Srvu 2 Torstai, syysik. 14 p; — Thuirsday, Seplt. 14, 1967 VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Established Nov. 6. 1917 EDITOR: W. EKLUND MANAGER: E. SUKSI TELEPHONE: OFFICE AND EDITORIAL 674-4264 Publlshed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays ahdSäturdays fcy Vapaus Publishing Co. Limited, 100-102 Elm St. West, Sudbury, Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 Adltfrtising rates upon application, translatfon-free oi charge. Authorlzed ai second cläss mail by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage in cash. CANADIAN LANGUAGEPRESi» TILAUSHINNAT: Canadassa:.1 vk: $io:oo, 6 kk. $5.25 DSA:n: ■ •'. 3 kk. 3J00 Suomeen: 1 vk. $11.00,6 kk. $5.75 1 vk. 11.50, 6 kk. '6.25 Käännös oikealle Konservatiivipuolueen kansallisen jdhtaj'aini, Johini Diefen- bakerin sivuuttaminen — oikeammin'pois potkiminen---ja Nova Scotian toryhallituksen pääminibterin Robert Stanfiel- din valitseminen uudeksi puoluejohtajaksi edustaa poliitti- sesti puhuen käännöstä oikeaan. Meidän käsityksemme mu- kaan ei ole lainkaan epäilyä siltä, etteikö suunta ole myt "oi- kealle" — kysymys on vain siitä, kuinka kauaksi^ oikealle. Yhtenä tulevana merkkipylväänä tästä voidaan pitää sitä, miten kehittyvät konservatiivipuolueen ja Social Credit puo- lueen tulevat suhteet? Yleisesti tiedetään, että monet Social • Creditin johtajat, erikoisesti Albertan pääministeri Ernest Manning ja entinen "kansallinen johtaja" Robert Thompson ovat konservatiivisempia kuin töryt iltse. Tosiasiassa päämi- nisteri Manning on julkaissut ohjelmaluontoisen kirjasen, missä suositellaan konservatiivi- ja Social Credit puolueen avioliittoa äärioikeistolaisen 'ohjelman puitteissa. Omalta koh- dalta me^seuraamme melkoisella mielenkiinnolla sitä, tuleeko pikeistopiirien tästä kuhertelusta mitään ja mitä siitä mah- dollisesti syntyy. > Huolimatta siitä, mitä mr John Diefenbakerista sanotaan tai sanomatta jätetään, hän oli — niin yhtiön lakimies kuin onkin Länsi-Canadasta — useita kertoja piikkinä Bay- ja myös Wall-kadun rahamiesten lihassa. Uskomme myös, että jos hän olisi saanut voimakkaampaa tukea oman puolueensa viralliselta johdolta, mr Diefenbaker olisi eräissä tilanteissa seurannut vieläkin enemmän "poliittisen esikuvansa" Sir John A. MacDonaldin toteuttamaa "Canada ensiksi" ohjel- maa. Kaikesta huolimatta hän kapinoi silloin tällöin yhdys- valtalaista isäntävaltaa vastaan, saaden tämä tunnetuimman muodon ja mittasuhteen niin sanotun Bomare-ohjuskiistan aikana, jolloin Yhdysvaltain valtiovalta sekaantui. Canadan Sisäisiin asioihin ja vaikutti osaltaan mr Diefenbkerin ja hä- nen torypuolueensa vaalihäviöön. Siitä lähtien mr Diefen- baker oli rajan eteläpuolella "eirhaluttu" politiikko, ja kuten sanottu, piikkinä myös niiden canadalaispääomapiirien lihas- sa, jotka katsovat että Jumalan jälkeen on. ensiksi yhdysvalta- lainen monopolipääoma, sen jälkeen pitkä matka-tyhjyyttä, ja vasta sitten ne jotka katsovat, että Canadan kansallisia etuja on valvottava myös ja ennenkaikkea taloudellisella alalla niin, ettei maan koko talouselämä joudu ulkomaalaisen pääoman kontrolliin. Näistä seikoista johtuu, että konservatiivipuolue — joka perinteellisesti seuraa ja on seurannut myös Diefenbakerin johtajakaudella liberaaleista oikealla olevaa linjaa — on vii- mefesikuluneitten vuosien aikana toisinaan "horjahtanut" kansanvaltaisuuden kannalta katsoen väljemmille vesille