URHESLUPÄKBNAA
. Suurjuhlat ovat taaskin muisto-
jen "mailla", samoin niiden yhtey-
dessä pidetyt Uittomme mestaruus-
-kUpailutkin. Kuten jo on lehden
palstoilla ilmennyt, olivat nämä nyt
vietetyt suurjuhlamme taaskin en-
nätysmäiset kaikin puolin. Lauan-
taipäivänkin ohjelmaa oli kerään-
tynyt ■ seuraamaan ennätysmäärä
yleisöä ja osanotto kilpailuihin oli
valtava, noin satakunta urheilijaa
oli mittelemässä paremmuutta ja
yhteisvoimistelussa esittivät hyvin
harjoiteltua ja kaunista ohjelmaan-'
sa kuudettakymmentä nuorta.
Mestaruuskilpailut olivat muuten-
kin liittomme historian ehkä par-
haat, siHä kokonaista yhdeksän uut-
ta liiton ennätystä niissä saavutet-
tiin ja vielä yhtä "sivuttiin".~En
ainakaan muista tuollaista ennätyk-
sien rikkomista=ennen tapahtuneen
jay tämän tekivät liittomme nuoret
urheilijat joille siis nostamme
"hattureuhkaamme" oikein tosi-
mielessä. Joukosta erottautui useita-
kin, aivan "teräkunnossa" olevia,
kuten liiton pikamatkojen ja ennä-
tyksien saavutta ja Roy Paananen,
Sergio Conte parhaana yleisurheili-
jana, Bill Heikkilä, Don Hutman,
Bob ja Tim Minor, Brian Bush
joukkoineen, Voitto Salonen, Bren-
ton-veljekset sekä niin monet muut
osaaottaneet sekä "kauniimmalla
puolella" Julie Lane, Vilma Rönkä,
Karen Price, Margit Hämäläinen,
Gloria Havimäki, muutamia maini-
ten ja vielä tuo nuorin joukko, Kei-
jo Kinos, S. Heley ja Stanley
Penttinen, joista jonkun ajan pe-
rästä saamme kuulla enemmänkin.
Itse kilpailuthan olivat mitä jän-
nittävimpiä joka lajissa ja sarjassa
ja hyviäkin urheilijoita jäi ilman
"prenikkaa" niitä kun ei annettu
kuin parhaalle kolmelle. Seuroista
"isännöi" tällä kertaa Toronton
Yritys, joka veikin parikin, vaike-
asti voitettavaa kiertopalkintoa sa-
moin kuin Viestikin; parhaan pika-
matkan palkinto meni Torontoon,
kentän, parhaan urheilijan Sudbu-
ryyn.
Mestaruuskilpailumme antoivat-
kin hyvän kuvan liittomme "kuol-
leesta' urheilusta, kuten asiaa on
joltakin taholta merkkailtu. Hyvät
kisat.
••v-tJJL--.-^ Sain juuri puhelinsoiton
"rahaministeriltä", jossa hän huo-
mautti, että niin seurojen kuin yk-
sityistenkin olisi aivan pikapuoliin
tilitettävä niistä 40-vuotisjulkaisuis-
ta kertyvät maksut, ne voi kaikki
tilittää, vaikka ei niitä ehkä olisi
kaikkia myytykään, sillä liittomme
haluaa saada painatuskustannukset
maksuun mitä pikimmin, ymmärret-
tävistä syistä. Siis tilityksiä • vaan
tännepäin, sanoi asianomainen ja
siihen yhtyy Vaasan Jukkakin*
Tyrmätyn nyrkkeilijän
taju palasi
Lontoo. — Meksikolainen nyrk-
keilijä Jesus Saucede oli tajutto-
mana vielä keskiviikkona skotlanti-
laisen John 0'Brienin tyrmättyä hä-
net viikko sitten tiistai-iltana Lon-
toossa neljännessä erässä.
Saucede kaatui lattiaan saatuaan
iskun. Hänet vietiin kiireesti sai-
raalaan, mutta lääkärit sanoivat, et-
tei häntä voida tällä hetkellä lei-
kata hänen tilansa vuoksi.
Saucede alkoi keskiviikkona pa-
lata . tajuihinsa, ilmoitettiin myö-
hemmin sairaalasta, jossa hän on
hoidettavna. Hän oli ollut tajut-
tomana yli kaksitoista tuntia.
4x220 yardin
ME nyt 8.07,3
Itä-Berliini. — Itä-Saksan vapaa-
uimarit jatkoivat keskiviikkona
jaardimatkojen ME-yrityksiä ja nyt
heidän onnistui saavuttaa miesten
4 x 220 jaardin vapaauintiviestissä
aika 8.07,3, joka on tasan sekunnin
parempi kuin heidän omissa nimis-
sään oleva aikaisempi ME.
