'Sivu 2 Lauantaina, heinäk. 16 p. — Saturday, July 16,1960 ™ — m iift m i >i i i 1 1 Ii-1 ; ■ {kV liiti HP HEI* , (LIBERTY)', '—^ Independent Labor Qrean^of ~ Finnish* Canadians. *iclass-iriail by*the Post' Öffice-äDepartment, -Ottawa:''1Pub-•l&hed^'\tnrice 'A weekly:7"' Tuesdays, ^1t[ur^Vs|^lVSa.hiräay8:byjyapaiis<: fiibliifilng Company Ltd., atv100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: .Bus. Office OS. 4-4264; ( Editorial Office OS. 4-4265. Manager" E. Suksi. Editor w: Eklund. Mailing, address: Box 69, Sudbury, Ontario/ "Advertismg t rates ^upons application.'4 Translation-free"of .cnarge. ■'1" , Canadassa: 1 vk.' 8.00 6 kk. 455 ' " - 1 " 1 3 kk 2 50 -Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 555 Kilpavarustelun jattiiaiskonsernit BOEING AIRPLANE CO. Jätettäköön Kongo kongolaisille ' ' Parisen viikkoa sitten itsenäistyneessä Kongossa vallitsee täydellinen sotatilanne. Käyttäen hyväkseen itse' aiheutta- maansa- kaaostilannetta, Belgian imperialismin sotavoimat ,ovat häikäilemättömästi vallanneet uudelleen Kongon kau- < purfgit. Kun vastikään vapautuneen Kongon pääministeri Pa(trice Lumumba määräsi belgialaiset sotajoukot poistumaan -maastaan — ja mikään maa ei ole vapaa eikä itsenäinen niin " kauan koin sen kamaralla on vieraan vallan_sotavoimia — "niin Belgian hallitus kieltäytyi siitä. Sen sijaan; että olisi noudattanut Kongon hallituksen toivomusta, Belgian hallitus antoi asejoukoilleen hyökkäysmääräyksen ja miehitti Kon- gon avainasemat, mukaanlukien Kongon pääkaupungin Leo- ^ poldvillen. - Vastauksena tähän Lumumban hallitus julisti, että "sota- tila vallitsee Kongon ja Belgian välillä". Samalla kertaa Lumumban hallitus sanoi vastaanottavansa Ghanan tarjoa- man sotilaallisen avun "ajaakseen belgialaiset pois maasta". Toisaalta on imperialistisissa piireissä , valmisteltu kuu- meisella kiireellä sekaantumista Kongon sisäisiin asioihin. On puhuttu jopa YK:n "poliisivoimien" lähettämisestä Kon- goon, muka rauhan palauttamisen nimissä, vaikka ilmeisenä tarkoituksena on yhteiskunnallisten'uudistusten ja muutos- ten estäminen — siis Kongon sisäisiin asioihin sekaantumi- nen. Kuvaavaa on, että vissit imperialistiset vallat haluavat pitää kätensä irti tästä kurjasta suunnitelmasta sikäli, jos ne saavat Joitakin pikkumaita, mukaanlukien Canadan, suo- rittamaan likaisen karkeistyön Kongossa. Ymmärtääksemme oikein mistä on Kongossa kysymys, meidän sietää palauttaa mieleemme eräitä tunnettuja tosi- asioita. 1 Kongon noin JS-miljoonainen kansa on kärsinyt suunnattomasti belgialaisten siirtomaavoutien käsissä. Kon- goa pidettiin kurissa ja herran nuhteessa voimalla ja väki- ~~vallalla. Mikään harvinaisuus ei ollut esim. se, että "niskot- televalta" kongolaiselta katkaistiin käsi pois — peloitukseksi 1 ja esimerkiksi muille! Ja vaikka Kongo on ollut vuosikym- meniä Belgian siirtomaana, niin kaikesta kerskumisesta huo- limatta belgialaiset siirtomaavoudit ovat "sivistämistyös- sään" onnistuneet niin huonosti, että Kongossa ei ole kuu- lema tänä päivänä yhtään ainoata kongolaista lääkäriä, pro- fessoria tai muutakaan oppinutta. Belgialaisten siirtomaavoutien -tarkoitus oli ilmeinen — fsiirtorriäakomennon jatkaminen .mahdollisimman ::pitkälie:. Kongossa, ellei sitä voida ikuisesti ylläpitää. Kansaa pidet- tiin orjuutetussa asemassa. Maan taloutta kehitettiin vain sikäli kuin siitä oli hyötyä imperialistisille valloittajille. Väin valkoihoisille varattiin koulusivistys siliät osuutena piti olla nöyrän palvelijan ja työjuhdan rooli. Täl- laista on imperialistinen siirtomaakomen to kaikissa maissa — ja Belgian Kongo on yksi klassillinen esimerkki siitä. Mutta Afrikassa voimakkaasti etenevä kansallinen va- pausliike veti kaikesta huolimatta mukaansa myös Kongon. Kongolaisten vaatimus kansallisen vapauden ja itsenäisyy- den puolesta nousi yllättäen niin voimakkaasti, että belgia- laiset siirtomaavoudit näkivät kirjoituksen seinällä; he pel- käsivät