\ \ -järven luonnon- tieteellinen tutkimus Qntario järvessä on käynnissä kasvava yhdyskunta koko Poh- lafkja. hjomiontieteellinen tutki •mv^^Se.,,alkoi .- jo keväällä tänä v^pjooa/j^ työtä jatketaan ,a.inakin vuoden ajan. Tutkimukseen osal- listuu satoja luonnontutkijoita ja tiedemiehiä Yhdysvalloista ga Ca nadasta, onpa mukana seuraajia in^qs^cin Euroopan maista. Tar kameliaan pohjaliejuja, pintave^ sig^syyyyjksiä°ja rannikoita. Tut- kim-iiksen tuloksen toivotaan an- ■ ■'f.r.t:;--ii'\:-- ■ ta_Yan vastauksen suurien järvien tulevaisuudelle, laadulle ja laajuu- dejUe. , Tiedot, jotka saadaan tästä laa jaata,tutkimuksesta voidaan käyt- tää hyödyiksi ei ainoastaan toisiin suuriin järviin nähden Canadas saicyaaii myöskin koko maailmas- sa< Jokaisessa maa3sa on huolestu- anistgu vesistöjen jatkuvasta huo- nonemisesta etenkin saastutuksen johdosta. Tämän vuoksi Yhdisty- neiden; Kansakuntien tieteellinen oaastp. aloitti jo vuonna 1964 10- vuotissuunnitelman tutkimukseen vesiparannu^oppiin. Ontarion jär- ven ;tubkim:seen -tehtiin ehdotus Toronton yliopiston taholta,.kos- ka ;kat.-ottifn että on parempi tut- kia yi'-si järvi kunnollisesti, kuin .vaiintrtfihdä pintapuolinen katsaus ; usc^nriasta. Tutkimuksen nimenä on I"ternat:onal Field Year for th- Great Lakes (IFGYL), siis siihen s: ^ältyy kaikki suuret jär- vet. *"o;"ta Ontario järvi käsittää 7,340 n:"iömailia. Tiitt-:trnn ei Ccäsltä- yksin -jär- .•ve?.)' sil-V-n s! 3ä'.tyy. myöskin kaik- ki rannikot, joet jotka • laskevat järvrrn, maat:lat, tehtaat, kau- pungit ja teollisuus jotka ovat vä; ttömärsi yhteydessä Ontario järveen. Luonnontilat tarkiste- tasn v-^^sä, iJmassa ja maastos- jois-Amerikassa ja järveen virtaa myöskin paljon saastaa Yhdysval- tain puolelta Niagara joen väli- tyksellä. IFGYL:n tiedonannossa sano- taan " ... aikoja sitten suurien järviemme laajuus näytti siltä, et- tä no-ovat loppumattomat vesipi- toisuudeltaan, joita ei voi'mikään hävittää. Nyt, kun niiden ympä- ristöllä asustaa 35 miljoonaa ih- mistä, on huomattu että ihmiskun- ta on ne saastuttanut, vesistöjen luonnonvoimat eivät voi enää teh- dä puhdistusta omin: voimin. Ve- sistöjen voimat ovat heikkoja, ver- rattuna-kansakuntien yhä kasva- viin vaatimuksiin. 'Kuinka voimme venyttää jär^ vien ja vesistöjen hyödyt, niin et- tä sitä riittää kaikille. Avain tä- hän kysymykseen on seikkaperäi- nen ja huolellinen hallinto jolla säännöstellään vesistöjen käyttö ja järviä käyttävät laivastot. Sen tähden on tärkeää, että vesistöjen huoltajien tietoja täydennetään luonnontieteellisistä muutoksista joita on tapahtunut vuosien aika- na. Tämä tutkimus on askel oi- keaan suuntaan. Tämän jälkeen voidaan tehdä tarpeellisia muu- toksia järviemme tulevaisuuteen nähden, muutoksia jotka varmas- ti tulevat olemaan tarpeellisia säi-, lyttääksemme järviemme vedet käyttökelpoisina. Yhä kasvava kansoittuminen järviemme ympä- ristöillä johtaa siihen olettami- seen, että pian on se aika edessäm- me, jolloin väkiluku lisääntyy ai- nakin puolella ,jos ei kolminker- taisesti. 'Tähän laajaan tutkimiseen yhr dsitcVbään veden luonnollinen haih- tuminen; lämmön tasapaino joka vuoden aikana, saastutuksen ra- joitus, ilmojen vaihtelu,' asukkai- den ja teollisuuden vesitarpeet ja jätteet ja kalakannan tutkiminen. Kysymys on siinä, mitä me tie- dämme järviemme pitoisuudesta? Myönnettävä on, että me emme vielä tiedä vastausta kaikkein tär- keimpään kysymykseen, kuinka paljon jätteitä voidaan purkaa vesistöihin, ennenkuin ne koko- naan tuhoutuvat, mitä tapahtuu jätteille sen jälkeen kun ne ovat yhtyneet vesistöihin, kuinka pal- jon luonto itse voi tehdä puhdis- tusta. Sen me tiedämme, että muu- toksia on tapahtunut usea kala- kanta on