Nyt ennätykseen yltäneessä jouk-
kueessa uivat Muller, Poser, Gregor
ja Wiegand. Ennätys saavutettiin
Leipzigin EM-altaassa.
Stspr järjestää
syysjuhlani 26 pnä
St. Catharines. — Paikallinen v.-
ja u.-seura Star päätti kokoukses-
saan järjestää syysjuhlat tai "ke-
mut' seuran huoneustollä kuluvan
syyskuun 26 päivänä, siis seuraa-
vana sunnuntaina. Varmaa tietoa ei
vielä ole siitä, mitä kaikkea sinne
varataan. Puhetta oli kuitenkin sii-
täkin, että jos kysyttäisiin piknik-
kipaikkaa jostakin, vaan tultiin sii-
hen tulokseen, että viisainta on nyt
olla seuran omalla huoneustollä jos
sattuu sateinen syyspäivä silloin
olemaan ja niinmuodoin tehtäisiin
suurta vahinkoa yksityisten huo-
neille. Mutta kun ollaan naalilla,
niin silloin mahtuvat kaikki sisään
jos sataa ja jos on hyvä ilma, niin
silloin voidaan vaikka pelata kro-
kettia.
Sateet eivät ole tänä syksynä ol-
leet mitään outoja ilmiöitä. Toivo-
taan nyt kuitenkin, että silloin on
kaunis syyspäivä; Tämä onkin vasta
sellaista alkuvalmistelua tulevia
juhlia varten suuren yleisön tie-
doittamiseksi, että jotakin on jo
tulossa. Lähempiä tietoja tuonnem-
pana. Pidetäänpä tk. 26. päivä mie-
lessä.- ■— U.
Seurapditilaisuus
Sault Ste. Mariessa
Lehtierame hyväksi on Steelton
haalille päätetty pitää seurapeliti-
laisuus 22 päivänä kello 7.30 ip.
Siellä on hauskaa kaikille ja hyvät
lahjavoitot, joten älkää kukaan
jääkö pois. Tämän yhteisen asian
hyväksi meidän on kaikkien toimit
tava. Siellä sitten tavataan. — F.I.
puheenjohtajan
vetoomus
Tehdasvalmisteisia
baareja
Moskovan alueella sijaitsevan
Petrovskin kauppaliikkeiden kone-
tehdas on ryhtynyt valmistamaan
koottavia baareja. Tehtaan valmis-
tamista standardirakennelmista voi
daan kootat monia erityyppisiä kah
viloita ja ruokaloita. Rakennel-
mat on piirretty kauppaliikkeiden
ja ruokaloiden suunnitteluinstiturr
tissa. Instituutti on jo suunnitellut
mm. 240 henkilön kahvilan ja 300
henkilön ruokalan. Niissä ei tule
koskaan olemaan melua, kaiken
hälyn nielee erikoislevyistä valmis-
tettu katto. Talvisin ruokapaikan
lattia on vakiolämmin, sillä johdot
on asennettu sen alle. Helteellä
ruokalaan voidaan muodostaa kaksi
avokuistia, joihin mahtuu 120 vie-
rasta. Tehdas on jo valmistanut 700
tällaista koottavaa ruokalaa ja kah
vilaa, tänä vuonna on tarkoitus val-
mistaa vielä parisensataa.
RV v.FIEANDT
Amerikan mantereella asuvan
Suomen heimon ja kotimaan välisen
sukutieteellisen yhteyden säilymi-
nen tulevia sukupolvia varten pi-
täisi nyt olla jokaisen suomalaisen
siirtolaisen sydämellä. Suuret asiat
tajutaan usein vasta kun on liian
myöhäistä. Älköön näin käykö tä-
män nykypolven siirtolaisten suurel-
le tehtävälle. Olemme Suomessa kii-
tollisia niille monille yhdistyksille
ja yksityisille, jotka ovat jo tehneet
osansa tämän asian hyväksi, mutta
toteamme samalla, että paljon on
vielä loppukirin varassa keräysajan
varsinaisesti päättyessä syyskuun lo-
pussa.
Henkilötietojen antamisen yhtey-
dessä on siihen halukkaille mahdol-
lisuus antaa vapaaehtoinen lahjoi-
tus SuomiSeuran toimesta Hangon
kaupunkiin pystytetävää siirtolais-
ten muistomerkkiä varten. Tämä
muistomerkki tulee kertomaan tu-
levaisuudessa siitä työstä, jota siir-
tolaisemme ovat peräänantamatto-
malla sisukkuudella suorittaneet:
hankkiakseen, tuleville polville pa-
remmat elinmahdollisuudet uudella
mantereelle usein mahdottomiltakin
näyttäneiden vaikeuksiien edessä.
Nyt kaikki liikkeelle! Jääköön
Suomen Valtionarkistoon mahtava
luettelo siitä heimomme osasta, joka
nyt jatkaa päivätyötään uudella
mantereella.
