flJBEBTY)?.-— IndependentLabor
OrgJtod df f Finnish. Canädians. Es-
tablistied" Nov; 6. ^1917./Authorized
[ «s seoond .class - mail by the Posi
; fished>s!thxire l^eek^ :^ ETuesdäys.
Thursdays andSaturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-10?
EUn.St. W., Sudbury, Ont.;r Canada. Suomessa: \> 1 vk. B.50
Ad vertising ,-rates - uppttv application.
Translatiöncfree^ ' .
Öahadassa%^?1; vk~;; 8.00 6;kkS455;;
3:kfc,2.50
YhdysvaUoissa:;l:vk. 9.00 6.
4 80
6 kk. 5-25
A:lainen kirurai Siinfnen so<? Hem ihhto
jnfaa lunnustiu.,v..
piÄliill
^ : ; A
viot" Lewis sanoi viime keskiviikkona Torontossa, että häntä
r Vsjii(ututtavät:he voimat'' jotka yrittävä^ heikentää työväen-
li^cettä siten, että mustamaalaavat työväenjärjestöjä hyväksi-
käyttämäilä sellaisia nimiä kuin \Hoffa ja Beck.
»•»••Mutta miksi syyttää porvareita siitä, mitä itsekin har-_
rastaa? Mr. Lewis tunnetaan siitä, että hän kieltäytyy kai-
kesta, yhteistoiminnasta niiden työläiseen kanssa, jotka ovat
poliittisesti hänestä vasemmalla. Tosiasiassa vielä yllämai-
nitun lausuntonsa yhteydessä mr. Lewis kohenteli porvarien
punakauhun. lietsonnan himmenevää hiillosta muistuttamalla
työnantajille ja muille porvareille, että "lujin linnake kom-
munismia vastaan on järjestynyt työväenliike ja sen ilmai-
sema poluttinen linja." •
' Näin vapun aattopäivinä joudumme siis valittaen totea-
maan, että CCF.n kansallinen puheenjohtaja, mr. Lewis osal-
listuu punakauhun: lietsontaan porvarien rinnalla ja nimen-
omaan porvarien hyväksi! Ei siis ole ihme että CCF:lla on
Ontarion tuleviin maakuntavaaleihin nimitetty ehdokkaiksi
pääasiassa työväenliikkeen yhtenäisyyden vastustajia, jotka
mieluimmin harrastavat punakauhun lietsontaa kuin osal-
listuvat taisteluun suurpääoman riistoa vastaan.
!• Luennoiden porvareille muka hyvistä käyttäytymista-
voista mr. Lewis myönsi, että työväenliikkeessäkin voi olla
mätämunia, mutta, sanoi hän. muukaan osa yhteiskunnasta
ei ole kaikista virheistä vapaa.
Vetäen mr. Lewisin ylläesitetystä lausunnosta sen johto-
päätöksen, että hän katsoo porvarienkin keskuudessa olevan,
joitakin epärehellisiä ja epäluotettavia yksilöitä. Hänellä on
siis 50—50 asenne niin työmieheen kuin porvariinkin nähden
— mikä luvalla sanoen on ehkä kaunis, mutta siltikin epä-
reaalinen asenne työväenmieheltä. sillä suurporvarit tuntu-
vat pitävän hyvin puolensa ilman ulkopuolisten vapaaeh-
toista avustustakin. '' . . *
Täydellisenä vastakohtana voimme esittää mr. Lewisi.lle
erään rehellisen porvarin — sellaisiakin Jumala paratkoon
näyttää olevan — joka sanoo avoimesti sen mitä kaikki suur-
porvarit pitävät toimintaohjeenaan, huolimatta siitä, etteivät
he sitä avoimesti suurelle yleisölle myönnäkään.
Erään torontolaisen päivälehden kertoman mukaan Ca-
nadian Construction yhdistyksen (rakennustyönantajainlii-
tön) presidentti J. Eric Harrington oli Niagara Fallsilla viime
tiistaina arvostellut niitä porvareita jotka "häpeävät 'terveitä'
voittoja..."
Työväenliikkeen miehet ja naiset ovat aina selittäneet,
eitä porvarillisen tuotannon pohjana on "enimmäisvoittojen
tavoittelu". Porvarien palkkaamat mainosmiehet ja muut
propagandistit ovat kuitenkin yrittäneet antaa sellaisen ku-
van, että suuryhtiöiden omista jäin mielissä on kaikenlaiset
palvelut, jopa isänmaalliset pyrkimyksetkin ja vasta viimei-
sellä tilalla voittojen tavoittelu työläisten työn tuloksista.
Tämä on kuitenkin turhaa kainoutta ja tuomittavaa hä-
peämistä selitti rakennustyönantajain yhdistyksen presidentti
Harrington korostaen:
puolestani sanon kaiegoorisesti ja julkisesti,
i että meidän yhtiömme on liiketoiminnassa ansaitakseen
'mahdollisimman korkeita voittoja."
l. Tässä on porvari joka puhuu asiat suoriksi sanoen, että
sosialistit ja kommunistit ovat oikeassa selittäessään, että
''enimmäisvoittojen tavoittelu'' on suurporvarin ensimmäinen
ja viimeinen uskonkappale.
' Mutta huomasitteko yhtä. merkillistä "puutteellisuutta"
yllälainatusta rehellisen porvarin lausunnosta?
^ Siinä ei ole jonninjoutavaa lorua työväenliikkeen mis-
tään osasta eikä liioin mistään työväen asioista !"Rehellisenä
porvarina'5'hän vain julistaa että "enimmäisvoittojen tavoit-
telu" on hänen, yhtiönsä olemassaolon kulmakivi ja sillä siisti!