menettävänsä kaikki riistomahdollisuutensa Kon- gossa. Tässä tilanteessa vieraat valloittajat muuttivat tak- j tiikkansa. Kongolaisille luvattiin nyt poliittinen vapaus, to- sin sillä varauksella, että maan todellinen hallitusvalta jäisi kuitenkin taloudellisissa ja ' muissa avainasemissa olevien belgialaisten käsiin. Tällaisen "viisaan" imperialismin avul- la oli tarkoitus muodollisesti tyydyttää kongolaisten vapaus- ' vaatimus, mutta asiallisesti jatkaa vanhaa komentoa. Kaiken varalta kehitettiin belgialaisten siirtomaavoutien , toimesta Kongon maakunnissa — esimerkiksi Katangassa — liittovaltiosta eroamisohjelmaa, sillä "hajoita ja hallitse" oh- jelma tunnetaan myös Belgian hallitsevissa piireissä. Mutta belgialaiset siirtomaavoudit laskivat kokonaan väärin. Pelkkä muodollisuus — mikä olisi ehkä käynyt laa- tuun vielä kymmenen vuotta sitten — ei tyydyttänytkään enää Kongon kansallistuntoa. -Kongolaiset halusivat päästä todellisiksi isänniksi omassa maassaan. Tämä selittää sen, miksi pari viikkoa sitten itsenäisty- neen Kongon asevoimat nousivat kapinaan upseereitaan vas- taan — belgialaisia upseereitaan vastaan! Tämä selittää sen, miksi vasfikään itsenäistyneen Kongon^ poliisilaitos nousi kapinaan omia päällikköjään — belgialaisia poliisipääl- likköjä vastaan. Tämä selittää sen miksi kongolaiset halua- vat ' vapauttaa talouselämänsä vierasmaalaisten omistajain kontrollista ja ruveta kehittämään maataan taloudellisesti, poliittisesti ja kulttuurillisesti oman maansa "kansallisetujen vaatimalla tavalla. ' Suuren Rahan omistamat ja kontrolloimat lehdet, radiot ja muut propagandalaitokset ovat valehdelleet ja vääristel- leet tapansa mukaan Kongon asioita. Ne ylläpitävät hyvin palkattua "itkiäisarmeijaa" siitä miten Kongossa pahoinpi- dellään tai'uhataan muka viattomia valkoihoisia, miten nyt on muka riennettävä "rauhan puolustamisen'*" nimissä Kon- gon järjestystä palauttamaan koska siellT on jopa valkqihois- ""tch hallitsijain naikkosiakin muka raiskattu jne. 'Mikään valheiden ja'vääristelyjen-tulva ei kuitenkaan voi muuttaa tosiasioita, ja tosiasia on tämä: Kongoa on pidet- ty jo liian kauan vieraan maan orjuudessa; Kongo; kuuluu kongolaisille aivan yhtä hyvin kuin Suomi kuuluu suomalai- sille, tai Canada canadalaisille ja Belgia belgialaisille! on Yhdysvaltojen suurin .Pentokoner monopoli, jolla on samalla merkit tävä*osuus ; kauko-ohjustenSrakenta misessä. Vuonna 1959 Boeing-yhty- mä oli toisella sijalla-valtion tilaus- ten-määrään nähden oltuaan vuotta aikaisemmin ensi sijalla. Yhtiö on perustettu 1916 Pacific Aero .'iProducts-nimisenä. Nykyisen nimensä "se otti jo vuoden kuluttua. ^Aluksi yhtymä, rakensi, vain harjoi-: tus- ja postilentokoneita. 1932 sd kuitenkin siirtyi hävittäjä- ja pom- mituslentokoneiden linjalle ja vuo- desta 1935 lähtien se tuotti "lentä vien linnoitusten?', tyyppisiä raskai- ta pommittajia. Tämän jälkeen on yhtymän kehi- tys liittynyt valtion tilaamien soti- laslentokoneiden : rakentamiseen. Vuosina 1937—39 nämä tilaukset kohosivat ^3 miljoonaan .dollariin ja voittojen kasvu antoi Boeing-yh- tymälle huomattavat" , laajenemis- mahdollisuudet. ~Se osti Kansasissa Wichitan kau- pungissa sijaitsevan lentokoneteh- taan, joka oli aikaisemmin kuulu- nut Stearman :; Aircraft-yhtiölle. 1929 Boeing perusti tytäryhtiön. Ca-: nadaan ja ryhtyi toimittamaan soti- laskonetta myös Canadan hallituk- sen tilauksesta. Yhtymän vuosivaihto kasvoi > vuo- den 1935 1,2 milj. dollarista 19,4 milj: dollariin vuonna 1940 ja työn- tekijäin määrä yhtymän tuotanto- laitoksissa 2,200 henkilöstä vuonna' 1937 10.500 henkilöön vuonna 1940. Noin 80 prosenttia yhtymän tuotan? nosta meni sotilaallisiin tarkoituk siin. 1941 siirtyi melkein koko Boein- gin- tuotantokoneisto valmistamaan raskasta pommittajaa; '"Lentävä linnoitus B-17". Yhtymä sai val- tiolta jättiläisluottoja uusien teh- taiden rakentamista varten. Sen li- säksi annettiin Boeingin hallintaan valtion omistamat sotatarviketeh- taat Seattlen (Washingtonin valtio) ja Wichitan kaupungeissa. maaliskuusta alkoi, Boeing tuottaa suihkupommittajaa -"Stratojet B- 47,;, - \ "' > Korean seikkailu 'merkitsi tietys- ti tämänkaltaiselle tuotantolaitok- selle todellista kulta-aikaa. 