flJBEBTY)?.-— IndependentLabor OrgJtod df f Finnish. Canädians. Es- tablistied" Nov; 6. ^1917./Authorized [ «s seoond .class - mail by the Posi ; fished>s!thxire l^eek^ :^ ETuesdäys. Thursdays andSaturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-10? EUn.St. W., Sudbury, Ont.;r Canada. Suomessa: \> 1 vk. B.50 Ad vertising ,-rates - uppttv application. Translatiöncfree^ ' . Öahadassa%^?1; vk~;; 8.00 6;kkS455;; 3:kfc,2.50 YhdysvaUoissa:;l:vk. 9.00 6. 4 80 6 kk. 5-25 A:lainen kirurai Siinfnen somallwood esittämässä työväenvastaisen lausuntonsa ^ ja; välittömästi semjälkeen nähtiin, miten mr. Pearson ja eräät muut liberaalit taputtivat käsiään sen johdosta. Nyt on kui- tenkin selvitetty, että mr. Pearsonin kättentaputuskuva on otettu jostakin muusta yhteydestä, eikä siitä mitä sen piti kuvaaman. Mr. Pearsonia siis mustattiin tässä yhteydessä ai- heettomasti! , „ J Tällaista tapahtuu nykyään tuhkatiheään suuren rahan omistamissa ja kontrolloimissa lehdissä. Mutta mikäli työ- väenliikkeen miehistä annetaan samalla tavalla täysin vää- risteleviä-kuvauksia — niitä ci milloinkaan oikaista. Viimeisin esimerkki siitä, miten asioita vääristellään ja väritetään saatiin eilen (torstaina) torontolaisen Globe and Mail lehden kirjeenvaihtajan William Stevensonin Hong- kongin-kirjeestä 'minkä otsikossa julistettiin, että tiibettiläi- hen PanchenLama oli muka Pekingissä syyttänyt Intiaa im- erialistisista" aikeista Tiibetin, suhteen, mutta, varsinaisessa tekstissä osoitetaan kuitenkin, cttä_ Pekingissä ei arvosteltu Intiaa ;yleensä, vaan ainoastaan Intian eräitä sanomalehtiä jä poliittisia piirejä —kmitkä ovat luonnollisesti kaksi eri - asiaa. Mutta tuloksena on sc, että ainoastaan otsikkojen lu- käydessään 5; nähnyt' sydämensiirtoja New York. ~ Johtava amerikka lainen kirurgi, dosentti A;D. Gure» vvitsch: kertoi äskettäin'Aettä ■ hän Neuvostoliitossa o'i J*'' \ \ suoritetta van koiriin. _ . , ' Kenenkään ei pidä aliarvioida si- tä mitä venäläiset tekevät, sanoi hän ' sandmalehtimiehille! V Heidän teknillinen taitonsa'on huomion ar- voista.- Sydämensiirrot onnistuivat pääasiallisesti hyvin monimutkaisen kirurgisen instrumentin 'ansiosta, jolla lääkärit voivat yhdistää kaksi verisuonta yhdellä ainolla liikkeel- lä. Tämä instrumentt itekee 30 se- kunnissa, sen mihin kirurgi tavalli- sissa tapauksissa'- tarvitsee 30 mi- nuuttia, nimittäin kahden verisuo nen yhdistämiseen. Tohtori Gurewitsch, joka puhuu venäjää kertoi myös eräässä venä- läisessä laboratoriossa nähneensä ii- seita kaksiydämisiä koiria. Eräs niistä oli elossa 32. päivänä leik- kauksen jälkeen, se vaikutti hyvin pirteältä ja sillä oli kaksi pulssia. Kokeiden tarkoituksena on tehdä kirurgeille mahdolliseksi siirtää juuri kuolleiden terveitä ruumiin- osia eläviin. ,l Helsinki. —;KII —: Soisisiiläei:e min mäin ja vastoin-\ SKÖLh |g;K!pg|SgSirtide| raokraättinen e d us kuntaryhmä antoi kielteisen vastauksen kan- sandemokraattisen eduskuntaryh- män kaksi viikkoa siteen molem- mille sosdem. ryhmille jättämään eritykseen, jossa esitetään yhteis- toiihintaa näiden kolmen kesken' työväen ryajankohtaisten vaatimusten