! Koskahan mr, Lewis ja hänen kaltaisensa "sunnuntai-
sosialistit" oppivat yhtä rehellisesti puhumaan vain työväen
eduista ja tavoitteisia, ja jättävät, porvareille heidän omien
asioittensa käsittelyn?'
Ja poryaripropagandan valheellisuus
• Tällä viikolla tapahtui niin, että Canadan Yleisradio jou-
tui esittämään anteeksipyynnön liberaalipuolueen kansalli-
sfelle johtajalle, mr. Lester B. Pearsonille siitä kun hän oli
muka hakannut kämmeniään yhteen Newfoundlandin pää-
ministeri JfSmallv/oodintyöväenvastaisteh lausuntojen joh-
dosta. Meille selitetUin, että ko. TV:n uutiskuva antoi vir-
heellisen kuvan, sillä mr. Pearson ei taputtanut käsiään mr.
Smallwoodin työväenvastaiselle lausunnolle.
' " Tässä meillä_oli sivumennen sanoen mainio esimerkki
siitä, miten pienillä vääristyskepposilla saadaan päivä näyt-
tämään yöltä ja päinvastoin. Ko. uutiskuvassa nähtiin im.
-£>mallwood esittämässä työväenvastaisen lausuntonsa ^ ja;
välittömästi semjälkeen nähtiin, miten mr. Pearson ja eräät
muut liberaalit taputtivat käsiään sen johdosta. Nyt on kui-
tenkin selvitetty, että mr. Pearsonin kättentaputuskuva on
otettu jostakin muusta yhteydestä, eikä siitä mitä sen piti
kuvaaman. Mr. Pearsonia siis mustattiin tässä yhteydessä ai-
heettomasti! , „
J Tällaista tapahtuu nykyään tuhkatiheään suuren rahan
omistamissa ja kontrolloimissa lehdissä. Mutta mikäli työ-
väenliikkeen miehistä annetaan samalla tavalla täysin vää-
risteleviä-kuvauksia — niitä ci milloinkaan oikaista.
Viimeisin esimerkki siitä, miten asioita vääristellään ja
väritetään saatiin eilen (torstaina) torontolaisen Globe and
Mail lehden kirjeenvaihtajan William Stevensonin Hong-
kongin-kirjeestä 'minkä otsikossa julistettiin, että tiibettiläi-
hen PanchenLama oli muka Pekingissä syyttänyt Intiaa im-
erialistisista" aikeista Tiibetin, suhteen, mutta, varsinaisessa
tekstissä osoitetaan kuitenkin, cttä_ Pekingissä ei arvosteltu
Intiaa ;yleensä, vaan ainoastaan Intian eräitä sanomalehtiä
jä poliittisia piirejä —kmitkä ovat luonnollisesti kaksi eri -
asiaa. Mutta tuloksena on sc, että ainoastaan otsikkojen lu-
käydessään 5;
nähnyt' sydämensiirtoja
New York. ~ Johtava amerikka
lainen kirurgi, dosentti A;D. Gure»
vvitsch: kertoi äskettäin'Aettä ■ hän
Neuvostoliitossa o'i
J*'' \ \ suoritetta
van koiriin. _ . , '
Kenenkään ei pidä aliarvioida si-
tä mitä venäläiset tekevät, sanoi
hän ' sandmalehtimiehille! V Heidän
teknillinen taitonsa'on huomion ar-
voista.- Sydämensiirrot onnistuivat
pääasiallisesti hyvin monimutkaisen
kirurgisen instrumentin 'ansiosta,
jolla lääkärit voivat yhdistää kaksi
verisuonta yhdellä ainolla liikkeel-
lä. Tämä instrumentt itekee 30 se-
kunnissa, sen mihin kirurgi tavalli-
sissa tapauksissa'- tarvitsee 30 mi-
nuuttia, nimittäin kahden verisuo
nen yhdistämiseen.
Tohtori Gurewitsch, joka puhuu
venäjää kertoi myös eräässä venä-
läisessä laboratoriossa nähneensä ii-
seita kaksiydämisiä koiria. Eräs
niistä oli elossa 32. päivänä leik-
kauksen jälkeen, se vaikutti hyvin
pirteältä ja sillä oli kaksi pulssia.
Kokeiden tarkoituksena on tehdä
kirurgeille mahdolliseksi siirtää
juuri kuolleiden terveitä ruumiin-
osia eläviin.
,l Helsinki. —;KII —: Soisisiiläei:e min mäin ja vastoin-\ SKÖLh
|g;K!pg|SgSirtide|
raokraättinen e d us kuntaryhmä
antoi kielteisen vastauksen kan-
sandemokraattisen eduskuntaryh-
män kaksi viikkoa siteen molem-
mille sosdem. ryhmille jättämään
eritykseen, jossa esitetään yhteis-
toiihintaa näiden kolmen
kesken' työväen ryajankohtaisten
vaatimusten toteuttamiseksi: Sos-
dem. ' eduskuntaryhmän kieltei-
sessä vastauksessa selitetään, et-
tei ole aihetta muuttaa eduskun-
- nan työsuunnitelmaa,, vaan' aloit-
teet tulevat aikoinaan sen ^puit-
teissa eduskunnassa.. käsiteltävik-
si.. Ryhmän- vastaus' merkitsee
kieltäytymistä yhteistoiminnasta
toisten vasemmiston eduskunta-
ryhmien kanssa jotka yhdessä
muodostavat eduskunnan enem-
mistön — näiden työväen ajan-
kohtaisten vaatimusten toteutta-
miseksi. Kuten tunnettua, on
sosdem. oposition eduskuntaryh-
mä jo aikaisemmin antanut-
myönteisen vastauksen ehdotuk-
seen. Sosdem. ryhmän vastaus
merkitsee sitä, ettei esim. vuosi-
lomalain uudistamista ennätetä
missään tapauksessa käsitellä en-
nen lomakauden alkua toukokuun
1 päivänä.