1950— 53 oli Boeing toisella sijalla (Ge- neral Motorsin jälkeen) valtion so- tatilauksissa. . ;J, . -'■ Boeing airplane-yhtymän asemaa ja kehitystä vuosina, 1948—58 ku- vaavat seuraavat tilastoluvut: Vuosivaihto (milj.'doll.) _. Työntekijäin määrä__1___ 1948 ..126,9 1,7 30.400 ;Klfe;-'i'A'B,7..:'' 1953 918,2 20,3 58.700 1955 853,8 30,4 66.600 1958 1711,9 29,4 100.000 : > Nykyisin Boeing Airplane valmis- taa seuraavia tuotteita 'sotilaallisiin tarkoituksiin: Lentokoneet! suihkupommittaja "B-52", "B-52 G. Stratfortress", ''KC-135 Stratotanker'' ja vuodestir 1958>lähtien rsuihkuliikennekoneita. Raketit: ohjus ''Bomarc" (vuo- desta 1957 Yhdysvaltain - ilmavoi- mien tilauksestasekä raketti/ "Mi- nuteman", jonka tuotantoon valtion budjettivuonna..: 1960-7-61sijoittaa 500 milj. dollaria. Lisäksi -yhtymä osallistuu kosmi- sia lentoja ■■..-•varten ^.rakennettavan ■■Dyna-Soar.'in" valmistukseen: 1959 lopussa kolmasosa yhtymän tilauk- sista oli i'akettiasetila*uksia.^ ; -: Vaikka Boeing Airplanen tär- keimmät tuotantolaitokset, sijaitse? vatrUSAnUänsiosissa, kuuluu yhty- mä sen vajlstreetiläisen finanssiyh? tymän ^vaikutuspiiriin,-; jonka; joh- dossa on First National City Bank of New York. Tämä vaikutusvaltainen pankki syntyi vuonna 1955 muodol- lisesti National City- ja Morgan- ryhmän First National Bank of New York pankkien yhtymisen kautta. Itse asiassa ensinmainittu nielaisi Morganien pankin;1 Uuden pankin kautta•■■■:;vaikuttaa jossakin määrin. loekefellerien..-. Standard, Oil. Boeing -Airplaiien johtajien •neu- vostossa vaikuttavat nykyisin :seu raavat mahtimiehet: Artemus Ga- tes; kustannusyhtiö --Timeiv: johtaja ja • sijaislaivastoministeri vuonna 1945, D Foivvaid, Fnst Nationalt City Bank of New Yoikin johtaja, Egtvedt, Pacific National Bankin;ja Kaikkiaan; yhtymä; sijoitti toisen j Washington Aliittial vBankin johta- maailmansodan aikana uusien Ien- ja. tokonetehiaiden : rakentamiseen 62,- 2 milj. dollaria: Tästä määrästä vain. 5;4 miljoonaa dollaria oli yhl kamarin kansallisen puolustuksen tymän omia varoja, loput se sai vai- j komitean jäsen Erilaisissa tehtä- tiolta. vissä Boeing-yhtymässä ovat seu- • Sotavuosina sai yhtymä kaikkiaan raavat: palveluksesta eronneet ken- 2,7 miljardin dollarin tilaukset vai-J iaalit ja amiraalit R,H:01dfield;C. tiolta ja sen vuosivoitto kohosi 143 Weeks, II. Marshall,- J,-Crosthwaite milj. dollariin. 1945 peruutti valtio kuitenkin huomattavan osan tilauksistaan, ja :'Boeingin'.;'täytyi-.''.supistaa'.'.tuotanto- aan voimakkaasti. ; Kaksi tehdasta suljettiin .ja loput siirtyivät valmis? tamaan pääasiassa ;suuria: liikenne: lentokoneita. .1946 yhtymän vuosi- vaihto supistui pari vuotta .aikai- semmasta 608 miljoonasta 14 milj. dollariin ja 1946-r-47 saatiin maksaa 9,4 milj. dollarin tappiot. Mutta laskukausi osoittautui ly- hyeksi. Jo 1948 Boeing sai uuden 350 milj. dollarin suuruisen tilauk' sen valtiolta ja tuotanto siirrettiin- jälleen sotilaallisille raiteille: 1950 aikoina kiivennyt kärkitiloille oh- justen moottorien valmistamisessa. Sotatilausten saannin suhteen r val- tiolla, oli yhtymä\vuonna 1958 vielä seitsemännellä sijalla;'mutta .vuon- na 1959 jo kolmannella, i: North; Amerikan;\Aviation; on pe- rustettu 1928. Vuonna 1933 siitä muodostui General Motorskonser- nin tytäryhtiö; .Alkuaikoina se toi mi vain lentoyhtiönä, mutta ryhtyi myöhemmin itse valmistamaan len- tokoneita, ensin, harjoitus- ja liiken- nelentokoneita: "1935; yhtiön palve- luksessa oli 700 työntekijää,'mutta vuonna 1940 jo 7000. i 'Toisen maailmansodan aikana North American Aviation nopeasti kohosi maan suurimpien; lentoko- netehtaiden joukkoon. 