toteuttamiseksi: Sos- dem. ' eduskuntaryhmän kieltei- sessä vastauksessa selitetään, et- tei ole aihetta muuttaa eduskun- - nan työsuunnitelmaa,, vaan' aloit- teet tulevat aikoinaan sen ^puit- teissa eduskunnassa.. käsiteltävik- si.. Ryhmän- vastaus' merkitsee kieltäytymistä yhteistoiminnasta toisten vasemmiston eduskunta- ryhmien kanssa jotka yhdessä muodostavat eduskunnan enem- mistön — näiden työväen ajan- kohtaisten vaatimusten toteutta- miseksi. Kuten tunnettua, on sosdem. oposition eduskuntaryh- mä jo aikaisemmin antanut- myönteisen vastauksen ehdotuk- seen. Sosdem. ryhmän vastaus merkitsee sitä, ettei esim. vuosi- lomalain uudistamista ennätetä missään tapauksessa käsitellä en- nen lomakauden alkua toukokuun 1 päivänä. Sosdem. ryhmän vastauksessa luetellaan suuri joukko aloitteita, joitä sosdem. ryhmä on aikaisem- RAHAPAJAN JOHTAJA TEKI VÄÄRÄÄ RAHAA Helsinki. — Helsingin RO:n 3. oastolla käsiteltiin viime torstaina jälleen rahapajassa ilmenneitä vää- rinkäytöksiä. Paikalla oli jutusta syytettyinä olevat rahapajan enti- nen johtaja, dipl. ins. Peippo Uolevi Helle ja entinen toimistopäällikkö Risto Tauro sekä toimitusjohtaja Osmo Vainikainen. Syyttäjä esitti kirjelmän, jossi hän katsoi Helteen syyllistyneen v. 1860 annetun asetuksen tuntemien 75 pennin hopearahojen luvatto- maan lyömiseen ja liikkeellelasku miseen. siitä huolimatta, että hän on tiennyt, ettei valtiovarainminis- teriö ole koskaan antanut lupaa sa- nottujen rahojen valmistamiseen. Edelleen syyttäjä selvitti, että Helle on vastoin asianomaista lupaa lyöt- tänyt ja laskenut liikkeelle kupari- sia yhden markan metallirahoja. Niinikään Helle on luvattomasti ja osittain rahapajan kustannuksella lyöttänyt eräänlaista muistomitalia, josta hän lisäksi on saanut itselleen taloudellista hyötyä. Lopuksi syyttäjä katsoi Peippo Uolevi Helteen syyllisyneen seuraa- viin rikoksiin, joista hän vaati syy- tetylle rangaistusta: Väärän rahan valmistaminen ja kaupitteleminen, tahallisesti raskauttavien asianhaa- rojen vallitessa tehty, jatkettu vir kavirhe, virkamiehenä tehty jatket- tu kavallus ja oman voiton pyynnös- tä tehty tahallinen virkavirhe. Edel- leen hän vaati, että syytetyn saama taloudellinen hyöty julistettaisiin valtiolle menetetyksi. Poliisikuulustelupöytäkirjojen lu- vun yhteydessä syytetty Helle kiisti syyllistyneensä mihinkään rangat tavaan tekoon. Asioiden käsittelyn päättyessä syyttäjä vaati Helteen vangitsemista, koska hänen tek >■■ mikseen katsottavista rikoksista la- ki säätää vähimmäisrangaistuksena kolme vuotta kuritushuonetta. Vä- lipäätöksellään oikeus siirsi jutun enemmän käsittelyn huhtikuun 30. päivään ja julisti samalla syytetty Helteen heti vangituksi ja passitet- tavaksi lääninvankilaan. min mainittujen kysymysten toteut- tamiseksi tehnyt. - v' ' '\ ''":-'-''^''Jt'^t"'^--*^''?'*'v''''-:' ;^-vv^VV£ri^.^^ ' • .■Vr'r"-;-: Sösdejn. ryhmän kirjelmän lop- puyhteenveto kuuluu:Sosialidemo- kraattinen eduskuntaryhmä toteaa lopuksi; että edellämainittujen - tyck väestölle tärkeiiten, tavoitteiden eteenpä^ sen "johdosta, ettei hykyirien halli-, tus. ole antanut tarvittavia hailir; tuksen oehtotuksia.