Helsingissä syyskuun 1 päivänä
1965.
m
W. Jl1 'ii'
KANNATTAKAA LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
Omnibus-kirjojen kolme suurteosta
MAUPASSANTIN PARHAAT
306 SIVUA - HINTA SID. $4.50
Maupassantin, parhaat sisältää kaksikymmentäkaksl novellia, Jot-
ka kuuluvat mestarin parhaimmistoon: Huviretki, ystävykset, seik-
kailu Pariisissa, pelkuri, neiti FM, Marroca, hullu, palvelustytön
tarina, merkki, pierrot, kevät, rouva Pärise, Rosalle Prudent, tuo
sikamainen Marin, Martinin tyttö, anteeksianto, Simonin isä, ovi,
kunniamerkki, vuokraemäntä, Andren vaiva, halko, sijainen; kär-
pänen, rouva Hussonin ruusupolka, isä Amable, satama ja sateen-
varjo.-.. : ■
AIKAMME MESTARIKERTOJIA
318 SIVUA - HINTA SID. $4.50
Ruotsin Akatemian vuosittain jakamasta Nobelin kirjallisuuspal-
kinnosta on muodostunut eräänlainen kirjallisuuden korkein mitta-
puu. Valitsijoiden tehtävä on epäilemättä vaikea ja epäkiitollinen.
Niiden runsaan kuuden vuosikymmenen aikana, Jolloin tätä;tun- ^;
nustuspalklntoa on jaettu, onkin syystä tai toisesta, useita aikamme
merkittäviä kirjailijoita unohdettu tai Jätetty syrjään. Tähän Om-
nibus-sarjaan on valittu kaksikymmentä mestarikertojaä,' joiden
kirjallinen elämäntyö — varmasti paremmin kuin monien palkit-
tujen— olisi tämän tunnustuksen ansainnut. Kirjailijat esiintyvät
valikoimassa kuolinvuotensa mukaisessa Järjestyksessä: Zola, Tse-
hov, Tolstoi, Twain, Strinberg, James, Proust, Mansfield, Conrad,
Kafka, Lawrence, Gorki, Joyce, Woolf, Musil, Dreiser, Andersen-
Nexö, Brecht, Kazantzakin ja Blixen.
KAIKKIEN AIKOJEN RAKKAUS
322 SIVUA
HINTA SID. $4.50
on perin epäsovinnainen rakkauskertomusten valikoima. Sen kir-
joittajat ovat tutkineet rakkauden arvoitusta eri aikoina ja erilai-
sissa elämänympäristöissä. Kirjoittajien joukossa ori sellaisia rak-
kauden mestarikuvaajia kuin Guy de Maupassant, Colette, Anton
Tsehov, D. H. Lawrence, Thomas Mann, Wolfgang Borchert, Hall-
dor Laxnes ja Mika Waltari. Tässä valikoimassa avautuu vivah-
teikkaita näkymiä rakkauden aina uuteen Ja elävään maailmaan.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
100 Elm St. West
P. O. Box 69, Sudbury, Onl.
DDR myynyt länteen
20 tehdaskoneisloa
tisen tasavallan ulkomaankau-
pan Euroopan kapitalististen
maiden kanssa kasvoi vuoden
1965 ensimmäisellä puoliskolla 18
prosentilla viime vuoden ensi
puoliskoon verrattuna, ilmoitti-
vat DDR,: n viranomaiset Leipzigin
syysmessujen kansainvälisessä
lehdistötilaisuudessa torstaina. Ky
mys on erityisesti täydellisten
tehdaslaitosten viennistä ja tuon-
nista.
Viimeisten 18 kuukauden aika-
na DDR myi länsimaihin 20 täy-
dellistä tehdasta. Parhaillaan neu-
votellaan ranskalaisten konser-
nien kanssa lannoitetehtaan ja
muiden koneistojen ostosta, joi-
den yhteinen arvo on 80 miljoo-
naa D-markkaa. Myös Englan-
nista, Belgiasta ja Italiasta ja
eräistä - muista maista on hank-
keilla tehdaskoneistoja arvoltaan
yli 200 miljoonaa D-markkaa.
Yhä kasvavaa mielenkiintoa osoi-
tetaan myös lukuisille uusille
DDR:ssa valmistetuille kulutusta-
varoille perinteellisten vientiar-
tikkeleiden lisäksi. Länsi-Saksaan
on mm. myyty suuri erä DDR:ssa
valmistettuja pesukoneita.
Ulkomaankauppaministeri Horst
Soile ilmoitti edelleen, että DDB:n
ja muiden Comekon-maiden välillä
neuvotellaan parhaillaan pitkäaikai-
sista kauppasopimuksista vuosiksi
1966—70. DDR pyrkii tällaisiin so-
pimuksiin myös ei-sosialististen
maiden kanssa kauppavaihdon ke-
hittämiseksi.