1941 sen hallintaan - annettiin kaksi valtion tehdasta ja valtion luottojen turvin se laajensi huomattavasti omia tuo-: tahtolaitoksiaan. ■ , - ; 1940—-44 valtion määrärahat .yh- tymän rakennustarkoituksiin käsit- tivät 63 milj'. dollaria samaan ai- kaan kuto olivat: vain 5 miij^ dollaria. ;Yhty ■ .:män...::-:'työntekijäin''..'.-;;:;määrä; kohosi ''194,3'..''.loppuun.'V'menne.«sa'':.'S7;900:aan' ja vuosivaihto 1944 718 milj; dolla^ riin. ■ Sodan aikana North.^American Aviation valmisti'hallituksen tilauk-' sesta'"B;24'' — (Liberator* ja,"B- 25'Myyppisia (Mitchell- pommitta- jia sekä ."P-51-'-hävittäjiä (Mus- ta ng). Yhtymän vuosivqi t to oi itä nä aikana 287 milj. dollaria. i Sodanjälkeinen kausi ; merkitsi j my^is: North American -Aviationille kriisiä. Sen oli suljettava joitakin Yhtymän vai apuheenjohtaja Ju-itehtaita ja vuosivainto supistui hus Schaefer on Amerikan kauppa-j 199 milj doUai.iin vuonna 1947 -1948 se alkoi;kuitenkin taas saa- da sotatarviketilatiksia. Se aloitti "P-82"-hävittäjän ' (Twin Mustang) ja: suihkupommittaja .''B-45"':n tuo- tannon. Lisäksi yhtymä; sai suorit- taakseen ohjustilauksia. 1950 North American Aviation: Sai jälleen hal- lintaansa ^rään valtion • lentokörie- tehtäan, jossa valmistetaan siiihkvi- hävittäjää "F-100". Korean sotaj;eikkailii; antoi North American Aviationille 1,9 miljardin dollarin sotatilaukset ja 1953 sen vuosivaihto ylitti jopa:'; vuodeir .1943 tason. North American Aviation yhty män asemaa vuosina 1947—1959 kuvastavat seuraavat luvut: Yhtymässä Etyöskennelläänshallitufe sen tilauksesta kemiallisella poltto- aineella'toimivan rakettimoottorin kehittämiseksi sekäj suoritetaan; ato- mienergian tutkimuksia. 1948 General Motors ilmoitti myyvänsä sille kuuluvat 29 prosent- tia North American Aviationin o- sakkeista. Kuitenkin yhtymän val- vonta jäi edelleen du Pont- ja Mor- gan-yhtymien käsiin. North Ame- rican Aviationin johtajien neuvos- toon kuuluvat mm. Henry B. du Pont, eräs kemiallisen trustin "du Pont de Nemoursin'! omistajista; se- kä Herbert Fales, < morganilaisen Kansainvälisen Nikkelitrustin joh- taja. T - ^lorth American Aviatonjlla on :myös lujat _suhteet USAn sotami- nisteriöön. Sen piirissä-ovat^eriläi- silla; virkapaikoilla; palveluksesta eronneet kenraalit ja amiraalit R. W. Jackson,-J_Melgaard, J: Pearson jr., J. Hindsja G. Whiteside. North Amerikan Aviation on laa- jassa yhteistyössä muiden: amerik- kalaisten sotatarvikemonopolien kanssa. Mm. se valmistaa ohjus- moottoreita General Dynamics-, Douglas Aircraft-. ja Chrysler-yhty- ,mille, Toisaalta;; se saa valmisteita m,m. Boeingiltav Lockheediltä .ja Chance Vought Aircraitilta. Yhty- mä on: mukana myös Astrodyne-yri- tyksessä, jonka amerikkalaiset fir- mat, perustivat vuonna 1958 kiinte- ällä polttoaineella toimivan raketti- moottorin kehittämistä varten... - North American Aviation on sol- minut suhteita ulkomaisiin firmoi- hin ja sen lisensseillä valmistetaan sotilaslentokoneita Canadassa, Aus- traaliassa ja Italiassa: (Fiat): Lisäk- si se suorittaa, yhteisiä tutkimuksia rakettimoottoreiden kehittämiseksi englantilaisen Rolls-Royce-yhtymän kanssa ja omistaa 50 pros. atomi- leaktoriyhtymän GmbH:n osakkeis- ta, joka rakentaa atomireaktoreita Länsi-Euroopan maihin. LOPPU. ......,.......___. ^m&^iexmä&tmms TOIMITTANUT EEVA Mitä isot edellä... • Kaksi ja puoli-vuotias Eileen Bengal sanoi neli- ja viisivuotiaille sisarilleen heidän leikkiessään - yh- dessä kotipihassa: "Hyvästi, minä menen kuohun", ja hävisi talon taakse. Sisaret vilkuttivat nauraen; mutta pian nauru muuttui itkuksi kun ■ he näkivät pikkusiskonsa vain muutaman: jalan:.