esi- merkiksi edellämainitussa ohjuskysymyksessä sekä kansalais- vapauksien puolestapuhumisessa jne. Tämä sellaisenaan vaikutti siihen, että mr Diefenbakeria ruvettiin torypuolueessa viiimeksikuluneitten vuosien aikana •pitämään yhä enemmän "ottopoika" — joka länsicanadalai- sesta alkuperästään huolimatta hyväksyttin Bay ja James katujen rahamiesten puolueen keulakuvaksi, kunnes hän tuotti liian paljon "pettymyksiä" ja "mieliharmia"; Diefen- bakerin asemaa heikensi luonnollisesti paljon se, että halli- tuksessa ollessaan hän souti ja huopasi, välttäen ratkaisujen tekoja monissa tärkeissä kysy my kyissä; johtuen se epäile- mättä myös puolueen sisärenkaan erimielisyyksistä. . Kaikki tämä on nyt historiaa 'ja yksistään siltä pohjalta on uskottavaa, että mr. Diefenbakerin mukana potkittiin pois myös rippeet "edistysmielisyydestä", mitä; torypuölue eilisen johtajansa ansiosta visseissä tilanteissa esitti. Uusi johtaja, Robert Stan f Md oh ilmeisesti niin henkilö- kohtaisilta ominaisuuksiltaan kuin poliittiselta katsömuksel- taaoikin melkoinen vastakohta mr Diefenbakeriin verraten. Me emme tarkoita hänen kylmää harkinnallisuuttaan ja ias- kielmointiaan, verrattuna mr Diefenbakerin tunnepurkaus- ja dralmatisoimismenetelmiin, jotka sellaisenaan ovat tietenkin tärkeitä eroavaisuuksia jokapäiväisen toiminnan, kannalta katsoen. . . Emme usko olevamme väärässä, jos sanomme, että mr Stianfield oli torypuolueen sisärenkaan. No. 1 mies alusta lop- puun asti. Tähän viittaa se ilmeinen tyytyväisyys, mitä puo- lueen ns. "establishmenf mr Stanfieldin valitsemisesta on ilmaissut/Tähän viittaavat monet muutkin seikat: Se että torypuolueen "kuninkaitten tekijän", konservatiivipuolueen kansallisen presidentin, Dalton Campin kerrotaan kirjoitta- neen mr Stanf ieldille lauantaina päättyneessä puoluekokouk- sessa pidettäväksi ainakin kaksi tärkeintä puhetta "mitkä vetivät suuren määrän ei-sitoutuneita äänestäjiä lopulta voit- tajan leiriin", kuten torontolainen sanomalehtikirjeenvaih- taja Jack Cahill kertoi maanantaina; se että pieksettäväksi alistettu mr Diefenbaker antoi kannatuksensa mr Stanfieldin vastustajalle, Duff Roblinille siitäkin huolimatta vaikka, vii- meksimainittu omaksui Diefenbakerin tuomitseman "kahden kansan" käsityskannan; se että sellaiset sisärenkaan miehet kuin George Hees ja Davie Fulton voivat niin vaivattomasti! kuin sallimuksen käskystä vetää kannattajansa mr Stanfiel- din leiriin; se kun ilmeisesti tehdystä aikaisemmasta "kau- pasta" huolimatta Alvin Hamilton (johtajaehdokas länneltä) kieltäytyi antamasta omaa ja kannattajiensa tukea mr Robli- nille; se kun puolueen ranskalaiscanadalaisille edustajille hei- tettiin kansalliskysymyksessä loppuun järsitty, luu — "kah- den kansain" päätös, joka mr Stanfieldin selostuksen mukaan' ei tarkoita asiallisesti puhuen juuri mitään jne. Ei siis voi olla mitään epäilyä siitä, etteikö torypuolueemr sisärengas saanut johtajapäikalle juuri sitä miestä, minkiä se oli omakseen hakenut. Meidän kohdaltamme ei ole kiuiterikaan läheskään yntä Selvää se, minkälaista henkilökohtaistä roolia mr Stanfield tulee viemään. Vaikka hän on ollut vuosikausia Nova Scotian pääministerinä,- mi emme ole, sen myönnämme avoimesti, seuranneet hänen poliittista toimintaansa läheskään niin pe- iHERTTA KUUSINEN: SOSIALI SINEN SM SA VAIN Helsinki. — Kommunismi ei enää ole haa,ve, joka kummittelee Euroopassa kuten toista vuosisa- taa 