DDR tulee kehittämään taloudel-
lisia suhteitaan ei-sosialistisiin mai-
hin muutenkin, nimittäin kansain-
välisten yhteistyösopimuten kautta.
Jo tällä hetkellä on olemassa DDR:n
teollisuuden ja eräiden ranskalais-
ten, englantilaisten sekä italialais-
ten firmojen kanssa kooperaatiosuh-
teita7~Varapääministeri. Julius Bal-
kow ilmoitti, messujen avajaisissa
että uusista yhteistyösopimuksista,
jotka ovat varsin laajakantoisia,
neuvotellaan juuri näiden maiden
suurten teollisuuslaitosten kanssa.
Balkovv sanoi DDR:n suhtautuvan
myönteisesti myös Länsi-Saksan
teollisuuden yhteistyöesityksiin. Ai-
noa edellytys on että vallitsee rau-
hanomainen ilmapiiri suhteissa
Saksojen välillä.
veteraanille,
Nifiigon, Oat — "Jätämme nyt
viimeiset jäähyvätset John Salolle,,
jonka kaikki tunnemme pitkäaikai-
sena naapurina Nipigonissa ja 'Ni-
pigonin isänä' '", sanoi Vapauden
sivuliikkeen hoitaja A.T. Hill pu/
huessaan John Salon hartaustilai-
suudessa täpä viime viikon maa
nantaina. Puhuja selosti lähemmin
edesmenneen Salon elämänvaiheita
seuraavasti:
John Salo oU syntynyt Orimatti-
lassa, Suomessa, maaliskuun 22 päi-
vänä 1870 ja oli kuollessaan 95 vuo-
den ikäinen,
Hän saapui Canadaan vuonna
1902 huhtikuussa-ja_ pian sen jäl-
keen hänen vaimonsa Fiina saapui
tähän maahan. Seuraavana syksynä
Salo pariskunta muutti Kaliforniaan
missä John oli jonkun aikaa tyjjssä
sahalaitoksella Fort Braggissa. Lou-
kattuaan jalkansa Salo siirtyi Port
Arthuriin ja ryhtyi työhön Gust
Langilan radankorjausjoukkueeseen
täällä. Salot asuivat täällä yhtämit-
taisesti sen jälkeen. Hän ei viimei-
sinä vuosinia suostunut siirtymään
vanhainkotiin vaikka hänelle oli
selostettu, että Järvienpäässä näis-
sä laitoksissa oli paremmat olot
kuin aikaisemmin.
Hän vakuutti, että hän haluaa
kuolla Nipigonissa.
Lukuisat hänen ystävänsä ja Kai-
ku kuoron jäseniä vieraili viimeai-
koina hänen luonaan. Parisen viik-
koa ennen hänen kuolemaansa ker-
rottiin, että hän oli silloin sairas-
tamassa yskää, mutta muuten hän
oli täysin selvillä kaikista asioista.
Portarthurilaiset kävivät aikai
sempina vuosina joukolla laulamas
sa ja soittamassa Jussin kodissa ja
itse Jussikin osallistui soittaen viu-
lua ja harmonikkaa/Toivottiin hä
nelle kunniakkaan ikänsä jatkumis-
ta ja terveytensä kestämistä.
Jussi jätti jälkeensä elämäker
taansa koskevan kirjoituksen ja oli
jo aikaisemmin pyytänyt itse ja tois-
ten (Alex Langilan) kautta Hilliä
puhumaan hänen haudallaan. Kaiku-
kuoro lupautuj jo 10 vuotta sitten
laulamaan hänen hautajaisissaan.
Vuonna 1959 kuoron hänen vie-
raanaan käynnin jälkeen Salo kir-
joitti: 'tKuoro lauloi komeasti mi
nulle erittäin omistetun työnlau-
lun. Olin niin liikutettu, että en
muista kiitinkö . . . sano heille kii-
tokset puolestani."
jäähyväiset
John Salolle
Jussi asui Nipigonissa vaimonsa
kansaa ensin yksihuoneisessa hirsi-
asunnossa, mutta myöhemmin ra-
kensi; suuremman, jossa Hill kertoi
vierailleensa ennen Fiinan kuole,
maa^
Salon talossa perustettiin Nipj-
gonissa v. 1910 talvella Canadan
Suomalaisen Sosialistijärjestön osas-
to, "Toimittiin ja tanssittiin minun
kellarissani', kertoi Hill hänen
muistelleen.
V. 1912 marraskuussa nipigonilai-
set pitivät kokouksen, jossa päätet-
tiin rakentaa haali. Seitsemän mies
tä meni takuuseerr siitä, että lauta-
ta varayhtiö saa rahansa rakennus-
tarpeista. Haali rakennettiin vapaa-
työllä ja niin jouluna jo__esitettiin
avajaistilaisuudessa näytelmä "Tuk
kijoella".