-päässä:50 jalan TV-ahTennin huipussa talon taka- na. He juoksivat taloon huutaen äitiä ja yhdellä silmäyksellä tämä näki- tilanteen alkaen kiivetä;: tor- niin; Saavutettuaan tytön shan -otti tämän" käsivarrelleen pitäen toi- sella kädellään kiinni tornista ja koko ajan huutaen apua. Naapurit kutsuivat paikalle: poliisit, jotka auttoivat äidin ja lapsen; tikkaita pitkin alas. Tyynnyttyään äiti ker- toi ettei se ollut; tytön ainoa uro- työ. Uudenvuodenpäivänä Eileen koristeli seinät mustalla -kengän-, kiillokkeella, kaatoi suuhunsa tär- pättiä ja otti kamerasta värifilmin, johon -oli otettu perheestä- kuvia joulun aikana. "En mene enää kuuhun, äiti", sanoi Eileen viatto- masti, "en ainakaan ennenkuin kasvan suureksi." rl iii ja G. Galpm. ■Boeing Airplane on'tuotannossaan yhteistyössä ;mm. Pratt and;! Whit- neyn, Aerojetin-ja-Thiokolin kanssa ja lisäksi;sillä on sopimus tieteel lis-teknillisestä-yhteistyöstä englan: tilaisen:' lentokoneyhtiön ■ Bristol Aeroplanen:; kanssa ■■joka nykyisin kuuluu Vickeis-konsernille. NORTH AMERICA AVIATION on lentokoneyhtymai joka on viime Vuosivaihto (milj doll.)_____ Voitto (milj doll ) _________. 1947 19,9 4,4 Työntekijäin määrä .116 300 1953 634.7 12,8 53.200 1955 816,7 32 3 61300 1959 1044,9 30,7 63 000 Castro: N-liitto kunnioittaa, USA halveksii Kuubaa Vaikka meillä täällä kotona on ilmeisesti sellaisia voi- mia, kuten esimerkiksi Toronton Globe andMail lehti, jotka vaativat maatamme sekaantumaan, Kongon sisäisiin asioihin imperialismin hyväksi; niin se ei kuitenkaan edusta canada- laisten toivomuksia eikä missään tapauksessa maamme par-^ haita etuja.; , ' , --.f ; - ' m^arn» Canadalaiset haluavat tietenkin rauhan palauttamista; .Kongossa: ,Muttaf samalla'kertaa canadalaiset katsovat||ttä| rauhanpaiauttarriisen.hintana el saa olla eikä''voi olla yanhan| ), siirbmaakom^nnön"',jatkaminen, se'h;/paremmin verho|ii^a| 5 kuin verhoamattomassakaan muodossa Kongossa! Canadalais- fCf VUeri myötätunto oh'kaikkien maiden* ja erikoisesti pikkumai- S-iTMi^ Amiiiirlori£i^iin1oTln^-.rTv\iil_: mm Lontoo; — Kuuban kansa on -valmis viimeiseen - veripisaraan as- ti puolustamaan maansa riippu- mattomuutta ja. vapautta, eikä pel- -■■ kää . amerikkalaisten imperialistien ■ taholta esitettyjä uhkauksia, sanoi Kuuban : pääministeri Fidel Castro: keskustellessaan intialaisen Blitz- lehden toimittajan kanssa. Pääministeri korosti, etta Kuuban kansa-on ensimmäistä, kertaa :.koko historiansa aikana päässyt - isännäksi omassa maassaan. — Ensimmäistä kertaa ^hallitaan Kuubaa Havannas- ta kasin Jlman,:; etta sen politiikkaa määrättäisiin toisten, maiden; paä- kaupungeista, Castro sanoi. — Maas- sa tapahtuu suuria poliittisia, sosiaa- lisia ja taloudellisia muutoksia, ja kaikki tapahtuu yksinomaan: maan jä kansan omia etuja silmälläpitäen. Politiikkamme saa osakseen ame- rikkalaisten: imperialistien raivoisan vastarinnan: hän: jatkoi; Sen 'jalkeenr kun karistimme maamme niskasta Amerikan ::taloudellisen,'herruuden,: vapautimme itsemme kaikista mono- poleista, kartelleista ja ^ United Fruits'n kaltaisista _suuryhtymistäK jotka ovat pitäneet: hallussaan vilje- lysmaitamme, kunnallisia > laitoksia; teollisuutta, polttoaineita, valvoneet käytännöllisesti katsoen koko ulko- maankauppaamme ja. mäaräilleetta- kaanlukien .Kongon _ kansan puolella imperialismia vastaan. ' Muistettakoon myös se tosi- asia, että mikään tekosyy ~ ei edes YK:n lippu, ei voi suojel- la Canadaa afrikkalajsten mil- joonien ' tuomioUa silloin, jos maamme^aSevoimia lähetetään Kongoon siinä mielessä, että Belgian imperialistit .voisivat siellä säilyttää ~ kulissientäkai- louselam,is'amme, ovat namu mah-- tavat :rryhmittyinat.; kaikkine:' USAn :.ulkö"ministenossa-i--.vscnatissa-:;--ja"::7;Pen-; ;tngonissa olevine asiamiehincen. jär- jestäneet, •kannustaneet:ja tukeneet vallankaappaushankkeita. Yhdysvaltain hallitus sallii käyt- tää; .amerikkalaisia tukikohtia -Kuu- -baa; vastaaiv.:järjestettyjä' lentoi)om- mituksia varten, se uhkaa Kuuban kansaa:- taloudellisella saarrolla;; ja. Amerikan;'asiamiehet koettavat jär- jestää aseellista hyökkäystä Kuubaa: vastaan. ; - Suosittelisin: scntaan; .etta -amerik-■ kalaiset ajattelisivat-asiaa tuhat ker- taa, ennen kun: ryhtyvät mihinkään.. Maahanhyökkaajät * kohtaavat veri- sen. san karill isen ja voi tokkaa n vas- tuksen. Kansamme on valmis koh- taamaan heidat-ja. tuottamaan .