Sosdem. ryhmän vastauksessa
luetellaan suuri joukko aloitteita,
joitä sosdem. ryhmä on aikaisem-
RAHAPAJAN JOHTAJA
TEKI VÄÄRÄÄ RAHAA
Helsinki. — Helsingin RO:n 3.
oastolla käsiteltiin viime torstaina
jälleen rahapajassa ilmenneitä vää-
rinkäytöksiä. Paikalla oli jutusta
syytettyinä olevat rahapajan enti-
nen johtaja, dipl. ins. Peippo Uolevi
Helle ja entinen toimistopäällikkö
Risto Tauro sekä toimitusjohtaja
Osmo Vainikainen.
Syyttäjä esitti kirjelmän, jossi
hän katsoi Helteen syyllistyneen v.
1860 annetun asetuksen tuntemien
75 pennin hopearahojen luvatto-
maan lyömiseen ja liikkeellelasku
miseen. siitä huolimatta, että hän
on tiennyt, ettei valtiovarainminis-
teriö ole koskaan antanut lupaa sa-
nottujen rahojen valmistamiseen.
Edelleen syyttäjä selvitti, että Helle
on vastoin asianomaista lupaa lyöt-
tänyt ja laskenut liikkeelle kupari-
sia yhden markan metallirahoja.
Niinikään Helle on luvattomasti ja
osittain rahapajan kustannuksella
lyöttänyt eräänlaista muistomitalia,
josta hän lisäksi on saanut itselleen
taloudellista hyötyä.
Lopuksi syyttäjä katsoi Peippo
Uolevi Helteen syyllisyneen seuraa-
viin rikoksiin, joista hän vaati syy-
tetylle rangaistusta: Väärän rahan
valmistaminen ja kaupitteleminen,
tahallisesti raskauttavien asianhaa-
rojen vallitessa tehty, jatkettu vir
kavirhe, virkamiehenä tehty jatket-
tu kavallus ja oman voiton pyynnös-
tä tehty tahallinen virkavirhe. Edel-
leen hän vaati, että syytetyn saama
taloudellinen hyöty julistettaisiin
valtiolle menetetyksi.
Poliisikuulustelupöytäkirjojen lu-
vun yhteydessä syytetty Helle kiisti
syyllistyneensä mihinkään rangat
tavaan tekoon. Asioiden käsittelyn
päättyessä syyttäjä vaati Helteen
vangitsemista, koska hänen tek >■■
mikseen katsottavista rikoksista la-
ki säätää vähimmäisrangaistuksena
kolme vuotta kuritushuonetta. Vä-
lipäätöksellään oikeus siirsi jutun
enemmän käsittelyn huhtikuun 30.
päivään ja julisti samalla syytetty
Helteen heti vangituksi ja passitet-
tavaksi lääninvankilaan.
min mainittujen kysymysten toteut-
tamiseksi tehnyt. - v' ' '\
''":-'-''^''Jt'^t"'^--*^''?'*'v''''-:' ;^-vv^VV£ri^.^^ ' • .■Vr'r"-;-:
Sösdejn. ryhmän kirjelmän lop-
puyhteenveto kuuluu:Sosialidemo-
kraattinen eduskuntaryhmä toteaa
lopuksi; että edellämainittujen - tyck
väestölle tärkeiiten, tavoitteiden
eteenpä^
sen "johdosta, ettei hykyirien halli-,
tus. ole antanut tarvittavia hailir;
tuksen oehtotuksia.^ Mitä eduskuii^
nalle jätettyihin ao. aloitteisiin tu-
lee, kiirehdimme eduskunnan työ-
suunnitelman fpuitteissa -niiden kä-
sittelyyn • tuloa. Nörmaält; parla-
mentillinen~-tbimihta vaHpkuritakä-
sittelyineen takaa mahdollisuudet
asiain asialliseen käsitteyyn eikä
kirjelmänne anna aihetta lähteä
muuttamaan tätä parlamentillista
käytäritöä.
HERTTA KUUSISEN VASTAUS
Sosdem. ryhmältä saamaamme
vastausta ei valitettavasti voi tul-
kita muuksi kuin kielteiseksi, tote-
si SKDLn edustäkuntaryhmän pu-
heenjohtaja Kuusinen. Vastauk-
sessa luetellaan pitkälti sosdem.-
ryhmän tekemiä alotteita-, joiden
olemassaoloon meidänkin kirjel-
mässämme viitattiin, Sosdem. ryh-
män selonteossa on useita kohtia,
jotka eivät pidä paikkaansa, kuten
mm. se. että sosdem.-ryhmä olisi
"ensimmäisenä" jättänyt aloitteen
5-päiväisestä työviikosta. SKDLn
ryhmä jätti asiasta lakialotteen jo
vaalien jälkeen kokoontuneille val-
tiopäiville viime vuoden elokuussa
ja sitä ennen useille aikaisemmille
valtiopäiville, kun sen sijaan sos-
dem- ryhmä jätti toivomusaoitteen-
sa vasta tämän vuoden helmikuussa.