Salo oli hankkinut useita tontteja
maata ja lahjoittanut ne Nipigbnin
sairaalan käyttöä varten minkä li-
säksi hän oli rahoittanut yhden sai-
raalahuoneen valmistamisen vai-
monsa muistoksi.
Salo oli mukana useimmissa edis
tysmielisissä toiminnoissa. Hän liit-
tyi jo v. 1922.. Workers-puolueeseen
ja sen jälkeen avusti Canadan his-
toriallisen kirjallisuuden kustanta
misessa ja kulttuuriyrityksien edis-
tämisessä. Jo parikymmentä vuotta
sitten hän ilmoitti, että Port Ar-
thurissa oleva talo jää Canadan Suo-
malaisen Järjestön osastolle jatku
van kulttuuri- ja valistustoiminnan
edistämiseksi.
Hän oli kiinnostunut erikoisesti-
kin Kaiku-kuoron ja Vapauden sekä
Liekin avustamisesta. Hän antoi pie-
nen lahjan jokaisen Suurjuhla-mat-
kan rahoittamiseksi.
"Näistä muistoista rakentuu se
yhteinen suuri muistoseppele, joka
jää jälkeen kun nämä elävät kuk-
kaset kuihtuvat ja kuolevat. Juuri
näistä jääneistä muistoista kohoaa
aina elävä ja kukkiva seppele, joka
auttaa meitä hänen muistonsa kun
nioittamiseksi ja jatkamaan niitä
harrastuksia, joista voimme oppia
elämän jatkuvasta kulusta ja me-
nosta. Nuku vanha Isä rauhassa.
Keveät mullat haudallesi. Viimeiset:
jäähyväiset meidän kaikkien puoles-
ta. Olet korkeaan ikään asti suo-
rittanut kunnialla päiväntyönsi.
Muistosi elää. Suurena kukkii
muistojen seppele ainaisesti",, sa-
noi puhuja lopuksi.
Tiistaina,- gyysV14 P- -- Tuesday, Sept. 14, 1965
Shru.3
MaiKiM - maSmifasavalla Saharassa
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
vähitellen: tasoittumassa, Ajat, jo}
loin neekerien oli työskenneltävä
maurilaisten nomaadien qrjina, on
takanapäin.
Seitsemän Kymmenestä maurita-
nialaisesta, on paimentolaisia: he
vaeltavat laumoineen ja teUtojneen
laitumelta toiselle, karja on Mauri-
tanian nomadien rikkaus ja heidän
valKpiset karae,ljnsa ovat asiantun-
tijoiden mukaan ainutlaatuisia maa
ilmassa. ÄJaassa lienee tällä het-
kellä nojn 1.2S miljoonaa nauta-
eläintä, 500,000 kamelia, 8.5 miljoo-
naa lammasta ja vuohta sekä 160,
000 hevqsjta ja aasia. Paimentqlais-
ten pääravintona on maito- ja liba-
tupt^eiden ohella etupäässä taateli.
AAVI^KQKLYASTA
METRQPOLIK6I
Siirtomaaherruuden aikana Mau
ritania oli vain jonkinlaista Rans-
kan alaisen, Senegalin syrjäseutua..
Senegalin siihen aikaan tärkein
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur.— CSJ:n Port Ar
thurin osaston .kokouksessa viime
torstaina päätettiin järjestää haaste
ryntäysrahaston hyväksi HARVES-
TISEURAPELI perjantaina, syysk.
17 p., alkaen kello 8 illalla. Sen toi-
mitsijakuntaan valittiin 7 huolto-
asiamiestä jne.
Samoin hyväksyttiin Suomi Fil-
min elokuvan "Ei ole Vuoksen
Voittanutta" näyttäminen lokakuus-
sa. ■■■
Osaston 60-vuotisjuhlan päivän
ja ohjelman suhteen evästettiin ko-
mitea. Samalla päätettiin esittää
Vapauden erikoisnumero julkaista
vaksi 60 vuotisjuhlanumerona.
Myöskin aletaan 60-vuotisjuhlan
kunniaksi jäsenvärväys, jolloin kutr
sutaan uusia jäseniä, vanhempia
uranuurtajia ja myöhemmin Suo-
mesta tulleita sekä nuoria suoma
lais-canadalaisia.
Kokous teki päätöksiä myös Is-
kun Puiston kunnostamiseen näh-
den ensi kesän ja erikoisesti suur
juhlain varalta. Käytetään m.m. en-
tisen Intolan haalin tarpeiden va-
raamisessa.
PORKKANASTA MATALAPAINETTA
Mieliala vaihtelee syömienne vihan-
nesten mukaan, sanoo tohtori Kraus.