-.ihoille.; tappion. -Kysymykseen, havaitseeko Kuuba, jolla on 'v; taloudellisia:: suhteita - USAn ja Neuvostoliittoon, .mitaan eroa nai- den. kahden ;vaJtionjiSuhtautumisessa nippuma.Uomiin mutta ■ a 1 ikehittynei- siin-Jnaihin. - — Ero on valtava kaikessa, Esim. amerikkalaiset-tuotteet-ovat.kalliim- pia kuin venäläiset. Neuvostoliitto on antanut meille luottoa 100 mil- joonaa dollaria tehtaiden rakenta- miseen, jnutta USA on samaan ai- kaan riistänyt' meiltä nekin-luotot, joita öhmmc aikaisemmin saaneet: amerikkalaisilta pankeilta ja jotka; helpottivat tavaranvaihtoamme. Tämän eron perussisältö on, että Neuvostoliitto kunnioittaa vallanku- moustamme ja' suvereniteettiamme ja tahtoo kehittää suhteita tasaver- taisuuden ja ystävyyden "pohjalta lahtien; USA si^tavnstoin halveksii riippumattomuuttamme ja, vaatii säi- lyttämään entiset taloussuhteet, jot-j ka&pcrustnvat^mperinlistisen&herruu^i den ja aggression siirtomaiijärjeslel .Tällä hetkellä yhtymä valmistaa suihkuhävittäjä "F-100" eli Super Sabrea, pitkän matkan pommitta- jia "B-70". "GAM-77"-tyyppisiä oh- juksia joita voidaan ampua "B-52"- pom m i 11 a j ista, lasken ta la i ttei 1 a. ja elcktroonisia ohjaussysteemejä len- tokoneiden, rakettien ja; vedenalais-. ten ohjaamista varten. Edelleen North American Avia tion ;: valmistaa >Reaktiomoottoreita ohjuksia (mm. Atlasta, Thoria, Ju- piteria,-:Iledstonea.-.ja muita) varten. Kalastussota taas Islannin aluevesillä : Reykjavik.. — Islannin rannikko- vartiosto ilmoitti myöhään sunnun- tai-iltana. että Islannin rannikon läheisyydessä: oli sattunut uusi vä^ likohtaus: englantilaisen kalastus- aluksen esiintymisen-vuoksi; Islan- tilainen partioalus oli ampunut useita laukauksia tätä kohti. Ta- pausta pidetään ^tähänastisista va- kavimpana. Partioalus- Odinn oli ilmoituksen -mukaan.--.yrittänyt pidättää: englan- tilaisen : kalastuslaivan • Grimsby To\vnin, jonka kerrotaan harjoitta- neen laitonta; kalastusta Islannin '.kala'Stusrajan'^.siS'äpuoIelIa^;-;.Odinn avaSi tu'en ja kaksi viimeistä am- musta lävisti Grimsby Townin sa- vupiipun. Tapaus sattui Islannin kaakkois- rannikolla. Paikalle saapui kolme englantilaista:.sotalaivaa; jotka esti- vät;Odinnin^pidättämästä kalastus- alusta, ilmoittaa rannikkovartiosto. 116. varoitus Yhdysvalloille : • I^ongkong. — Kiinan uutistoimis- to, tiedoitti keskiviikkona, että Kii- na on antanut Yhdysvalloille Ilois- ta varoituksen. "sotilasprovokatiois- ta"; -Mainitun uutistiedon mukaan kolme yhdysvaltalaista sotalaivaa; ja- kaksi yhdysvaltalaista, lentoko- netta rikkoi tiistaina Kiinan: aluera- joja _ ■ _ _ Senaatti ei hyväksy perustuslakimuutos- vaatimusta Ottawa. — Canadan senaattorit hylkäsivät tällä viikolla :; hallituk? sen päätöslauselman,, jossa vaadir taan Canadan perustuslakiin muu-' ia 0"„ eriväriset silmät. Hänen mu tosta, jonka mukaisesti voitaisiin kaansa kymmenestä avioliitosta Uskonsa kullakin Samuel Shentonilla '' Lontoosta, on mielenkiintoinen selitys siihen;^] mihinkä ovat joutuneet kaikki ih-l/|r miset, jotka ovat kadonneet ko^ deistaan. Hän ajattelee, etä he ovat < ^| kävelleet maailman laidan yli.' 56-^:^ vuotias mainostaulujen valmistaja . "fl^ on perustanut litteän maailman" ;j| yhdistyksen, jossa hän orf itse^ Xih-^Jk; teerinä, jäsenmaksu on"~ viisi <-shii---^^ linkiä*~vuodessa ja yhdistykseen y~| kuuluu satoja samoin ajattelevia, i| jäseniä; He -usTcö^atnjin^vahvasti maailman litteyteen etä suuttuivat BBCn radiovirkailijoille kun nämä pitivät \ naurettavana selittää 'täl- laista aatetta radiossa. Shenton; on kovana uskonsa puolesta, hän se- littää, että maailma on kuin lau- tanen jonka reunoilla on jäävallit, jos: ne ylittää niin putoaa maailmas- ta pois eikä ole paluuta takaisin. Ja sinne ovat hävinneet ne ihmi- set maailmasta joita ei löydetä elävinä eikä kuolleina. Joka luulee; kulkevansa maailman ympäri kul- kee Shentonin mielestä