'sitten, 'jolloin Marx ja Engels kirjoittivat kuolemattoman, syväl- leluotavaan 'Ja kauas katsovaan. Kommunisflsen puolineen Manifes- tinsa. Vielä tänäkin päivänä tuo asiakirja hätkähdyttää lukijaan- sa. Niin tuoretta oh sen sanonta, niin tarkkaa siihen tiivistetty yh- teiskunnallisen : kehityksen eritte- ly, niin voimakasta sen eettisen sanoisin inhimilliseen — ja histo- rialliseen vMstämättömy^ pe- rustuva julistus. ; Kiin olen lähtenyt Manifestista, eh malta olla mainitsematta myös sen esijpuheita, joista ensimmäisen Karl Marx ja Friedrich Engels kirjoittivat- yhdessä, vuonna. 1872. Muut kolme ovat viimeksi maini- tun yksinään allekirjoittamia Marx- in kuoleman jälkeen. Mikä oh näi- den esipuheiden sisältö? Engelsin sahoja lainatakseen on: "Miten nyt kaikki onkaan muuttunut!" MARXILAISUUS KEHITTYVÄ TEORIA Niin, miten kaikki onkaan muut- tunut ----ei suinkaan Manifestin perusajatuksen vastaisesti, vaan juu- ri siihen suuntaan kuin se tietä viitoitti. Mutta uudet ilmiöt, uudet historialliset tilanteet vaativat aina uutta tutkimusta, uusia johtopäätök- siä, ja uutta asennoitumista, vaikka perustehtävä, luokkayhteiskunnan muuttaminen luokattomaksi, onkin sama. Isäni O. V. Kuusinen on nimen- omaan Kommunistisen Manifestin merkitystä käsittelevässä kirjoi- tuksessaan todennut, että marxilai- suus on läpeensä vallankumoukset lista oppia, joka vaatii teoriansa lak- kaamatonta kehittämistä sen mu- kaan kuin historialliset olot muuttu- vat.. ■ Tänä päivänä kommunismi ei ole enää aave, ei myöskään haave. Se on kaikissa maanosissa ja maissa vaikuttava, kehitystä eteenpäin työn tavä voima. Sen peruslinnoitus on Neuvostoliitto, joka pian täyttää 50 vuotta ja joka on siirtynyt sosia- lismin rakentamisesta kommunis- min rakentamiseen, ihmisten tar- peista lähtevään yhteiskuntaan. Niistähän kaikki sai alkunsa, mutta riittäviä edellytyksiä ei ol- lut. Siksi olemme joutuneet kul- kemaan suku- ja luokkayhteiskun- nan moninaiset vaiheet. Nykyinen monopolistis-kapitalistinen kausi siihen liittyvine siirtomaasorron seu- rauksineen on läheisen menneisyy- den hirvittävää' kertaumista. Nyky- päivän kommunistille Vietnamin.so- ta, Etelä- ja Lou n ai s-Af rikan olot sekä Kreikan sotilasvallankaappaus todistavat vain sen, että rauhan ja demokratian puolesta on taisteltava jatkuvasti kunnes ihminen ei enää alista toista ihmistä eikä kansa tois- ta kansaa. SKP:n SYNTY JA KASVU Tätä tehtävää varten ovat synty- neet kommunistiset puolueet. Sii- hen pyrkii myös meidän puolueem- me, Suomen Kommunistinen puo- lue, jonka perustava? kokous alkoi tasan 49 vuotta sitten Moskovassa SYNTYMÄ- PÄIVIÄ Svante Korpi, R. .R 3, Port Ar- thur, täyttää perjantaina, syyskuun 15 pnä 70- vuotta. Tili Hänninen, Long Lake, Ont, täyttää sunnuntaina, syyskuun 17 pnä 81 vuotta. Tekla Kääriäinen, Whitefish, Ont.. täyttää sunnuntaina, syyskuun 17 pnä 69 vuotta. • Yhdymme sukulaisten ja tutla- vain onnentoivotuksiin. rusteellisesti kuin olisi pitänyt. Tie- dämme vain, että hän on ollut sikä- läisen lainlaatijakunnan jäsenenä vuodesta 1949 ja torypuolueen johta- jana vuodesta 1950 alkaen; että hä- nen veljensä Frank oli lainlaatija- kunnan jäsenenä vuodesta vuoteen 1945-49 (Colchester - vaalipiiristä, mitä Robert Stanfield on nämä vuo- det myös edustanut). ja että tätä ennen John Stanfield valittiin liitito- parlatnentin alahuoneen jäseneksi w. 1908-11. ! Tältä pohjalta katsoen, konserva- tiivipuolueen johto