Hän väittää, että pinaatti, sokerijuu-
rikas ja porkkana lietsovat matalapai-
netta. Peruna rauhoittaa hermoja ja
parsa saa ihmisen näkemään elämän-
sä ruusuisena. Tavallinen kaali tekee
surumieliseksi ja vihreä salaatti kehit-
tää musiikkitajua. Perheenemännät,
kannattaapa miettiä, mitä pöytään
vie. •
Kiista alkoi jo
18 vuotta sitten
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
tettiin virallisesti myöhemmin sa-
mana vuonna. Sen mukaan Kashmi-
rista jäi noin kaksi kolmannesta
Intialle ja vuonna 1961 toimitetun
väestölaskun mukaan tällä alueella
asuu yli 3,560,000 ihmistä.
Vuonna 1950 Kashmirin hallitsi-
jaksi tuli maharadjan poika Juvraj
Karan Singh, josta ruhtinasvallan
lakkauttamisen yhteydessä 17. loka
Jcuutä 1952 tehtiin Kashmirin en-
simmäinen valtionpäämies. Kun
vanha maharadja kuoli 26. huhti-
kuuta 1961, Intia tunnusti pojan uu-
deksi maharadjaksi. Tämä kieltäytyi
kuitenkin käyttämästä maharadjan
titteliä.
Elokuun alussa 1958 valtionpää
mies erotti pääministerinä toimi-
neen sheikki Abdullahin väittäen
tämän hallinneen huonosti.
Kashmirin kysymys myrkytti jat-
kuvasti Intian ja Pakistanin välisiä
suhteita eikä YK:n välittäjillä ollut
menestystä.
Uusin kiista leimahti nyt liekkiin
vain kaksi kuukautta sen jälkeen
kun maat sopivat 1,600 km Kashmi-
rista etelään sijaitsevan Rann.of
Kutchin välikohtauksen lopettami
sesta. Kutchin taistelut alkoivat 9.
huhtikuuta tänä vuonna ja tulen-
lopettamissopimus allekirjoitettiin
30. kesäkuuta.
Puiston korjauskomitea on jär-
jestänyt Intolan haalin hajoittamista
ja tarpeiden muuttamista varten
talkoot lauantaina, syyskuun 18 pnä.
Talkoolaisille kyytiä saatavana Port
Arthurin haalin edustalta edellä-
mainittuna päivänä kello 8.30 aamul-
la.
John Salo, 95-vuotias suomalainen
uranuurtaja vietiin täältä Nipigo
niin maanantaina. Siellä saatettiin
hänet useiden kymmenien autojen
seuratessa Nipigonin hautausmaa
han vaimovainajansa vierelle. Pas'
tori Kaijan: hautatoimituksen jäl-
keen A. T. Hill järjestöjen kunnia-
jäsenyyden puolesta piti muistopu-
heen. CSJ:n Port Arthurin Kaiku
kuoro lauloi vainajalle omistamansa
laulun, T. Siilman lausui runon
edesmenneen Salon kunniaksi. Sit-
ten juotiin emäntien tarjoamat kah
vit kirkon kellarissa."
Uuno Nykänen haudattiin täällä
Riverside hautausmaahan viikko sit-
ten lauantaina. Hän kuoli syyskuun
1 päivänä - sairaalassa, 61 vuoden
ikäisenä. Suomesta saapui hän Ca»j
nadaan v. 1928, työskennellen pai
kallisella paperitehtaalla 19 vuot-
ta. Jälkeensä häneltä jäi vaimonsa
Anna, kaksi poikapuolta ja kolme
tytärpuolta sekä sisko ja veli Suo-
messa.
Työnpäivänä iltapäivällä oli Fort
VVilliamin Trades and Labor haalii
la 'open house', jossa kaksoiskau-
punkien unioiden edustajat tarkasti-
vat uuden haalin piirustukset perin-
pohjaisesti ja toivat lahjoituksia ra-
kennusrahastoon. Samassa tilaisuu-
dessa kukitettiin kaksi unionismin
uranuurtajaa: Alex Gibson ja W.
Gray, jotka ovat toimineet unioiden
toimitsijoina ja myös kaupungin
valtuustossa ja komiteoissa,
— ATH.
IHMEMINERAALI
Kullanvalkoisella mineraalilla ver-
mikuliitilla on merkillinen ominaisuus:
25Qr-300 asteen kuumuudessa se alkaa
"kasvaa" aivan silmissä. Sen tilavuus
laajenee 25—30-kertaiseksi. Kun yHsi
kuutiometri vermikuliittia ennen kuu-
mennusta painaa noin 2000 kiloa, pai-
naa se polton jälkeen vain 100 kiloa.
Vermikuliitti on erinomainen lämpöä
eristävä aine.
Tsheljabinskin teräsbetonitehdas on
sovelluttanut tuotannossaan vermiku-
lijtin käytön paneeleiden tuotantoon.