Näihin epätarkkuuksiin ja kir-
jelmään sisältyvään Fagerholmin
hallitusohjelman ylistämiseen pi-
temmälti puuttumatta on todettava,
että sosdem. ryhmä ei ole halunnut
puuttua pääasiaan. Tosiasiahan on,
että vaikka kaikki kolme ryhmää
ovat tehneet samansuuntaisia aloit-
teita, hallitukset — sen paremmin
Fagerholmin hallitus kuin nykyi-
nen Sukselaisen hallituskaan —
eivät ole tällaisia esityksiä edus-
kunnalle antaneet. Juuri senvuok-
si ehdotimme mekin molemmille
sosdem. ryhmille yhteisiä neuvot-
teluja toimenpiteistä, joilla esityk-
siä tai .aloitteiden käsittelyä voitai-
siin kiirehtiä.
Viimemainitusta asiasta sosdem.
ryhmän vastineessa viitataan aino-
astaan eduskunnan enemmistön hy-
väksymään vuoden 1959 työsuunni-
telmaan, joka ei takaa, että nämä
työläisille kiireelliset asiat tulisivat
käsiteltäväksi kuluvan vuoden ai-
kana. Tällainen suunnitema . on
hyväksytty ryhmän jäsenten myötä-
Irlannin kansan
historiallinen
1
un
merkkipäivä
KIRJ. V. MATVEJEV
Vuonna 1949 huhtikuun 18 päivä
oli tärkeä muistopäivä Irlannin
kansan historiallisessa pitkässä ja
kovassa taistelussa vapautensa ja
itsenäisyytensä puolesta. Se oli
päivä jolloin Irlanti julistettiin ta,
savallaksi. Samalla tiedoitettiin,
että tasavalta erkanee Britannian
Commomvealthista.
Samalla nuori valtio osoitti ha-
lunsa suojella sen kovassa taiste-
lussa voitettu suverenisuus ulkoa
päin tulevalta tunkeutumiselta. Se
kieltäytyi jyrkästi Washingtonin ja
Lontoon yrityksistä saada sen liit-
tymään NATOn ja myöntämästä
alueellaan tukikohtia yhdysvaltain
lentövoimille. NATOn strategistien
kaikki yritykset saada Irlanti hei-
dän kontrolliinsa ovat epäonnistu-
neet. .
Viime vuoden toukokuussa esim.
Yhdysvaltain ilmavoimat suunnit-
teli järjestää "näytöslennon" Dub-
linin ja Shannonin yli. Irlannin
hallitus ilmoitti, että sellainen soti-
laallinen harjoitus ei ole sopusoin-
nussa sen puolueettomuuden kans-
kijat, ja niitä on^paljon,,saivat
kokonaan harhaanjohtavan kä-
sityksen siitärmitä Pekingissä
oli tapahtunut; Samalla kun ko.
uutistiedon tekstissä - selostet-
tiin nimenomaan, että Peking
haluaa ylläpitää hyviä suhteita
Intiaan^ Globen otsikkojen; lu-
kijoille annettiin tarkoituksel-
lisesti sellainen kuva, että Pe-
kingissä :; on pidetty palopuhei-
ta Intiaa vasdpm? r -{
Ja toisin pEn mr. Pearsonin
tapauksessa, tällaista vääristet-
tyä propagandatemppua \ ei
koskaan oikaista/
Muita samanlaisia esimerk-
kejä; porvarilehtien ^päluotetr
tavuudesta 1 .ybitaisiin1 , esittää
loppumattomastii-M^tta'tärnä-
kinirJittää \korostamaan sitä; e^r
tä nyt ?j'o§ *k'oskaai\?1tärvitaap
_ti » • 7, -«-i. 'iiJ«.t\'<ti »li'
sellaisia; ,:työwnlehtiä;: ? kuito uikopuolisiinmajl
VaflaW _.yJg- . »n^ttayasti JisÄtatjfnyJ.:',
sa ja amerikkalaisten kenraalien
täytyi perääntyä.
Irlannin luja kanta tässä asiassa
osoittaa selvästi kuinka valtioiden
poliittinen voima kansainvälisissä
asioissa ei väittämättä ole riippu-
vainen sen suuruudesta.
Irlannin v. 1957 toimitetut ylei-
set vaalit palauttivat, valtaan de
Valeran hallituksen. De Valera on
tunnettu poliittinen johtaja ja
Fianna Fail-puolueen puheenjohta-
ja.
Pian senjälkeen kun uusi hallitus
oli muodostettu sen ulkoministeri
Frank Aiken piti puheen, jolla - oli
melkoista kansainvälistä vaikutus-
ta. Hän sanoi, että YK yleisistun-
non tulisi V sisällyttää työjärjestyk-
seensä kysymyksen laillisten edus-
tusoikeuden palauttamisesta Kan-
san Kiinalle. Hän kehoitti myös-
kin ryhtymään Euroopassa toimen-
piteisiin rauhan ja turvallisuuden
voimistuttamiseksi ja myöskin eh-
dotti kaikkien vierasmaalaisten asev
.•voimien kuljettamista^ pois. Keski-
Euroopan maista.
Irlannin edustaja YKn yleisko-
kouksen viime istunnossa otti sa-
man kannan.
Näin •• oh. sotilasliitoista vapaata
ja puolueetonta Irlannin-politiikkaa
edelleen kehitetty. Irlannin kan-
san, liikemiesten ja ' poliitikkojen
mielipiteiden muuttumisella on. ol-
lut tähän huomattava tekijä.