ei valinnut tällä kertaa mitään "tuntematonta suu- ruutta" ja niinmuodoin on syytä us- koa, että m r Stanfield on konserva- tiivipuolueen sisärenkaan mielestä "oikea mies" johtajapäikalle. Toivomme tietenkin erikoisesti maan yleisetujen takia, että arviom- me puoluejohdon vaihdoksesta osoit tautuisi virheelliseksi — että "oi- kealle ikääntymisen" asemesta mr Stanfield veisi torypuoluetta lähem- mäksi kansaa, eli oikeistosta pois päin. Tällä kertaa näyttää kuiten- kin, kuten on jo sanottu, että kon- servatiivien puoluejohdon vaihto tarkoittaa suunnan kääntämistä sel- västi oikealle. suomalaisten sosialidemokraattien lulkomatsen järjestön toimesta. Miksi puolueemme syntysanoja ,ei lausuttu Suomessa ja miksi sen päätösten sanamuoto oli äärim- mäisen jyrkkä, sen selittää ajan- kohta, jossa ne syntyivät 'Jokai- nen tapahtuma ja sen jokainen, todistuskappale on aikakautensa, edellytystensä tuote. Niiden arvon ja merkityksen pystyy mittaamaan vain käytännön kriteeri eli aika siitä eteenpäin. ■ Puolueemme perustaminen osoit- tautui historiallisesti tarpeelliseksi. Muuten ei_ • myöhempää kehitystä voisi ajatella mahdolliseksi. Perus- tamislausuman pääajatus oli oikea: "Työväen voima on tällä ;hetkellä jhirveän luokkasorron alaisena, mut- ta voitettuna murrettuna~se ei ole. Se on uudestaan nouseva," Näin on todella tapahtunut. Työväenluokka on nousemassa sille kuuluvaan joh- toasemaan myös meillä ja kommu- nistinen puolueemme on itämän päi- vän Suomessa erittäin varteenotetta- va, vaikuttava tekijä. Historiaan pi- temmälti paneutumatta totean, että edellytykset tälle tilanteelle raken- tuvat kahden historiallisen merkki- tapahtuman pohjalle. LOKAKUUN VALLAN- KUMOUKSEN VAIKUTUS Lokakuun suuri sosialistinen val- lankumous, josta amerikkalainen sanomalehtimies John Reed käytti sanontaa "kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa", oli käänne- kohta koko maailman historiassa. Sen vaikutukset ovat näkyneet kau- kaisimmissakin maanosissa ja mais- sa saati silloiseen Venäjän valta- kuntaan kuuluneessa Suomessa, jos- sa työväki eli suurissa vaikeuksissa ja monet muut yhteiskuntakerrok- sst, kuten torpparit ja mäkitupalai- set — suorastaan sietämättömissä oloissa. Luokkataistelu oli omista olois- tamme lähtien kärjistynyt äärim- milleen. . Dmitri Gurtknv; Toisaalta kansallisen itsenäisyy- den ja vapauden vaatimus oli se- kin kansaihme keskuudessa kasvai- mistaan kasvanut. Sen esitaistelijoi- ta olivat työväenliikkeemme johto- miehet, jotka myöhemmin tapaam- me kommunistisen puolueemme johdossa. Ensimhiäinen työväen- enemmistöinen eduskunta jopa siner töi tämän vaatimuksen hyväksymäl- lä valtalain, joka- määritteli edus- kunnan korkeimmat vallan haltijak- si. . ?>ff :' . Ainoa poliittinen voima, joka Venäjällä kansamme itsemäärää- misoikeutta oli johdonmukaisesti puolustanut ja /tämän 'kaniansa myös valtaan tultuaan vahvisti, oli»; .vat bolshevikit. Eniten sen puolesta ,oli~jo vuosikymmenien ajan peis- tään taittanut neuvostovaltion nero- kas johtaja V. I. Lenin, jonka oma- kätinen allekirjoitus on nähtävissä itsenäisyytemme ensimmäisessä tun- nustamisasiakirjassa. Vasta nyt tuo dokumentti on ollut Suomen kan- salaisten vapaasti nähtävissä edus- kunnassa sekä sittemmin muualla- kin maassamme kiertäneessä Suo- men itsenäisyyden 50 vuotisnäytte- lyssä. Lokakuun suuri sosialistinen val- lankumous, jonka maailmanhisto- riallista merkitystä tänä Neuvosto- valtion