Siellä no rakennettu jo 250.000 neliö-
metriä asuntoja, joissa on käytetty
näitä: paneeleja. ^ J
Mustasukkaisuuden
va seuraus
Avignon, Ranska. — Ranskalaiset
viranomaiset kaivoivat maanantaina
esiin ranskalaisen naisen ruumiin
saatuaan tietää, että nainen oli lä-
hes 17 vuotta ollut äitinsä kanssa
suljettuna paikkaan, jossa he olivat
joutuneet elämään kuin sikolätissä.
Avignonin lähellä sijaitsevan pie-
nen Maxanin kaupungin viranomai-
set koettavat nyt selvittää, miten
naiset joutuivat olemaan näin kau-
an tällaisissa oloissa ilman että
naapurit olisivat tulleet heidät pe-
lastamaaan.
Äiti, 56 vuotias rouva Renee Pa-
iamedessi on parhaillaan toipumassa
sairaalassa. 33-vuotias tytär' Mar-
cello kuoli sairaalassa vähän sen
jälkeen kun hänet tuotiin sinne
isänsä talosta, jossa hän oli elänyt
suljettuna yli puolet elämästään.
Isää, 62-vuotiasta maataloustyö-
Iäistä Hughues Palamedessiä syyte-
tään siitä, ettei hän auttanut kuo-
lemanvaarassa olevaa* ihmistä.
Marcelien ruumis nostetaan hau
dasta kuolemensyyn selville saami-
seksi... \. .....
Hoitajattaret, jotka näkivät nai-
set, kun heidät tuotiin sairaalaan
olivat' kauhistuneet. Eräs hoitaja-
tar sanoi heidän näyttäneen siltä,
kuin he olisivat peräisin luolaih-
misten ajoilta. — He näyttivät häm-
mentyneiltä, heidän tukkansa roik-
kui polviin saakka, kertoi hoitaja-
tar. ■, ■■■ "~. ■ v-
Kaikki heidän vaatteensa oli om-
meltu huolimattomasti karkeasta sä-
kistä. He olivat täynnä syöpäläisiä
ja selvästi kuolemaisillaan nälkään.
Naapurien mukaan tämä kaikki
alkoi Palamedessin palattua sodas-
ta ja epäiltyä vaimoaan uskotto-
muudesta. Marcelle ja hänen äitin
sä eivät' enää tulleet ulos talosta
vuoden 1949 jälkeen. Siitä lähtien
he naapurien mukaan pysyttelivät
kahdessa huoneessa, eikä heitä
koskaan näkynyt, kun Palamedessi
meni pelloille päivisin.
Poliisi kutsuttiin taloon muuta-
maa vuotta myöhemmin, mutta mi-
tään ei tapahtunut, koska naisilla
oli liikkumisvapaus. Palamedessi
kutsui lääkärin aikaisemmin tänä
vuonna tutkimaan Marcellea. Lää
käri sanoi, että Marcelle tarvitsee
pikaista sairaalahoitoa. Nuori nai
nen kieltäytyi kuitenkin viime het-
kessä lähtemästä. Vasta viikkojen
kuluttua lääkäri sai viranomaiset
hakemaan naiset pois.
Kun naapureilta kysyttiin, miksi
he eivät tehneet vuosiin mitään
äidin ja tyttären hyväksi, niin he
sanoivat nähneensä poliisien, lää-
kärin ja sosiaalityöntekijäin käy-
vän talossa. — Viranomaiset tiesi
vät aivan hyvin mitä talossa tapan
tui, ho väittivät.
Tukholman raastuvanoikeus on
tuominnut Expressenin vastaavan
julkaisijan päätoimittaja Per
VVrigstadin 40 päiväsakkoon ja 5,000
kruunun vahingonkorvaukseen sen
johdosta, että hän on eräässä artik
kelissä Pyhän Mikaelin ritarikunnas
ta on paljastanut erään ritarikun-
taan kuuluvan opettajan olleen pa-
hamaineisen SS: n palveluksessa.
Opettaja on pyytänyt 40,000^k~ruu-
nun vahingonkorvausta ja korkoja.
.Oppilaat tervehtivät opettajaa Hit-
ler-tervehdyksellä artikkelin julkai-
semisen jälkeen.
Kiitos
Kiitän teitä, naapurit ja tutta-
vat, kun tulitte minua tervehtimään
ja onnea toivottamaan 70-vuotissyn-
tymäpäiväni johdosta, vaan oli huo-
no, että olin sairas, etten voinut
seurustella kanssanne. Mieleni oli
hyvä ja paha samalla kertaa.
Monet kiitokset tarjoilusta ja lah-
joista. Kiitos mrs. Sam Lankille
kun olit tulkkina lääkärissä sekä
mr. Palttilalle kyydistä New West-
minsterin sairaalaan ja mr. Sam
Lankille hoivasta, matkalla.