^ Mitä eduskuii^ nalle jätettyihin ao. aloitteisiin tu- lee, kiirehdimme eduskunnan työ- suunnitelman fpuitteissa -niiden kä- sittelyyn • tuloa. Nörmaält; parla- mentillinen~-tbimihta vaHpkuritakä- sittelyineen takaa mahdollisuudet asiain asialliseen käsitteyyn eikä kirjelmänne anna aihetta lähteä muuttamaan tätä parlamentillista käytäritöä. HERTTA KUUSISEN VASTAUS Sosdem. ryhmältä saamaamme vastausta ei valitettavasti voi tul- kita muuksi kuin kielteiseksi, tote- si SKDLn edustäkuntaryhmän pu- heenjohtaja Kuusinen. Vastauk- sessa luetellaan pitkälti sosdem.- ryhmän tekemiä alotteita-, joiden olemassaoloon meidänkin kirjel- mässämme viitattiin, Sosdem. ryh- män selonteossa on useita kohtia, jotka eivät pidä paikkaansa, kuten mm. se. että sosdem.-ryhmä olisi "ensimmäisenä" jättänyt aloitteen 5-päiväisestä työviikosta. SKDLn ryhmä jätti asiasta lakialotteen jo vaalien jälkeen kokoontuneille val- tiopäiville viime vuoden elokuussa ja sitä ennen useille aikaisemmille valtiopäiville, kun sen sijaan sos- dem- ryhmä jätti toivomusaoitteen- sa vasta tämän vuoden helmikuussa. Näihin epätarkkuuksiin ja kir- jelmään sisältyvään Fagerholmin hallitusohjelman ylistämiseen pi- temmälti puuttumatta on todettava, että sosdem. ryhmä ei ole halunnut puuttua pääasiaan. Tosiasiahan on, että vaikka kaikki kolme ryhmää ovat tehneet samansuuntaisia aloit- teita, hallitukset — sen paremmin Fagerholmin hallitus kuin nykyi- nen Sukselaisen hallituskaan — eivät ole tällaisia esityksiä edus- kunnalle antaneet. Juuri senvuok- si ehdotimme mekin molemmille sosdem. ryhmille yhteisiä neuvot- teluja toimenpiteistä, joilla esityk- siä tai .aloitteiden käsittelyä voitai- siin kiirehtiä. Viimemainitusta asiasta sosdem. ryhmän vastineessa viitataan aino- astaan eduskunnan enemmistön hy- väksymään vuoden 1959 työsuunni- telmaan, joka ei takaa, että nämä työläisille kiireelliset asiat tulisivat käsiteltäväksi kuluvan vuoden ai- kana. Tällainen suunnitema . on hyväksytty ryhmän jäsenten myötä- Irlannin kansan historiallinen 1 un merkkipäivä KIRJ. V. MATVEJEV Vuonna 1949 huhtikuun 18 päivä oli tärkeä muistopäivä Irlannin kansan historiallisessa pitkässä ja kovassa taistelussa vapautensa ja itsenäisyytensä puolesta. Se oli päivä jolloin Irlanti julistettiin ta, savallaksi. Samalla tiedoitettiin, että tasavalta erkanee Britannian Commomvealthista. Samalla nuori valtio osoitti ha- lunsa suojella sen kovassa taiste- lussa voitettu suverenisuus ulkoa päin tulevalta tunkeutumiselta. Se kieltäytyi jyrkästi Washingtonin ja Lontoon yrityksistä saada sen liit- tymään NATOn ja myöntämästä alueellaan tukikohtia yhdysvaltain lentövoimille. NATOn strategistien kaikki yritykset saada Irlanti hei- dän kontrolliinsa ovat epäonnistu- neet. . Viime vuoden toukokuussa esim. Yhdysvaltain ilmavoimat suunnit- teli järjestää "näytöslennon" Dub- linin ja Shannonin yli. Irlannin hallitus ilmoitti, että sellainen soti- laallinen harjoitus ei ole sopusoin- nussa sen puolueettomuuden kans- kijat, ja niitä on^paljon,,saivat kokonaan harhaanjohtavan kä- sityksen siitärmitä Pekingissä oli tapahtunut; Samalla