puolivuosisataisena juhlavuo tena tuskin kukana voi kieltää, loi edellytykset myös Suomen itsenäi- syydelle. ., Sosialismin toteutumisen aikakausi on samalla kansojen va- pauden itsemääräämisoikeuden to- teutumisen kautta niin kivuliaasti ja tällä hetkellä vielä verisestikin kuin sitä yritetään estää Vietnamissa, E-Afrikassa ja omassa maanosas- sammekin. VOITOLLINEN AATE Suomeni kommunistinen puolue on kokenut monia vaiheita. Se on ollut vainottu, niin kuin tänä päivänä Kreikan ja monen muun taantumus- valtion vastaavat puolueet. Mutta sen juuret ovat niin syvällä kansas- sa itsessään, että poikiessaan kom- munistien kansalaispikeuksia ,terro- rihallitukset polkevat kaikkien edis- tyksellisten ihmisten kansalaisoi- keuksia ja siten itse levittävät va- pauden vaatimusta ja taistelua sen puolesta yhä laajempiin kansanker- roksiin. Me kommunistit emme pidä it- seämme erehtymättöminä, mutta olemme tietoisia siitä, että edusta- mamme maailmankatsomus on ollut voitollinen, koska se perustuu kehi- tyksen lakien tieteelliseen tutkimuk seenrja antaa edellytykset rankaise- mattomilta näyttäneiden yhteiskun- na,Histen. ongelmien ratkaisuun, yää ryyksijen oikaisemiseen ja yhä py- syvämpää^ ihmisoikeuksien tunnus- tamiseen.., ■ . Kommunistinen puolue ei pyri näitä ratkaisuja tekemään yksin Se etsii kaikkien kansanvaltaa ja sosialismia edustavien voimien sebi\ puolueiden väUstäl yhteis- työtä. Tässä suhteessa meidän maassamme on päästy pitemmälle kuin koskaan aikaisemmin. 1 RAUHANOMAINEN TIE Nojaamalla ennen muuta työväen- luokkaan, jonka yhtenäisyys on vih- (Jatkuu sivulla 4) MLn hallitus Theodorakisin Moskova. — Neuvostoliiton halli- tus toivoo, että Kreikan hallitus osoittaa järkevyyttä, eikä salli mi- tään sellaista tapahtuvan', niikä uh- kaisi Mikis Theodorakisin henkeä, sanotaan Neuvostoliiton hallituksen Kreikan hallitukselle lähettämässä julkilausumassa. Julkilausuma an- nettiin vangittuna olevan tunnetun kreikkalaisen säveltäjän Mikis Theo- dorakisin murhasuunnitelmiakoske- vien tietojen johdosta. Julkilausumassa todetaan edel- leen, että Mikis Theodorakis on saa- vuttanut suuren arvovallan ja~ tun- nustuksen neuvostokansan ja mil- joonien muiden ihmisten keskuudes- sa taistelemalla aktiivisesti' rauhan ja kansojen välisen ystävyyden puo- lesta. Mikis Theodorakisin murhaa- minen tai mikä tahansa häniön elä- määnsä uhkaava toimenpide otettai- siin neuvostoliitossa^ vastaan suuttu- muksella. Julkilausumassa sanotaan lopuksi, että neuvostohallitus toivoo, että tämä humanismin sanelema neu vostohallituksen ottama askel ym- märrettäisiin oikein Kreikan tahol- la. Papandreou-julun todistajat pakenivat Washington.— Kaksi Andreas Papandreoun jutun päätodistajaa joiden todistusta Kreikan sotilas- juntta oli laskenut voivansa käyt- tää hyväksi oikeusjutun lavastami- sessa on poistunut salaa maasta ja luopui VVashingtonissa järjestä- mässään lehdistötilaisuudessa jul- kisesti "täysin keksityistä todis-- tuksistaan", kuten he itse sanoi- vat. Juristi Andreas Vachliotis ja lehtimies Kyriakos Diakogiannis kertoivat, kuinka Kreikan salainen poliisi oli pakottanut heidät uh- kauksin ja painostamalla anta- NATSIEN RYNTÄYS AFRIKKAAN Länsi-Saksan kansallisdemokraatti- sen puolueen johtaa Adolf von Thad- den aikoo syyskuussa vierailla Ete- lä-Afrikan tasavallassa. Tämä on uus- natsistisen puoluejohtajan kolmas käynti Etelä Afrikassa viime vuosi- en aikana. r Tällä