme jatkuvasti kan-
nustamaan naisia ottamaan aktii-
visesti kantaa Vietnamin sodan
lopettamiseksi ja USA:n ja sen
liittolaisten .pikaiseksi poistumi-
seksi maaperältänne.
Voitto\ tässä yhteisessä taiste-
lussa on voitto rauhalle koko In-
dokiinassa. Sen saavuttaminen
auttaisi' rauhan turvaamista-myös
maanosassamme, Euroopassa.
5uomen Naisten Demokraatti-
nen Liitto r.y. liittotoimikunta 26.
g. 1972. ' * " • '"
FARMAREILLE LUVATAAN
SADFVAHINKOKORVAUSTA
Ottawa. Noin 22,500 farma-
ria saa. Itä-Ontariossa ja Quebe-
cissa: liittohallituikselta. $400 sade-
vahinkojen korvaamiseksi. Tällai-
nen tieto annettiin viime torstai-
na jolloin myös huhuttiin, että
liittovaalit pidetään ehkä loka-
kuun 30 pnä..
Maatalousministeri H. A. 01-
son sanoi, että tämä $400 lahja
summa annetaan sateista kärsinei
de alueiden kaikille farmareille
joiden pääasialliset ansiot tulevat
Jäälohkareitten kauppaa
• Varsin erikoislaatuinen firma
on avattu äskettäin Godthabin
kaupungissa Grönlannissa. Liik-
keen perustajat aikovat ryhtyä
harjoittamaan omasta mielestään
erittäin edullista kauppaa, myy-
mään Euroopan maihin jäälohka-
reita. Suuri osa Grönlantia on jo-
pa kolmen kilometrin paksuisen
jääkerroksen peitossa. Näin ollen
sen jäävarastot ovat käytännölli-
sesti katsoen rajattomat, kun taas
monet maat kärsivät ankaraa ve-
den puutetta. Grönlannin jäästä
voidaan saada sulattamalla niin
puhdasta juomavettä, ettei sellais-
ta saa enää Euroopan parhaim-
mistakaan vedenpuhdistuslaitok-
Hiilti\.
McKeoughn
erohakemus \
hyväksytty
Toronto. — Maakunnana päämi-
nisteri otti vastaan maakunnan ra-
hastonhoitaja Darcy McKeoughn ero
hakemuksen syysk. 6 p. "suuresti
pahoitellen" asiaa. Mutta lehdistölle
mr. Davis kertoi, että ei ole mi-
tään joka estäisi mr. McKeughn ni-
mittämistä uudelleen hallituksen
virkailijaksi, vaikka hän ei nyt tällä
kertaa voi sanoa varmasti sen ta-
pahtuvan.
Mr. Davis myös sanoi, että hän
julkaisee kohta suuntaviivat jotka
koskevat hallitusministerien raha-
sijoituksia ja antaa lausunnon hal-
litus- ja omaetuasiain ristiriidasta;
"Päätös mr. McKeaughn erohake-
muksen vastaa;nottamisesta ei mil-
lään tavalla ole epäluottamuslause
hänen rehellisyydestään, eikä se
merkitse, että hän olisi käyttäyty-
nyt väärin", jatkoi mr. Davis.
Joulukuussa 1969, silloin kun
mr. McKecugh oli ko., viraston mi-
nisteri, hyväksyi kunnallisasiain vi-
rasto maanjaon Chathamissa. Sa-
moihin maihin oli mr. McKeoughilla
rahallinen osuus josta mr. Davis
sanoi, että tapahtuma oli "korkein-
taan erehdys".
"Mr. McKeoughn päätös jättää ero-
hakemus on esimerkkinä hänen
henkilökohtaisesta ja valtiollisesta
vastuunalaisuutensa korkeasta tasos-
ta jonka hän on itselleen asettanut
ja johpn minä täydellisesti yhdyn",
lisäsi mr. Davis.
farmilta. ■ ■ % .
Mitään mahdollisuutta ei sano-
ta olevan siihen, että farmarit, jot
ka eivät ole sateista kärsineet,
saisivat tämän $400 lahjasum-
man.. .■■■„■.
Ontarion alueen "sade-kato-alu-
eiksi" on mainittu Prescott, Stor-
mont, Russell ja Glengarry; Joita-
kin Pohjois-Ontarion alueita voi-
daan määritellä samaan (avustetr
tavaan) luokkaan kuuluviksi kun
tilannetta tutkitaan yksityiskoh-
taisemmin.
Itä-Ontarion monet maatalous-
asiantuntijat pitävät tätä sadeva-
hinko-korvausta eleenä, • jolla ei
ole suurtakaan merkitystä keskin-
kertaisen farmarin elämässä, sillä
mainittu summa on vain "pisara
ämpärissä" niille jotka ovat sa-
teiden johdosta kärsineet $6,000
satovahingot, selittävät he.
Rotusyrjintää
Kommunistipuolueen ehdokas
Spadina vaalialueella Torontossa
Maggie Bizzell on lähettänyt säh-
keen Ontarion prokuraattorille;
Dalton Balesille vaatien häntä
nostamaan syytteen rikoslain no-
jalla Western Guardia vastaan.
Äärioikeistolainen Western
: Guard-ryhmä käyttää rotusyrjin^
tään viittaavaa tunnustusta: "Säi
lyttäkäämme Canada valkoisena".
Mrs. Bizzellin sähkeen sisältö
oli seuraava: Western Guard, su-
rullisen kuuluisa fasismia puolus-
tava ryhmä pitää kokouksen To-;
rontossa syyskuun 13 pnä. Ko-
kouskutsussa käytetään tunnusta
"Säilyttäkäämme Canada valkoi-
sena." Tämä tunnuslause selvästi
rikkoo lakipykälää no. 281 Cana-
dan rikoslaista, jossa kielletään
vitianlietsonta. Kommunistipuo-
lueen ehdokkaana velvoitan teitä
ryhtymään toimenpiteisiin tär
män lakipykälän nojalla."
Mrs. Bizzell on myöskin lähet-
tänyt sähkeen liittohallituksen
oikeusministerille Otto Langille
velvoittaen häntä pikaisesti neu-r
vottelemaan Ontarion prokuraat-
torin, kanssa, tuodakseen nämä
rikolliset-pikaisesti oikeuteen.
S4S
SUOMI-MATKA
S.A.S. ■ .
CSJ :n Sudburyn osasto järjestää ARPAJAISET
joissa palkintoina ovat:
1. Lentolippu S.A.S. koneella Montreal—Helsinki—Montreal
2. Lentolippu S.A.S. koneella Montreal—Helsinki—Montreal
^.Arvokas matkalaukku-yhdistelmä (Miesten tai Naisten)
Lento on 22—45 päivän ja lento-aika kesällä 1973,
Arvan hinta ainoastaan 50',S kappale. Arpoja saatavana
CSJ:n Sudburyn osastolta,1 Box 354, tai paikallisilta myy-
jiltä; Arvonta suoritetaan helmikuun 23 päivänä, 1973
Arpajaisista saadut tulot luovutetaan Suomaläis-Canadalaiscn
historia-aineiston Mikrofiunauksen rahoittamiseksi.
CSJ:n Sudburyn osasto No. lö, Box 354, Sudbury, Önt.
Luotettavin lentolmja
Scandinavian Airlines
%
System _
7742