Irlannin eristäytymiseen on syy-
nä yhteiskunnalliset ja historialli-
set tekijät. Aivan viimeaikoihin
saakka ^'kapitalistinen:: suurlehd^
tö" on yleensä ottanut/^eHalsen
kannan" ikäänkuin sellaista■■■■kuin liv
lännin tasavaltaa ei olisi maailman
maantieteellisillä ja poliittisilla
kartoilla. Vieläpä monet tämän
"Jalokivisaaren" asukkaat pitävät
itseään "rajamaan kansana". Siellä
luoteis-Eurooppa päättyy ja Atlan-
ti, jonka takana on Amerikka, al-
kaa. Sen kautta kulkee laiva- ja
lento|injoja. Ilmateistä Irlannin
Shannonin lentokenttä on keskipis-
te. Irlannissa* on vielä 'paljon
luonnönresursseja,; jotka odottavat
kehittämistä'.:" . v,'' 1 kC7 ,
j.) S'Vi'imev,vuosina irlantilaisten kiin-
majhin on huo-7
myöskin lisääntynyt halu päästä
yhteyksiin Neuvostoliiton ja toisten
sosialististen maiden kanssa. Eräitä
irlantilaisia yleisesti tunnettuja
henkilöitä sekä liikemiehiä on vie-
raillut Neuvostoliitossa ovat näh-
neet, että lähemmät suhteet voitai-
siin kehittää näiden kahden maan
välillä.
Itä-Eurooppa oli aikoinaan paras
Irlannin kalan markkinapaikka. Ir-
lannissa tiedetään, että Neuvosto-
liitto voisi toimittaa monia tavaroi-
ta joita Irlanti kipeästi tarvitsee,
kuten esim. tehdaskalustoa.
edustaj£en : käsitystä.fi Kun ■ kansan-,
;dem^^
äem:?#^
vat eduskunnan enemmistön, voisi-
vat he yhteisesti esiintymällä muut--
|aa?,tällaiset suunnitelmat./ Ehdo-
timme hsitäpaitsi .mitään x eht oj a
asettamatta ; neuvotteluja / tayastäi
jolla työläiseen toivomia uudistuk-
sia : esim. hailitukseen .. vetoamalla;
voitaisiin .kiirehtiä. Olisi varsin,
outoa jos 'hallitus kieltäytyisi toi-
menpiteistä, joita eduskunnan
enemmistö siltä vaatii. . r
'Lopuksi "sosdem. ryhmä vetoaa
''normaaliin'' , p ä r la mentilliseen
käytäntöön vai i o kuntakäsittelyi-
heen, minkä vuoksi se katsoo, että
kirjelmämme "anna aihetta lähteä
muuttamaan tätä parlamentillista
käytäntöä''. .
On kuitenkin muistettava, että
"parlamentillinen toiminta valio-
kuntakäsittelyineen" on joissakin
asioissa eduskunnan enemmistön
niin halutessa antanut mahdollisuu-
den nopeassakin tahdissa syntyneil-
le päätöksille. Näin on tapahtunut
useasti, kun on ollut kysymys suur-
pääoman eduista. SKDLn ryhmän
neuvottelutarjous koski työväen
kannalta kiireellisiä asioita. Esim.
vuosilomalaki olisi käsiteltävä tou-
kokuun loppuun mennessä, jotta
sen vaikutus tuntuisi jo tämän ke-
sän lomien aikana. Myös 40 tun-
nin työaikalaki sekä työttömyysva-
kuutuksen ■ aikaansaaminen ovat
laajan työttömyyden vuoksi erittäin
kiireelliiä semminkin, kun työttö-
myysavustuslaki hyväksyttiin sellai-
sessa muodossa, ettei se tuo helpo-
tusta työttömien asemaan. Työläi-
siä uhkaavat kesän aikana pitkät
pakkolomat ja entisestään: lyhenne-
tyt työviikot.
Ei voi muuta kuin syvästi valit-
taa sitä, ettei sosdem. eduskunta-
ryhmä tunne huolta ahdingossa ole-
vien työläisten asemasta eikä halua
edes neuvotella siitä, miten työläis-
ten oikeutetut vaatimukset saatai-
siin heidän äänillään eduskuntaan
valitun eenmmistön voimalla toteu-
tetuiksi, totesi edustaja Kuusinen
lopuksi.
mmmmmmmm.
Sitten^vuödesta
r Washington;.....
1951 Yhdysvaltain hallitus bii myön-
tänyt huomattavasti*apua kuparin
- tuottajille ja < hallitus on myös osta-
nut suuret- varastot kuparia, r Nyt
hallituspiireissä on kuitenkin ryh-
dytty keskustelemaan varastossa>oy
levän kuparin : myynnistä ja se on
herättänyt pelkoa USÄ:h kuparin
tuottajien: keskuudessa sillä;be pel-
käävät, että jos hallitus myy kupa-
ria, niin se aiheuttaa, kuparin ;hin-
nan rpmahtamiseh. Samalla/mark-
kinamahdollisuudet; myps rajoittui-
sivat. ■,; ',-r- .■;■■ ' .'•'■': ^1:
On luonnollista, että kuparin hin-
nan lasku USArssa vaikuttaa myös
Canadassa.