kertaa kiintyy huomio siihen seikkaan, että aikaisemmin .von Thad- den kävi EtelärAfrikan tasavallassa katsomassa vanhaa äitiään (joka to- della . asuu East Londonin saksalais- korttelissa), mutta nyt hän aikoo tul- la "viralliselle vierailulle". Vanha natsi aikoo laillistaa ne suhteet, jotka Etelä-Afrikkan ja Länsi-Saksan fasis- tit ovat jo aikoja sitten solmineet. On hyvin tunnettua, että toisen maa- ilmansodan päätyttyä suuri määrä saksalaisia natseja pakeni eteläafrik- kalaisten rotusortaj ien siipien suojaan muodostaen sinne oman siirtokunnan ja solmien yhtydet Hitlerin seuraajiin Euroopassa ja latinalaisessa Ameri- kassa.. Johannesburgilainen Sunday Times kirjoitti huhtikuussa, että itse Martin Borman oli muka käynyt lati- nalaisesta Amerikasta Etelä-Afrikan tasavallassa. Eräs saksalainen virkai- lijanainen oli muka tunnistanut hänet Kapkaupungissa Jorman vieraili vää- rällä passilla, tekaistulla nimellä ja asiaa tutkineen englantilaisen upsee- rin sanojen mukaan kulki vain hen- kivartijaryhmän ympäröimänä, ■ Kannattaako tämän jälkeen ihme- tellä sitä, että Länsi Saksan kansallis- demokraattisen puolueen maapäivä- vaaleissa saavuttama menestys sai aikaan ilonhuutoja etelä-afrikkalaisten fasistien keskuudessa. Kuluvan vuo- den maaliskuussa Etelä-Afrikan tasa- valtaan perustettiin länsisaksalaisen uusnatsistisen puolueen haaraosasto, jonka nimeksi tuli Kansallisdemok- raattisen puolueen ystävät, sekä oma fasistinen jä^estö nimeltään Isän- maalle uskollinen Etelä-Afrikan tasa- vallan saksalatsjärjestöjen liittoutu- man työryhmä. Sen johtaja Oskar Schäffler tähdensi, että järtjestö on Kansallisdemokraattisen puolueen sii- pi ja asettaa tehtäväkseen "Etelä- Afrikassa asuvien saksalaisten mu- kaanvetämisen taisteluun arjalaisen rodun puhtauden ja herruuden ylläpi- tämiseksi". Schäfflerin kollega Rolf Wentzlaf lausui eräässä "työryhmän" ensimmäisistä kokouksista seuraavaa: "Päämääränämme on herättää saksa- laisten emigranttien kansallistuntoa, pyrkiä muuttamaan liittovaltiossa val- litsevaa järjestelmää, jossa on liian paljon liberalismia, sekä kieltää kan- sallisdemokraattisen puolueen poliittis- ten mielenosoitusten järjestämisen Saksassa sekä saksalaisvastaisia (lue: antifasistisia, D. G.) filmejä vastaan. Me tulemme esiintymään YK: ta vastaan ja tukemaan Etelä-Afrikan tasavallan nykyistä politiikkaa." On helppo ymmärtää, miksi rotu- kirhkoilijat suosivat natseja: Vorste- rrn hallitus käyttäisi mielellään hy- väkseen natsien rikasta kokemusta sekä natsiryhmittymien maassa ole- vaa laajaa verkkoa kantaväestön va- paustaistelun kukistamiseksi. Etelä- Afrikan tämän vuoden maaliskuussa perustetussa natsipuolueessa on useita tuhansia jäseniä, jotka eivät ole a\- ncastaan saksalaisia vaan imyös hol- lantilaista, englantilaista, ja portugali- laista syntyperää olevia.. Puolueella on osastoja Johannesburgissa, Pretorias- sa, Kapkaupungissa, Bloomfountaines- sa, Durbanissa ja muissa kaupungeis- sa. Puolue ylläpitää tiivistä yhteyttä Länsi-Saksan, Englannin ja USA:n vastaaviin järjestöihin ja on jo ehti- tinyt vaihtaa valtuuskuntia jopa Ku- Klux-Klanin kanssa. Saapuessaan, viime vuoden keväällä Etelä-Afrikkaan (heti Länsi-Saksan monopolien edustajan Franz Josef Straussin Etelä-Afrikkaan tekemän vi- rallisen vierailun jälkeen) "vanhaa äi- tiään tapaamaan" Adolf II piti lon- toolaisen Timesin antaman tiedon mu- kaan: "puheita ympäri maata järjes- tetyissä