kuolemassa, joitakin on jo kokonaan hävinnyt, syöpymi- nen ja mädäntyminen on hävittä- nyt rantamia, rantavedet ovat sakkaisia ja useat joet ovat jo kokonaan lakanneet virtaamasta,^ ne ovat vähitellen täyttyneet, jät- teillä, ja niin ollen kuolleet." Luonnon suojelijat kaikkialla maailmassa seuraavat tätä tutki- musta, sen tuloksia ja ehdotuksia. Riippuuhan maailman vesistöjen puhtaudesta ihmiskunnan ja ko^- ko luonnon elämä . Vapaus 55-vuotias KESÄ : sa. T;ed:mirhet viidessä suuressa laivassa keräävät vedestä kokei- ta,*'s'euraavat veden lämpöä ja m'"t taavat ilmaa eri vuoden aikoina. Automaattiset tietokon eet on kiin- nitetty kymimeniin vesipoijuihin. tutkijoiden käytettävänä on 14 lentclkbneltta,. joista joka päivä mi- tataan ilman kosteus, kartoitetaan ipiiyilkerrostumat, järven pintakas- vullisuus, jääpitoisuus ja myrs- kyt!' Myöskin on kolme ilmatieteel- listä asemaa, joissa on automaat- tiset koneistot ja kaikki tutkimuk- sen .tulokset sijoitetaan tietoko- . neisnn. ■ .Tarkastelijat kulkevat läpi mai- den ja metsien, jokien pinnat mi- tataan, samoin niiden virtaus kaik kina vuoden aikoina. Ttutkimuk- . sen' suunnitteluun, joka kesti nel- jä, vuotta, osallistui 150 tiedemies- tä., ja luonnontutkijaa, ennen kuin näin laajakantoinen työ voitiin aloittaa, sillä halutaan saada pe- rusteelliset jä hyödylliset tiedot. Canadan ja Yhdysvaltain liitto- hallitukset, Ontarion maakunnan ja New Yorkin osavaltion hallin- tojen luonnon suojeluyhdistykset osallistuvat tähän tutkimukseen. Ontario järven. vesi on-vähitel- len saastunut ja huonontunut, niinkuin on muidenkin järvien. Canadan puolella on nopeimmin JULKAISEMME OHEISENA SUOMEN KUVALEHDESSÄ 1970 JULKAISTUN KIRJAILIJA HANNU MIKKOLAN KAUNIIN KIRJOITUKSEN • — Elämäni kesä on silloin; kun | kenenkään leluja. yksityinen omistusoikeus on ku- mottu, vaan ei oikeutta yksityisiin ajatuksiin. Se on silloin kun jär- vet ovat täynnä puhdasta vettä ja kalaa, kun niiden rannoilla voi jo-: kainen kävellä kieltoihin törmää- mättä. Se on silloin kun kaupun- geissa ei ole enää autoja ja ka- duilla voi kulkea pelkäämättä. Sil- loin kun kukaan ei ole kenenkään herra, mutta narrina uskaltaa va- paasti olla jokainen. Se on silloin kun Suomenkaan puusta ei enää valmisteta mitä tahansa mainosr broshyyriä, kun atomiaseet ovat unohtuneet ja asetehtaiden ovella on lukko. — Elämäni kesä on silloin kun voi huolettomana katsella lasten kasvamista, kun tulevaisuudessa ei ole pelon miekkaa ja vihan mou karia odottamassa. Se on silloin kun ollaan ystäviä jokainen. Sil^ loin kun lapsuutensa kesiä voi muistella häpeämättä, että on ol- lut etuoikeutettu niihin, olihan ruokaa, rauha, puhdas järvi ja il- ma, tilaa oMa ja kulkea. Elämäni kesä on^ kun köyhyyttä ei enää ole -^"muuallakaan. Ei myöskään, rikkautta, tuota sairautta, olisi välttämätön toimeentulo vain. Elä mäni kesä on silloin kun meren- rannalla istuessa jalka ei osu öl- jyyn, kun lokkien huudot kuulee, kun pikamoottorit eivät enää ole *; KIITOS * . ' *:•:<• a Meidän monille ystäville lausumme vilpittömät kiitok- *i ysemme ja arvonantomme monista ystävyyden sekä myötäturi=~ ponosoituksista,: kukkalaitteista ja lahjoituksista Ontarion %'^tieäri.Foundat'ionille rakkaan serkkumme Lauri Setälän me- nettämisen, surun johdosta. i.' Erikoisesti kiitämme pastori Mark Suokonautioa, kanta- : jia :ja Lougheedin hautaustoimistoa ja henkilökuntaa. * * Vilpittömyydellä, Serkku OLIVER PENNALA Agapetuksen riemukas romaani V ARIELOKU V AN A Aatamin puvussa ja vähän Eevankin ■ -ESITETÄÄN - IIEARST — High School torstaina, syyskuun 14 pnä, kello 7 lp. GERALDTON — Legion Hall, Mane St., perjant, syysk. 15 pnä, klo 7 THUNDER BAY — Finlandia Club, sunnunt., syysk. 17 pnä klo 2