Kuluva.vuosi on ollut hyvä vuosi
kuparin tuotannossa USArssa, sillä
lakon .pelossa kuparin kuluttajat 0-
vat tilanneet tavallista suuremmat
määrät kuparia ja kuparin tuotta-
Opettaja: — Kuka,, voi
miten on kuolevaisuus: ja syntyväi- ;
s^S^iywatta\is^^
Wm
;Ääniluokalta —l'Aivan samoin,
yksi kuolemantapaus jokaista syn-.
tyrnistä kohden.
noin
kuukauden-.;
mii
jilla :pn tilaukset
jäljessä.
Hallituksen toimesta on annettu - i'~\
ymmärtää,-että se harkitsee.pienen.. ■* 'i-
määrän kuparin myyntiä e^aikseaL.:^
sen; vaikuttamasta kupärimar^
h"1- Kuparin tuottajat ovatm
mieltä, että hallitus aikoo) myydä v
-128000 tonnia kuparia ' varästois- •
taan ja tämä "määrä. edustaa noin4 •
kuukauden tuotantoa Yhdysvallois-
Lontoossa kuparin hinta on laske-
nut hieman ja tällä kertaa se ori
28.6 senttiä pauna.
,--- ta
jr.v r
im
'^1
Nuorisorikollisuus USA:ssa
kasvaa huimaavaa vauhtia
Helsinki.— Nuorisorikollisuus oli
Yhdysvalloissa vuodesta 1949 vuo-
teen 1954 kohonnut 45 %. Nuoriso^
tuomioistuimissa tuomittujen ala-
ikäisten luku oli ensiksi mainittuna
vuonna n. 300 000, viimeksi mainit-
tuna vuonna n. 435,000. minkä li-
säksi ainakin kolminkertainen mää-
rä nuoria rikollisia oli joutunut po-
liisin huostaan, lausui prof. Brynolf
Honkasalo Suomen Lakimiesliiton
lakimiespäivien avajaistilaisuudes
sa, pitämässään esitelmässä, jossa
hän selvitteli nuorisorikollisuusky-
symystä. Noin 25 000 nuorta, 11-—
17 vuoden ikäistä henkilöä, oli nar-
koottisten aineiden vakiintuneita
käyttäjiä, ja monet tuhannet nuoret
toimivat näiden aineiden salakuljet-
tajina — alkoholista ei tässä yhtey-
dessä kannata edes puhua. Erään
suuren kaupungin laitamilta paljas-
Punaisen armeijan kuoron saapuminen
evättiin USAn virkailijain toimesta
New York. — U.SAn valtiodepart-
mentti on selvästi antanut ymmär-
tää, ettei se halua olla minkään
laisissa tekemisissä Neuvostoliiton
punaisen armeijan laulajain ja
tanssijain kanssa.
Tämä kielteinen päätös . tehtiin
sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli
tarjonnut lähettää punaisen armei-
jan kuuluisat laulajat ja tanssijat
esiintymään Yhdysvalloissa, seuraa-
vana näiden maiden välisen kult-
tuurivuoroyaikutuksen yhteisen so-
pimuksen perusteella. Mutta vai:
tiödepartmentti ei halua olla teke-
misissä punaisen armeijan kanssa
ja. on eittonut .suunnitelman. ",.
Neuvostoliittolaiset ovat tehneet
kaikkensa kehoittaakseen yältiode-
partmentin hyväksymään vierailun
ja ovat osoittaneet, että joukkue, si-
näänsä ei edusta Neuvostoliiton ar-
meijaa vaan maan kulttuuria. Neu-
vostoliiton varakulttuuriministeri
Nikolai N. Danilov teki erikoisen
matkan Washingtoniin neuvotellak-
seen asiasta, mutta USAn virkaili-
jat olivat sitä mieltä, että punaisen
armeijan puvut näyttämöllä voivat
vaikuttaa yleisöön.
Danilov vakuutti, ettei se vaikuta
huonosti neuvostoliittolaisiin, vaik-
ka yhdysvaltalaiset esiintyisivät so:
tilaspuvuissaan Neuvostoliitossa ja
väitteensä todistamiseksi hän ke-
hoitti USAn virkailijoita lähettä-
mään Neuvostoliittoon vastavierai-
lulle USAn merijalkaväen soitto-
kunnan.
Danilov on selostanut, että hän
ei tiedä kuinka olisi suhtauduttava
USAn kielteiseen päätökseen, Sa-
malla hän muistutti, että ohjelmien
järjestäjät Yhdysvalloissa ovat
kahdenkymmenen vuoden ajan. yrit:
täneet tuottaa punaisen armeijan
laulajia ja tanssijoita Yhdysvaltoi-
hin ja ilmeisesti he ovat olleet
sitä mieltä, ettei täällä sellaista
vastusteta. Sen lisäksi hän selosti,
että laulajain ja tanssijain ryh-
mään kuuluvat eivät saa lainkaan
sotilaallista harjoitusta. Heille an-
netaan opetusta musiikin ja tans-
sin alalla.
Neuvostoliittolaiset olisivat ha-
lunneet, että nämä laulajat ja tans-
sijat esiintyisivät täällä kesäkuussa
samanaikaisesti kun Neuvostoliiton
messut avataan New Yorkin Coli-
seumilla. Mutta punaisen armeijan
joukkueen sijasta he ovat suostu-
neet lähettämään Pyatnitsky-nimi-
sen laulu- ja tanssiryhmän, jonka
ohjelmisto perustuu kansanlaului-
hin ja tansseihin. .
•■-t- Sivilisaatio; kulttuuri, sivistys.
tettiin klinikka, jossa 752 nuorta 1
tyttöä oli lähdettänyt sikiönsä.' " ,.