kokouksissa ja mielenosoituk- sissa". Sitten Thadden kävi Rhode- siassa päästen täälläkin yhteisymmä- rykseen paikallisten fasistien kanssa. Kosketellessaan Smithin luo teke- määnsä vierailua hän lausui englan- tilaisen aikakausjulkaisun Weekend (Jatkuu sivulla 3) maan väärät lausunnot, jotka oli- vat ' perustana Andreas Papan- dreouta vastaan esitetylle petos- syytökselle. TODISTAJAT Vachliotis kertoi, että Kreikan suojelupoliisi oli uhannut häntä vankeudella ja varoittanut, että hä- nen vaimolleen ja pojalleen voi ta- pahtua epämiellyttäviä asioita. Siksi hän suostui allekirjoittamaan salai- sen poliisin laatiman asiakirjan, jossa väitettiin, että Andreas Papan- dreou valmisteli vallankaappausta eräiden muiden tyytymättömien nuorten upseerien kanssa, kunin- vaan syrjäyttämistä ja Kreikan ir- roittamista Natosta, oli myötämieli- nen kommunisteille ja harjoitti val- tionvastaista toimintaa. Yksikään näistä syytöksistä ei tietenkään ollut tosi, Vachlioitis sanoi. Dialogiannis puolestaan ilmoitti, että hänet oli pakoteitu antamaan väärä lausunto Papanodreouh ja Vachlioitisin välillä muka käydyistä keskusteluista, joiden aikana Papan- dreou olisi ilmoittanut pyrkivänsä tuhoamaan poliittiset vastustajansa. He paljastaisivat asian ensimmäi- sen kerran Ramparts-lehdelle Sa- malla he vetosivat kuningas Kons- tantiniin ja kehottivat häntä tuomit- semaan juntan ja palauttamaan de- mokratian. *» ■/ Yhdysvaltojen ulkoministeriö tie- dotti, viime viikolla, että Andreas Papandreou saattaa: saada takaisin Yhdysvaltain kansalaisuutensa maas tamuuttaneiden kansalaisuudentar- kistusten perusteella. ' Budhalaiset «aavat oman keskuksen Toronto. — Varakas kiinalais-cana- dalainen, L. W. Chang, on lahjoitta- nut Niagara Fallsin lähettyviltä maata Pohjois Amerikkaa palvelevan budd- halaiskeskuksen rakentamien hyväksi Taimaan kuningas Bhumibol, joka vieraili äskettäin Canadassa, kertoi mr. Changille, että hänen buddhalais- keskussuunnitelmansa on hyväksytty. Mr, Chang, jonka kerrotaan omis- tavan useita kerrostaloja Torontossa, esitti ehdotuksensa viime vuonna World Fellowship of Buddhist-nJmi- selle järjestölle. : PÄIVÄN PAKINA PALJON PORUA, VÄHÄN VILLOJA Sanotaan, että sodassa ja rak- kaudessa on kaikki luvallista. Se piti paikkansa myös siinä po- liittisessa sirkusnäytpksessä mitä konservatiivipuolueen johtajan-va- linta konferenssiksi haukuttiin. Toisin kuin muutama kuukausi sitten Dalton Campin johdolla jär- jestetyssä kokouksessa, minne, vanhan "päällikön" sanoja käyt- tääksemme oli vedetty "opetettu- ja hylkeitä" huutosakiksi, vanha ja tutiseva John Diefenbaker sai nyt puhua järjestettyjä huutojouk- kaja kohtaamatta. Ja huolimatta siitä, -mistä hän jutteli, niin puhetaidolliselta kan- nalta hän oli vieläkin päätänsä yläpuolella johtajamanttelijaansa tavoittelevista. Mutta heti alusta pitäen oli sel- vää, vaikka vanha ''päällikkö" pa- ni parastansa ja kieltäytyi sovin- nolla antautumasta, että hänen po- liittinen uransa on kerta kaikkiaan noussut pystyyn. Vanhana ja kouliintuneena po- liittisena sotaratsuna Diefenbaker oli epäilemättä tietoinen siitä, että "kuninkaan tekijät" olivat hänet punninneet ja köykäiseksi havain- neet, koska hän omaksui taistelu- tunnuksekaeon peräänantamatto- man oppositioin "kahden kansan päätöslauselmaa vastaan, minkä torypuolueen ohjelmakomitea oli muninut. Hän näytti panneen uhkapelurin lailla kaikki yhden kortin varaan — joko puoluekokouksen