kun ko. uutistiedon tekstissä - selostet- tiin nimenomaan, että Peking haluaa ylläpitää hyviä suhteita Intiaan^ Globen otsikkojen; lu- kijoille annettiin tarkoituksel- lisesti sellainen kuva, että Pe- kingissä :; on pidetty palopuhei- ta Intiaa vasdpm? r -{ Ja toisin pEn mr. Pearsonin tapauksessa, tällaista vääristet- tyä propagandatemppua \ ei koskaan oikaista/ Muita samanlaisia esimerk- kejä; porvarilehtien ^päluotetr tavuudesta 1 .ybitaisiin1 , esittää loppumattomastii-M^tta'tärnä- kinirJittää \korostamaan sitä; e^r tä nyt ?j'o§ *k'oskaai\?1tärvitaap _ti » • 7, -«-i. 'iiJ«.t\'oy levän kuparin : myynnistä ja se on herättänyt pelkoa USÄ:h kuparin tuottajien: keskuudessa sillä;be pel- käävät, että jos hallitus myy kupa- ria, niin se aiheuttaa, kuparin ;hin- nan rpmahtamiseh. Samalla/mark- kinamahdollisuudet; myps rajoittui- sivat. ■,; ',-r- .■;■■ ' .'•'■': ^1: On luonnollista, että kuparin hin- nan lasku USArssa vaikuttaa myös Canadassa. Kuluva.vuosi on ollut hyvä vuosi kuparin tuotannossa USArssa, sillä lakon .pelossa kuparin kuluttajat 0- vat tilanneet tavallista suuremmat määrät kuparia ja kuparin tuotta- Opettaja: — Kuka,, voi miten on kuolevaisuus: ja syntyväi- ; s^S^iywatta\is^^ Wm ;Ääniluokalta —l'Aivan samoin, yksi kuolemantapaus jokaista syn-. tyrnistä kohden. noin kuukauden-.; mii jilla :pn tilaukset jäljessä. Hallituksen toimesta on annettu - i'~\ ymmärtää,-että se harkitsee.pienen.. ■* 'i- määrän kuparin myyntiä e^aikseaL.:^ sen; vaikuttamasta kupärimar^ h"1- Kuparin tuottajat ovatm mieltä, että hallitus aikoo) myydä v -128000 tonnia kuparia ' varästois- • taan ja tämä "määrä. edustaa noin4 • kuukauden tuotantoa Yhdysvallois- Lontoossa kuparin hinta on laske- nut hieman ja tällä kertaa se ori 28.6 senttiä pauna. ,--- ta jr.v r im '^1 Nuorisorikollisuus USA:ssa kasvaa huimaavaa vauhtia Helsinki.— Nuorisorikollisuus oli Yhdysvalloissa vuodesta 1949 vuo- teen 1954 kohonnut 45 %. Nuoriso^ tuomioistuimissa tuomittujen ala- ikäisten luku oli ensiksi mainittuna vuonna n. 300 000, viimeksi mainit- tuna vuonna n. 435,000. minkä li- säksi ainakin kolminkertainen mää- rä nuoria rikollisia oli joutunut po- liisin huostaan, lausui prof. Brynolf Honkasalo Suomen Lakimiesliiton lakimiespäivien avajaistilaisuudes sa, pitämässään esitelmässä, jossa hän selvitteli nuorisorikollisuusky- symystä. Noin 25 000 nuorta, 11-— 17 vuoden ikäistä henkilöä, oli nar- koottisten aineiden vakiintuneita käyttäjiä, ja monet tuhannet nuoret toimivat näiden aineiden salakuljet- tajina — alkoholista ei tässä yhtey- dessä kannata edes puhua. Erään suuren kaupungin laitamilta paljas- Punaisen armeijan kuoron saapuminen evättiin USAn virkailijain toimesta New York. — U.SAn valtiodepart- mentti on selvästi antanut ymmär- tää, ettei se halua olla minkään laisissa tekemisissä Neuvostoliiton punaisen armeijan laulajain ja tanssijain kanssa. Tämä kielteinen päätös . tehtiin sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli tarjonnut lähettää punaisen armei- jan kuuluisat laulajat ja tanssijat esiintymään Yhdysvalloissa, seuraa- vana näiden maiden välisen kult- tuurivuoroyaikutuksen