Myös Ruotsissa nuorison rikolli-
suudesta on kehittynyt huolestutta- .
va ilmiö. Poliisitilaston mukaan on
rikoksista epäiltyjen 15—-17-vuotiT
aitten luku kohonnut vuodesta 1950'
vuoteen 1955 milti kaksinkertaisek •
si eli 18,229:stä 35,082:een. AJle 15-
vuotiaitten rikoksista epäiltyjen lu-
kumäärä on noussut suhteellisesti,
vieläkin voimakkaammin. lähes
kolminkertaiseksi. ,;
SUOMESSA EI NUORISON
RIKOLLISUUS
ole saanut samoja mittasuhteita' .
kuin läntisessä naapcirimaassamme.
Vuonna 1955 oli poliisitilaston mu-
kaan rikoksista epäiltyjä 15-—17- .
vuotiaita 4 776, mikä ei ole täyttä
seitsemättä osaa Ruotsin vastaavas-
ta luvusta (Oikean vertauskohdan
saamiseksi mainittkaoon, että* Suo-
men väkiluku on n. 58 % Ruotsia
väkiluvusta.) Siitä huolimatta an-
taa nuorison rikollisuuden kehitys
meidänkin maassamme aihetta suu- ,
reen huoleen syystä, että se meillä-
kin on voimakkaassa nousussa. Kun .-
meillä 15—17-vuotiaita rikoksista
epäiltyjä V. l?5i:p.ti;~ya^
luku sen jälkeen vuosittain jyrkasiä***'
noussut, hiiri että se vuonna 1953
oli jo 10,418. Alle 15 vuotiaitten; rV.(?v
koksista epäilytjen lukumäärä on. .':-
vuodesta 1951 vuoteen 1958 run-
saasti kaksinkertaistunut. /: t:i"
''■.■iJÄ'|
Kiinalainen unionisti
vierailee Ontariossa
Peterbpröugh. — Eräs kiinalai-
nen unionisti vierailee täällä huhti-
kuun 31 päivänä. Kiinan konepaja- f
työläisten union varapresidentti ti ,;^
Yun Chwan tulee silloin puhumaan
United Electrical, Radio and, Ma-. ;■ ;v
chine Workers-union paikallisösas-
to 524 kokouksessa. . ; 1 Vg^
"Kokous on kutsuttu • tarkoituk- > %
sella ahtaa UEn jäsenille tilaisuu-
den keskustella Kiinan edustajan ,
kanssa ja tutkia unioiden tehtäyjä
ja edistymistä Canadassa", sanoi} -'^
osaston presidentti Carl SignorettiC V;;
Union virkailijat ilmoittavat, et-
tä Li Yun tulee olemaan myös; pa-.;-, ■..::■■
rin työläisen vieraana heidän kodis-
saan^
Mr. Li ja hänen kielenkääntäjän;
sä osallistuvat myös UE-unionkan-, ,y:
sallisen neuvoston kokoukseen To-; ■■ ■
rontossa toukokuun- 2-3 päivinä. ^ ; |rf
PÄIVÄN PÄKINÄ
Sanovat smeltt,en "juoksevan"
Kauan odotettu "smelt-runni" on
kuulema vihdoinkin alkanut -—ja
niini on meillä kalastuskarpäsen pu-
i;eman saaneilla^tiedossa-ensimmäi-
nen suurjuhla jouluri^jälkeen.; -
Joka ei. ole tätä iloa ennen koke-
nut,; hän saapukoon ensLyjikolla tän-
ne, pohjolaan. Parry Sound—Sud-
bury—Soo-seudulle^- niin hän saa
omakohtaisesti kokea riemun nostaa
saa vikaupalla hopeanhohtoisia, selkä-
puolelta^hieman^ vihertäviä mutta'
kupeilta ja vatsapuolelta hopeanval-'
oisia kaloja. \
"Runnln" parhaimmillaan' ollessa:
smelt-kalassafeitäiTita juuri;muita
välineitä kuin vuotava kori- — mutta
näin hyvää kalansaalista ei sentään
ainav"ole;? Kalastusvälineisiin kuuluu
pitkävartinen' mutta pienisllmälnen
Hppd^^ja^^suuret-vpesuammeetikalo-.:
jen' kuljettamista varten/ Jos ette voi
:it^."«y^:>.'saamlanne'kaloja;veivätkä(
naapurinnekaan niitä huoli/ lopun
voitte käyttää" lantana puutarhassa
ruusu- tai: marjapensaan juurella jne.
Huonoin puoli tässä- kalastuksessa
on ehkä se. että smeltlt^nöuseyat Tcu-
tupalknlie.-vastaiyölläi— mutta sitä
kaunilmmllta\-riämä': pienet' jaf vilk-/
kaasti hyppelevät''lohensukuiset ka-
laTriKyttäVät "jnjätämolla.i. . ^
Täällä', -pohjolassakin*'',on .siis f,VlK-"
doin viimeinkin kevään merkkejä.
"Ikkunat ovat. jo sulaneet, räystäät
tippuneet ja rännit juosseet", kuten
keväällä .tuleekin-;:Varisten lisäksi on
tullut muuttolintujakin kuten kulta-
rintainen *^:obin" jne.
Ja nyt alkaa 'fsmeltin' juoksu'- eli
nousu kutupaikalle.