Teitä kaikkia kiitollisuudella
muistaen,
JOHN HAKALA
Haney British Coumbia
asutuskeskus Saint Louis oli yh-
teinen pääkaupunki. Mutta maurit
halusivat oman metropolin ja valin-
ta osui Nouakchottiin, vähäiseen
kylään, joka sijaitsee Atlantin ran-
nalla! Kun siellä vuonna 1960 juh-
littiin vasta saavutettua itsenäisyyt-
tä suurissa teltoissa, "pääkaupun-
gin" muodostivat viitisenkymmentä
taloa ja vajaat 600 asukasta. Vie-
railla valtiomiehillä ja eri maiden
diplomaateilla oli tuohon aikaan
vielä sijoituspaikkansa Dakarissa,
Senegalissa. Lentokoneet kulkivat
säännöllisesti näiden kaupunkien
välillä sillä Nouakchottissa ei vielä
silloin ollut hotelleja.
Nyt Nouakchottissa on jo 15,000
asukasta, viime vuosina kaupunkiin
on kohonnut monia hallintoraken-
nuksia, kansalliskokouksen raken-
nus, oikeuspalatsi, postitalo, uuden-
aikainen* radiotalo ja hotelleja.
Myös asuntoja nousee kuin sieniä.
PRESIDENTILLÄ SUURI VALTA
Yhteiskuntarakenne on ollut pe-
rinteellisesti heimojärjestelmän va-
rassa ja sen jälkiä on vieläkin osit-
tain havaittavissa. Hassanin sotilas:
heimot pitävät itseään varsinaisina
aristokratiana ja arabien todellisina
jälkeläisinä. Näiden rinnalla ovat
riippumattomat berberiheimot, ma-
rubutit, jotka muodostavat sivisty-
neen mauri-luokan. Nuoren valtion
tärkein tehtävä, varsinkin yhtenäi-
syyspuolueen (Parti du Peuple), on
heimojärjestelmästä pääseminen.
Vuonna 1961 voimaan astunut Mau-
ritanian perustuslaki, Joka säätää
yksipuoluejärjestelmän ja presiden-
tille laajat valtuudet, takaa kaikille
kansalaisille yhdenvertaisuuden
lain edessä.
Presidentti Moklar Ould Dadah
on epäilemättä maan näkyvin hah-
mo. Hän on syntynyt 1924 ja läh-
töisin arvostetusta marabut per-
heestä. -Hän on suorittanut lakimies-
tutkinnon Ranskassa ja naimisissa
ranskalaissyntyisen naisen kanssa.
Presidenun sanotaan olevan lahja-
kas ja viisas. Vaikka hänen maansa
onkin läheisessä yhteydessä Rans-
kaan, Daddah on kieltäytynyt ot-
tamasta ranskalaisia tukirahoja val-
tion budjettiin. "Ilman taloudellista
riippumattomuutta ei ole todellista
riippumattomuutta'', hän on kerran
sanonut.
AFRIKAN SVEITSI
Presidentti Moktar Daddah ver-
taa mielellään maataan Sveitsiin.
Hän pitää Mauritaniaa yhdyssitee-
nä arabialaisten ja mustien afrikka-
laisten välillä.. Ulkopoliittisesti hän
pitää tiukasti kiinni sitoutumatto-
muudesta. Niinpä hän allekirjoitti
vuonna 1963 solmitun Moskovan
osittaisen ydinkoekieltosopimuksen.
Hän on tuominnut Portugalin ja
Etelä-Afrikan sekä Israelin politii-
kan. Vaikka Mauritanian valtionpää-
mies toimii läheisessä yhteistyössä
läntisten suurvaltojen kanssa, hän
haluaa myös normaalit suhteet so-
sialististen maiden kanssa. Mauri-
tanian äskeinen eroaminen ranska-
laisten perustamasta Afro Madagas-
karilaisesta unionista (OCAM)
osoittaa maan pyrkimyksiä vapau-
tua riippumattomuutta rajoittavista
tekijöistä.
Oli aikoja, jolloin rahapiirit käyt-
tivät Moktar Daddahista itämaises-
ta sadusta otettua vertausta: "Hän
oii hiekkakauppias, tuulenpuuska
tulee, ja hän on mennyttä miestä."
Mutta tuota tuulta ei ole kuulunut,
ja turhaan jotkut toivovat, että se
tulisi ja kääntäisi Mauritanian val-
tiolaivan itsenäisestä kurssistaan.
MUISTOJEN
KUKKIA
edesmenneen mieheni
Edwin Kuuselan
MUISTOLLE
Kuoli syyskuun 19 pnä 1964.
TOINI KUUSELA
Sarnia, Ontario
Ajanvietelukemista
HALVALLA
"Viikonloppu"
julkaisun
IRTONUMEROITA
Nyt alennetulla
hinnalla
25c kappale
Ynnä postikulut: 3 numerosta 7c,
6 numerosta 11c ja 12 numerosta
16c. Saatavana No. 15stsa No. 44
asti.