yhteisen so- pimuksen perusteella. Mutta vai: tiödepartmentti ei halua olla teke- misissä punaisen armeijan kanssa ja. on eittonut .suunnitelman. ",. Neuvostoliittolaiset ovat tehneet kaikkensa kehoittaakseen yältiode- partmentin hyväksymään vierailun ja ovat osoittaneet, että joukkue, si- näänsä ei edusta Neuvostoliiton ar- meijaa vaan maan kulttuuria. Neu- vostoliiton varakulttuuriministeri Nikolai N. Danilov teki erikoisen matkan Washingtoniin neuvotellak- seen asiasta, mutta USAn virkaili- jat olivat sitä mieltä, että punaisen armeijan puvut näyttämöllä voivat vaikuttaa yleisöön. Danilov vakuutti, ettei se vaikuta huonosti neuvostoliittolaisiin, vaik- ka yhdysvaltalaiset esiintyisivät so: tilaspuvuissaan Neuvostoliitossa ja väitteensä todistamiseksi hän ke- hoitti USAn virkailijoita lähettä- mään Neuvostoliittoon vastavierai- lulle USAn merijalkaväen soitto- kunnan. Danilov on selostanut, että hän ei tiedä kuinka olisi suhtauduttava USAn kielteiseen päätökseen, Sa- malla hän muistutti, että ohjelmien järjestäjät Yhdysvalloissa ovat kahdenkymmenen vuoden ajan. yrit: täneet tuottaa punaisen armeijan laulajia ja tanssijoita Yhdysvaltoi- hin ja ilmeisesti he ovat olleet sitä mieltä, ettei täällä sellaista vastusteta. Sen lisäksi hän selosti, että laulajain ja tanssijain ryh- mään kuuluvat eivät saa lainkaan sotilaallista harjoitusta. Heille an- netaan opetusta musiikin ja tans- sin alalla. Neuvostoliittolaiset olisivat ha- lunneet, että nämä laulajat ja tans- sijat esiintyisivät täällä kesäkuussa samanaikaisesti kun Neuvostoliiton messut avataan New Yorkin Coli- seumilla. Mutta punaisen armeijan joukkueen sijasta he ovat suostu- neet lähettämään Pyatnitsky-nimi- sen laulu- ja tanssiryhmän, jonka ohjelmisto perustuu kansanlaului- hin ja tansseihin. . •■-t- Sivilisaatio; kulttuuri, sivistys. tettiin klinikka, jossa 752 nuorta 1 tyttöä oli lähdettänyt sikiönsä.' " ,. Myös Ruotsissa nuorison rikolli- suudesta on kehittynyt huolestutta- . va ilmiö. Poliisitilaston mukaan on rikoksista epäiltyjen 15—-17-vuotiT aitten luku kohonnut vuodesta 1950' vuoteen 1955 milti kaksinkertaisek • si eli 18,229:stä 35,082:een. AJle 15- vuotiaitten rikoksista epäiltyjen lu- kumäärä on noussut suhteellisesti, vieläkin voimakkaammin. lähes kolminkertaiseksi. ,; SUOMESSA EI NUORISON RIKOLLISUUS ole saanut samoja mittasuhteita' . kuin läntisessä naapcirimaassamme. Vuonna 1955 oli poliisitilaston mu- kaan rikoksista epäiltyjä 15-—17- . vuotiaita 4 776, mikä ei ole täyttä seitsemättä osaa Ruotsin vastaavas- ta luvusta (Oikean vertauskohdan saamiseksi mainittkaoon, että* Suo- men väkiluku on n. 58 % Ruotsia väkiluvusta.) Siitä huolimatta an- taa nuorison rikollisuuden kehitys meidänkin maassamme aihetta suu- , reen huoleen syystä, että se meillä- kin on voimakkaassa nousussa. Kun .- meillä 15—17-vuotiaita rikoksista epäiltyjä V. l?5i:p.ti;~ya^ luku sen jälkeen vuosittain jyrkasiä***' noussut, hiiri että se vuonna 1953 oli jo 10,418. Alle 15 vuotiaitten; rV.(?v koksista epäilytjen lukumäärä on. .':- vuodesta 1951 vuoteen 1958 run- saasti kaksinkertaistunut. /: t:i" ''■.