'Samalla: kertaa;, alkaa; täkäläisten
.maanmiestemme Jteskuudessa-ikuinen
väittely siitä, onko "smelt lintu vai-
ko, kala". Jotkut sanovat' sitä kuo-
reeksi. Toiset norssiksi. Ja kolman-
net väittävät ettei smelt ole sukua-
kaan edelläsanotuille. Tämä; väittely
smeltlstä ei luultavasti, lopu Canadan
suomalaisten v keskuudessa ennen
kuin-lakataan /keskustelemasta - siitä;
"kumpi pii • ensin, kana vaiko. muna ?"v
Mutta koettakaa otta sunnuntai-
kalastaja-asiantuntijain keskuudessa
puheeksi esimerkiksi ^Suomessa hyvin
tunnettu kuore, 'tai norssi? Toden-
näköistä ori, että jos koolla on puoli-
tusinaa tällaisia "asiantuntijoita"
riiini-mieUpllyet Jakaantuvat kahteen
taikölmeeiv jyrkästi ..toisestaan eroa-
vaan '.'koulukuntaan".1
' ^Hyödy^önta^ ori tällaisissa v tapa uk-
sissa vedota-^simerkiksi .tietosanakir-
jann;iTjiiutta';; todettakoon Lkuitenklri
Suomensi tietosanakirjasta»lscurnavna;
i^ki)^'hiU'norssi'Von^varattu.'seu?..
raavalla selostuksella: "katso kuore". 1 hemmän haisevia kuin kuoreet yleen4|
Ja viimeksimainitusta sanotaan: sä.
"Kuore norssi, simainen., kittinen
- (Osmerus cperlanus). lohen heimoon
kuuluva ; kala .;... Kuoreita on: kahta
rotua: 7—13 cm (tämän maan mi-
toissa noin 3—5 tuumaa — K) pitkä;
pahanhajuinen järvikuore , .(O. E.
Spnmchus) ja 20—27 cm (noin 8—11
tuumaa — K) pitkä hajuttomampi
merikuore (O. Eperlano-Marinus) .-..
Liha syötävää vaikkei erikoisen mau-
kasta." k
Suomen tietosanakirjan mukaan on
siis; norssikin oikeastaan kuore, mut-
ta kuoreita on kahta lajia — pienem-
mät ovat^nemmhn^aisevia'* ja nii-
tä-, sanottiin ainakin Länsi-Suomessa-
norsseiksi, jotavastoin isommat, eli
V'Vähemmän'1,-:--.-;haisevat''.v-;:. tunnetaan
kansan keskuudessa kuoreiden^TRhel-r
ln.
Sivumennen sanoen ■ englantilainen^
tietosanakirja "Encyclopedia Bri—
tannica" sanoo "tavallisen eurooppa-
laisen smeltin" olevan "kuoreen". Tä-
män eurooppalaisen - smeltin tieteelli-
nen eli latinalainen nimi on 'tämän
tietolähteen; mukaan "Osmerus eper-.
Innus" •—• siis sama; mikä;on suoma-
laisen kuoreen: latinalainen nimi, ku-
ten yllä näemme.
.Tähän asti siis näyttää, että;kuore
ja smelt -on yksi. ja sama otus. Kai-
ken-lisäksi tiedetään: että.canadalai-
nen smelt voi kasvaa jopa 12 tuuman
mittaiseksi, mutta' - on useimmiten
G—8 tuuman mittainen, , "
Kokonsa pohjalta : katsoen smeltit
ovat siis niitä parempia eli vähem-
mänThaisevia ;kuoreita;^Hajusta pu->;
hecnollen, .smeltit. ovat vieläkin vä-
1
IM
Mutta sitten tulee kuitenkin mutta.
Pohjois-Amerikan rannikolla ja siel-
ta myös Suurille Järville viimevuo-
sina siirtynyt smelt on sittenkin hie- . i-
man erilainen kuin kuore. Ensycloe-"1
dia Britannica sanoo: Todellisten "
smelttien; oleskelupaikka on Pohjote- -
ja Keski-Euroopan rannikolla', ja nU-1'v;
den sukuisia kaloja on myös Pohjois- *
Amerikan - mantereella, Atlantin- ja
Tyynenmeren rannalla."
^ T^
ei siis ole kuore;vaan kuoreen suku- ' '
lainen ja sen Jatinalaiseksi nimeksi
sanoo yllämainittu tietokirja "Osme-
rud mordax", mikä ;:■ on sivumennen
sanoen sama kuin tämän ontariolat-1 {.
sen smeltin latinalainen nimi. : ■ "j
Oikeassa siis näyttävät olevan ne, v\\
jotka sanovat- että "smelt et.ole kuo-
re". Mutta ero on siksi, pieni näiden
sukulaiskalojen; keskuudessa että ? ta-
vallinen; kuolevainen ei luultavasti
osaa sanoa, että tuossa on canadalai- ' ' v|l
siasmelttejä ja tuossa suomalaisia >. |J
kuoreita.-jos nimittäin niitä parinaan . n g
-vierekkäin näytteille,- n *
Suomen tietosanakirja kuvaa kuo- ' "N
retta ^ seuraavasti:^ ;"lohen heimoon -
kuuluva kala,v kapeansoukka, melkein
läpikuultava;tselkäpuolelta vihreähkö, '
kupeet ja vatsapuoll »vaaleat." V""- '
s Kuten .tiedetään, tämä\ kuva ...ei ole »
oikeinkaan. kaukana smeltistä.
smeltin olemuksesta, sillä lopettaa, el
sitä kukaan voi. *• •*
Ja jos oikein hyvin sattuu, ^nihjSÄ|5F
smelt-kalassn tavataan- jonakin käu- ' * -
•--Kl
nima^'kevätlltana^\^^Käiisäkour»^i^
AS
9999999999
999999914