lautasen : reunaa pitkin ja tulee siis lopuksi samaan paikkaan mistä lähti. Au- ringosta hän sanoo, että se on 32 mailia läpimitaltaan oleva' loistava äänilevy, samoin kuu. Maailmalla, on katto päällään, mutta se on liian ylhäällä estääkseen sateen. "SUmät ovat sielun peili" Tri Neil P. R. Clyde kirjoittaa englantilaisessa lääkärijulkaisussa että avioliitto;, on silloin; onnelli- sempi -kun kummallakin osapuolel- pakoittaa kaikki tuomarit siirty- mään eläkkeelle heidän saavutettua 75 ikävuotta. \ ■ Senaatissa hyväksyttiin sen : si- jaan toinen päätöslauselma, jossa ei tehdä mitään mainintaa: piiri-: ja kauntioikeuksien tuomareista.ja.pu- hutaan vain korkeimman oikeuden tuomareiden eläkkeelle siirtämi- sestä 75-vuotiaina. v Parlamentin alahuoneen jo aikai- semmin hyväksymässä päätöslausel- massa pyydetään Yhdistyneen Ku- ningaskunnan parlamenttia hyväk- symään asianomaisen perustuslaki- muutoksen. .Senaatini päätös seurasi kiivasta keskustelua,; jossa senaatin liberaa- liset: jäsenet syyttivät konservatTi-:. vista hallitusta Canadan suvereeni- suuden vaaranalaiseksi saattamises- ta. Senaatin ja alahuoneen erimieli- syydet saattanevat nyt Britannian parlamentin! kiusalliseen asemaan alahuoneen ja senaatin esittäessä toisilleen; paradoksimaisia: päätös- lauselmia. Vielä ei ole selostettu miten siitä pulmasta -päästäisiin. ■ Liberaalit väittävät; että Canadan parlamentilla on nyt jo yhdeksän- nellätoista vuosisadalla omaksutun käytännnön ansiosta oikeus .siirtää; piiriöikeuksien tuomarit eläkkeelle 75 vuoden ikäisinä Senaattori David Croll teki muu- tosehdotuksen hallituksen vesittä- mään päätöslauselmaan sanoen Sll; tä::r-'>':.:'''epävarmaksi.:.:'/'.'.'taka'raskeleeksi siirtomaavallan piiriin." Päätöslau-. selma hyväksyttiin sitten .n muutos?1, ehdotuksineen. seitsemässä silmät ovatkin eriväri- set; :Hänen käsityksensä, mukaan silmistä näkee ihmisten : luonteen- laadun, sini-; vihreä- ja harmaa- silmäiset ovat selväajatuksisia, jot- ka käyttävät järkeään. \ Ruskeiden ; ja pähkinänväristen silmien omistajat;ovat tunteellisia;; äkkinäisiä ja: anteliaita, jotka toi- mivat sydämellään. Tri Clyde on sitä mieltä, että silmien värillä on jotakin yhteyttä el ämänuran valintaan. Sinisilmäi- set ovat usein johtoasemassa po- litiikassa tai sotalaitoksissa; -Daily Herald keräsi esimerkkejä tästä ja teki sen huomion:; että presidentit Eisenhower ja de Gaulle, päämi- nisterit:- MacmillanHJa-iHrushtshev, 'SiF:':.Winston'yChurcbill':?Ja'rsotamar*.:- 'salkka:^.'Montgomery.''''i'Ovatv-<--'SinisiI*i: mäisiä." Ruskeasilmäisiä taas Jo- sef 'Stalin, Intian pääministeri' Nehru< Kiinan Mao Tse-tung ja Tshou En-lai sekä Tshiang Kai- ishek. I KAUPPIAAN POIKA Muuan ystävällinen täti aloittaa keskustelun kauppiaan pojan kans- sa: — Olen kuullut, että olet saanut pikkusiskon. — Niin olen, vastasi poika — Pidättekö hänestä? — En. Hän olisi saanut olla veli, että olisin saanut leikkikaverin ' — No mutta, sanoi täti nauraen, silloin kai sinun pitäisi vaihtaa sis-: ko veljeen! — Ei käy, sanoi nuori liikemies.' Se on nyt myöhäistä. Olemme käyt- täneet sitä jo neljä päivää. PÄIVÄN PAKINA Mitenkähän neuvostokansa sen kestää! Toisinaan tulee epäilyn kyy mie-j jälkeen ovat valtion lihan ostot Icen ja se panee kysymään, että mi- enemmän kuin kaksinkertaistuneet ten herran nimessä ::Netivostokansä{ kestää kaiken sen-kurjuuden, mitä on sen osalle jo tullut ja on edel- leen tulossa? — Vaikka Neuvostoliiton" pääminis- teri Hrushtshev sanoi jokin aika sitteri^Bulgarian Työväenpuolueen kongressissa;': että :''menestyksemme ovat huomattavia, ja että asiat ovat hyviri~"maassammc" niin hänen pu- heestaan saatiin kuitenkin lukea seuraavaa: Teollisuustuotanto on 40 keilaa suurempi mitä se oli vallankumov uksen aikana v. 1917. Nykyistä seitscnvuotissimnnitel- maai (1959—65) toteutetaan menes- tyksellisesti Sen johdosta nousee teollisuustuotanto miltei kaksin- kertaisesti. , Maataloustuotanto on puolitoista kertaa suurempi mitä se oli kuusi vuotta sitten^. Viljelysmaan pinta; ala* on lisääntynyt 96 milj. eekke- rin alalla. ' Maataloustuotannon vaikein pul- ma on* lihantuotannossa. , Se oli huonolla tolalla; Neuvostoliitossa viisi vuotta'sitten. "Vuoden 1953:n ' ja maitorunsautta on yli kaksi ker. taa enemmän. Vuoden 1960 sato näyttää' erino- maisen hyvältä. _Tänä vuonna siirtyvät kaikki 7 : timnin;'.