■iJÄ'| Kiinalainen unionisti vierailee Ontariossa Peterbpröugh. — Eräs kiinalai- nen unionisti vierailee täällä huhti- kuun 31 päivänä. Kiinan konepaja- f työläisten union varapresidentti ti ,;^ Yun Chwan tulee silloin puhumaan United Electrical, Radio and, Ma-. ;■ ;v chine Workers-union paikallisösas- to 524 kokouksessa. . ; 1 Vg^ "Kokous on kutsuttu • tarkoituk- > % sella ahtaa UEn jäsenille tilaisuu- den keskustella Kiinan edustajan , kanssa ja tutkia unioiden tehtäyjä ja edistymistä Canadassa", sanoi} -'^ osaston presidentti Carl SignorettiC V;; Union virkailijat ilmoittavat, et- tä Li Yun tulee olemaan myös; pa-.;-, ■..::■■ rin työläisen vieraana heidän kodis- saan^ Mr. Li ja hänen kielenkääntäjän; sä osallistuvat myös UE-unionkan-, ,y: sallisen neuvoston kokoukseen To-; ■■ ■ rontossa toukokuun- 2-3 päivinä. ^ ; |rf PÄIVÄN PÄKINÄ Sanovat smeltt,en "juoksevan" Kauan odotettu "smelt-runni" on kuulema vihdoinkin alkanut -—ja niini on meillä kalastuskarpäsen pu- i;eman saaneilla^tiedossa-ensimmäi- nen suurjuhla jouluri^jälkeen.; - Joka ei. ole tätä iloa ennen koke- nut,; hän saapukoon ensLyjikolla tän- ne, pohjolaan. Parry Sound—Sud- bury—Soo-seudulle^- niin hän saa omakohtaisesti kokea riemun nostaa saa vikaupalla hopeanhohtoisia, selkä- puolelta^hieman^ vihertäviä mutta' kupeilta ja vatsapuolelta hopeanval-' oisia kaloja. \ "Runnln" parhaimmillaan' ollessa: smelt-kalassafeitäiTita juuri;muita välineitä kuin vuotava kori- — mutta näin hyvää kalansaalista ei sentään ainav"ole;? Kalastusvälineisiin kuuluu pitkävartinen' mutta pienisllmälnen Hppd^^ja^^suuret-vpesuammeetikalo-.: jen' kuljettamista varten/ Jos ette voi :it^."«y^:>.'saamlanne'kaloja;veivätkä( naapurinnekaan niitä huoli/ lopun voitte käyttää" lantana puutarhassa ruusu- tai: marjapensaan juurella jne. Huonoin puoli tässä- kalastuksessa on ehkä se. että smeltlt^nöuseyat Tcu- tupalknlie.-vastaiyölläi— mutta sitä kaunilmmllta\-riämä': pienet' jaf vilk-/ kaasti hyppelevät''lohensukuiset ka- laTriKyttäVät "jnjätämolla.i. . ^ Täällä', -pohjolassakin*'',on .siis f,VlK-" doin viimeinkin kevään merkkejä. "Ikkunat ovat. jo sulaneet, räystäät tippuneet ja rännit juosseet", kuten keväällä .tuleekin-;:Varisten lisäksi on tullut muuttolintujakin kuten kulta- rintainen *^:obin" jne. Ja nyt alkaa 'fsmeltin' juoksu'- eli nousu kutupaikalle. 'Samalla: kertaa;, alkaa; täkäläisten .maanmiestemme Jteskuudessa-ikuinen väittely siitä, onko "smelt lintu vai- ko, kala". Jotkut sanovat' sitä kuo- reeksi. Toiset norssiksi. Ja kolman- net väittävät ettei smelt ole sukua- kaan edelläsanotuille. Tämä; väittely smeltlstä ei luultavasti, lopu Canadan suomalaisten v keskuudessa ennen kuin-lakataan /keskustelemasta - siitä; "kumpi pii • ensin, kana vaiko. muna ?"v Mutta koettakaa otta sunnuntai- kalastaja-asiantuntijain keskuudessa puheeksi esimerkiksi ^Suomessa hyvin tunnettu kuore, 'tai norssi? Toden- näköistä ori, että jos koolla on puoli- tusinaa tällaisia "asiantuntijoita" riiini-mieUpllyet Jakaantuvat kahteen taikölmeeiv jyrkästi ..toisestaan eroa- vaan '.'koulukuntaan".1 ' ^Hyödy^önta^ ori tällaisissa v tapa uk- sissa vedota-^simerkiksi .tietosanakir- jann;iTjiiutta';; todettakoon Lkuitenklri Suomensi tietosanakirjasta»lscurnavna; i^ki)^'hiU'norssi'Von^varattu.'seu?.. raavalla selostuksella: "katso kuore". 