enem- mistö hylkää "kahden kansan" päätöslauselman ja. antaa siten hä- nen ehdokkuudelleen kannatuksen- sa, tai sitten hän voi sanoa, että puolue EI^hyljännyt häntä, vaan hän itse hyJJcä/si johtajapaikan sel- laisessa/puolueessa, jonka ohjel- maa h§n ei hyväksy. Tijhän viittasi hänen dramaatti- nen lausuntonsa "siitä, että jos puo- luekokous hyväksyy "kahden ikan- san" päätöslauselman, silloin "te (puolue-edustajat) teette päätök- sen minun puolestani". Mutta sitten kun mr.. Diefenba- ker joutui nöyristettynä ottamaan lusikan kauniimpaan käteensä (kolmannen äänestyksen jälkeen missä hän ei saanut edes 10-pro- senttisesti .edustajain ääniä), van- ha päällikkö sanoi antavansa sekä oman että kannattajiensa tuen Duff Roblinille — "kahden kansan" päätöslauselman kannattajalle! Politiiikantekijät saavat tämän tuosta kummallisia vuodekumppa- neita; mutta tämä sellaisenaan tun- tuu viittaavan siihen, että kaikes- ta mahtipontisuudestaan ja puhe- taidollisista näytteistään huolimat- ta mr. Diefenbakerin "periaatteet" olisivat tässä tapauksessa uhratta- vissa tarkoituksenmukaisuuden alt- tarille — oli taisteltava "kuninkai- den tekijöitä" vastaan ja siinäkin, sodassa olivat kaikki keinot luval- lisia. Lähtemättä tässä yhteydessä analysoimaan yksityiskohtaisem- min torypuolueen "kahden kan- san" päätöstä — mille on viime päivinä annettu miltei yhtä mon- ta sisältöselostusta kuin on ollut selityksen antajiakin torypuolueen johdossa-^- huomio kiintyy tässä yhteydessä 9iihen, että paljon oli porua, mutta vähän tuli villoja; Jos pidetään kiinni siitä, että uudeksi puoluejohtajaksi valittu Robert Sanfield tietää jotakin täs- tä asiasta, niin silloin tämä pää- töksen arvo on nollaakin pienempi. Ilmeisesti Quebecin valitsijoihin vedoten, toryjen puoluekokouksen ohjelmakomitea muni päätöslau- selmaehdotuksen, minkä teksti on seuraavanlainen: "Canada muodostuu tämän maan - alkuasukkaista ja historiallisine oikeuksineen kahdesta perustavas- ta kansasta (founding nations — deaux nations) joihin on jatkuvasti liittynyt muita ihmisiä toisista maista: perustuslain pitäisi olla sellaisen, että se antaisi ja roh- kaisisi tasa-arvoisesti täyden ja harmonisen kasvun ja kehityksen kuikille canadalaisille." Melko pyöreä asiakirja sellaise- naan ja siksi sitä voidaankin "tul- kita" niin monella eri tavalla. Mutta mr. Stanfield selosti, että se ei edusta konservatiivipuolueen ohjelmaa? Se on "vain" ohjelma- komitean ehdotus, mitä ei puolue- kokouksessa hyväksytty. Siitä eivät rivijäsenedustajat saaneet edes keskustella! Vain johtajaehdok- kaat saivat tuoda mielipiteensä • esiin. Se päätöslauselmaehdotus ei siis ole mr. Stanfieldin selostuksen mu kaan sen paperin arvoinen, mille se on kirjoitettu. Se on esitetty "vain ohjelmakomitean ehdotukse- na" konservaUivipuolueeiTharkit- tavaksi tulevaisuudessa, selitti mr. Stanfield. Mutta se oli kuitenkin ytimenä siinä suuressa "periaatekeskuste- lussa" mitä toryj en puoluekokouk- sessa käytiin! Ja kun vanha ja kuoliintunut puoluejohtaja kompastui tähän mi tään merkitsemätitömflän päälbös- lauselmaan "kahdesta kansasta", niin sitä on pidettävä hänen nöy- ryyttävän tappionsa suuruuden mittana. Vaikka emme lukeudukaan mr. Diefenbakerin kannattajien piiriin, tämän kirjoittaja olisi kuitenldjl suonut ja toivonut, että vanhatie miehelle olisi vähän säädyllisem- min sanottu "Mauri on työnsä teh- nyt, Mauri saa nyt mehriH,,. — Känsäkoura,