-.työpäiväänT^(kaivoksissa 1 ia nm issa;' vaa rall isissä -teollisuuksissa 6.tuntiseen, työpäivään. Miljoonia__teoIlisuus: ja virasto työläisiä on jo vapautunut kaikista verojen maksusta. Vuoteen 1965 mennessä poistetaan kaikki verot kaikilta työläisiltä.' ::Se päivä>ei ole,; kuulema kaukana jolloin;';neuvostokansalaiset;; voivat sanoa elävänsä maassa — ensim- mäisessä sellaisessa maassa — mis. sä ei ole mitään veronmaksuja, mis- sä on lyhempi työpäivä kuin mis- sään muualla ja maailman korkein elintaso. „ s . > Ja mikä pahinta, tällainen "villi- tys" ei tapahdu lähivuosien aikana yksinomaan Neuvostoliitossa, sillä kaikki muutkin sosialistiset maat pääsevät ennen pitkää samaan' ase-' maan, selitti pääministeri Hrusht- shev. ^ ' ' , ' ;\ Ja kun maailman kansat näkevät, mitä .kaikkea pahaa sosialismi saa^ kaan aikaan Neuvostoliitossa ja ^ ka pelastutaan nykyisestä asunto- muissa sosialistisissa maissa, -niin ne tulevat epäilemättä kysymään, että mistä johtuu kapitalistisen maailman jatkuva työttömyys, yhä lisääntyvät .verota: elintason -jälelle- jääneisyys ja muut kapitalistiset ihanuudet. Näillä tiimoilla liikkuessa voi- daan melkoisella varmuudella sa- noa, että Neuvostoliitossa7 kehitty- vä villitys on tarttuvaa laatua *Kun siellä varataan, esim. maksuton sai- i rashuolto ja katkeamaton palkka sairastodistuksen perusteella sai- rauden aikana, sekä vanhuudenelä- ke kaikille 60 vuotta täyttäneille miehille ja. 55 vuotta täyttäneille naisille, ..niin ;;kapitalismin '-parem- muutta" ei voi paholainenkaan~puo- lustaa, ellei näiltä tiimoilta tehdä vissejä myönnytyksiä" kapitalisti- sissa maissa. Toisin sanoen," mitä nopeammin - edistyy kommunismin rakentaminen Neuvostoliitossa ja sosialismin voittokulku muissa- so- sialistisissa maissa, sitä parempaa ;selk8nojaav»-saavat?»kapitalistisenkin' maa ilmanosan? työtätekeväti: oikeute^ tuille vaatimuksilleen. Muuten sivumennen • sanoen, meillä täällä Canadassa' on tällä kertaa kymmeniätuhansiaL >t hyviä ammattitaitoisia;;nsrakennustyöläisiä; työttömänä vaikka pitäisi olla vilk- kain rakennusaika käsillä sja vaikka satojatuhansia ihmisiä asuu kurja- listokortteleissa, joista ei enää ih misasunnoksi olel " _ , ' Meillä ei ole tietoakaan, siitä,'kos- pulasta, vaikka rakennustarpeita on ■varastot pullollaan ja hyviä työmie- hiä työttömänä. Mutta Neuvostoliitossa rakennet- tiin nykyisen seitsenvuotissuunni- telman aikana 2,2 00,000 asuntoyk- sikköä kaupungeissa ja 800,000 a- suntoyksikköä maaseudulla. Menos- sa olevan seitsenvuotissuunnitel- man aikana rakennetaan Neuvosto- liitossa kaikkiaan 15,000,000 uutta asuntoyksikköä. Saadaksemme jonkinlaisen käsi- tyksen siitä, mitä tällainen valtava rakennussuunnitelma i merkitsee, pääministeri-Hrushtshev sanoi, että nämä—asunnot riittäisivät 180- uu- teen kaupunkiin, joissavpjisi kussa^ kin 250,000-asukasta. ^-Neuvostolii- tossa rakennetaan nyt käynnissä- olevan seitsenvuotissuunnitelman aikana kolme kertaa niin paljon a- suntotilaa mitä oli koko vallanku- mousta edeltäneessä tsaarien Venä- jällä! ,Toisin sanoen, jos jokaiseen asun- toyksikköön tulee keskinkertaista canadalaisperhettä vastaava neli- henkinen perhe, niin tämä seitsen- vuotissuunitelman perusteella saa 60,000,000 neuvostoliittolaista uu- ^ den asunnon! ' - Ja asunnon ylläpitoon < menee siellä vain 4—5 prosenttia' työläi- V$ sen tuloista, lukeutuen siihen myös Jii lämmitys ja'sähkö! ^ v , Niin, että .mitenkähän, neuvostoani ihmiset selviävät tästä kaikesta kuri J;M juudestaan. — Känsäkoura. " -V*j"^l mm > i 7J Mi mci W3 M m ^......^4