1 hemmän haisevia kuin kuoreet yleen4| Ja viimeksimainitusta sanotaan: sä. "Kuore norssi, simainen., kittinen - (Osmerus cperlanus). lohen heimoon kuuluva ; kala .;... Kuoreita on: kahta rotua: 7—13 cm (tämän maan mi- toissa noin 3—5 tuumaa — K) pitkä; pahanhajuinen järvikuore , .(O. E. Spnmchus) ja 20—27 cm (noin 8—11 tuumaa — K) pitkä hajuttomampi merikuore (O. Eperlano-Marinus) .-.. Liha syötävää vaikkei erikoisen mau- kasta." k Suomen tietosanakirjan mukaan on siis; norssikin oikeastaan kuore, mut- ta kuoreita on kahta lajia — pienem- mät ovat^nemmhn^aisevia'* ja nii- tä-, sanottiin ainakin Länsi-Suomessa- norsseiksi, jotavastoin isommat, eli V'Vähemmän'1,-:--.-;haisevat''.v-;:. tunnetaan kansan keskuudessa kuoreiden^TRhel-r ln. Sivumennen sanoen ■ englantilainen^ tietosanakirja "Encyclopedia Bri— tannica" sanoo "tavallisen eurooppa- laisen smeltin" olevan "kuoreen". Tä- män eurooppalaisen - smeltin tieteelli- nen eli latinalainen nimi on 'tämän tietolähteen; mukaan "Osmerus eper-. Innus" •—• siis sama; mikä;on suoma- laisen kuoreen: latinalainen nimi, ku- ten yllä näemme. .Tähän asti siis näyttää, että;kuore ja smelt -on yksi. ja sama otus. Kai- ken-lisäksi tiedetään: että.canadalai- nen smelt voi kasvaa jopa 12 tuuman mittaiseksi, mutta' - on useimmiten G—8 tuuman mittainen, , " Kokonsa pohjalta : katsoen smeltit ovat siis niitä parempia eli vähem- mänThaisevia ;kuoreita;^Hajusta pu->; hecnollen, .smeltit. ovat vieläkin vä- 1 IM Mutta sitten tulee kuitenkin mutta. Pohjois-Amerikan rannikolla ja siel- ta myös Suurille Järville viimevuo- sina siirtynyt smelt on sittenkin hie- . i- man erilainen kuin kuore. Ensycloe-"1 dia Britannica sanoo: Todellisten " smelttien; oleskelupaikka on Pohjote- - ja Keski-Euroopan rannikolla', ja nU-1'v; den sukuisia kaloja on myös Pohjois- * Amerikan - mantereella, Atlantin- ja Tyynenmeren rannalla." ^ T^ ei siis ole kuore;vaan kuoreen suku- ' ' lainen ja sen Jatinalaiseksi nimeksi sanoo yllämainittu tietokirja "Osme- rud mordax", mikä ;:■ on sivumennen sanoen sama kuin tämän ontariolat-1 {. sen smeltin latinalainen nimi. : ■ "j Oikeassa siis näyttävät olevan ne, v\\ jotka sanovat- että "smelt et.ole kuo- re". Mutta ero on siksi, pieni näiden sukulaiskalojen; keskuudessa että ? ta- vallinen; kuolevainen ei luultavasti osaa sanoa, että tuossa on canadalai- ' ' v|l siasmelttejä ja tuossa suomalaisia >. |J kuoreita.-jos nimittäin niitä parinaan . n g -vierekkäin näytteille,- n * Suomen tietosanakirja kuvaa kuo- ' "N retta ^ seuraavasti:^ ;"lohen heimoon - kuuluva kala,v kapeansoukka, melkein läpikuultava;tselkäpuolelta vihreähkö, ' kupeet ja vatsapuoll »vaaleat." V""- ' s Kuten .tiedetään, tämä\ kuva ...ei ole » oikeinkaan. kaukana smeltistä. smeltin olemuksesta, sillä lopettaa, el sitä kukaan voi. *• •* Ja jos oikein hyvin sattuu, ^nihjSÄ|5F smelt-kalassn tavataan- jonakin käu- ' * - •--Kl nima^'kevätlltana^\^^Käiisäkour»^i^ AS 9999999999 999999914