Laiva saapui Plymouthiin. Mr. Kaik- tuivat vaijeten- \^ unuosastosSaaii fcat- -otti kvnn
^ ^ ^ ^ ' ^ ^ ' ^ J S r ^ ' ^ ^ ^ "*^ y * ^ - -.Mrs."xia,suerite Smith, yhtkuin oli eruiam to.melmalla tuulella. Hnen tasen nakotsi tiUitatennuksia ja syk- markiisiur De La Rochefouraild. Kir- ihmeekseen e. ainoatkaan sanomalehti- syist, alakuloista maisemaa: lakeuk- joittakaa- niin; -sUl > on Merkitty siesta ollut marknsitarta haastattele-. s.a, pieni puroja ja matalia kyli . . . passiinne, sanoi Mn Kaikkitietv. ,assa eik ainoatakaan valokuvaajaa. Salapoliisit Istuivat myiiskin S T - .Markiisitar riipusti, nimens suurin
Mrs. Cornbeltin muumiojuttu oh tonim osaston oven luona. Hekn saattanut Englannin lehdistn raivoi- eivt sanoneet nn tn , multa heidn hinsa ja kun oriarkiisittaren nimi oli se- silmns t h t s iv t ' t aukoamat t a noihin iaantunut siihen, ei hness mainittu saatettaviinsa, joista he eivt t ietneet ' sanaakaan ei edes t a v a l l i ^ ^ . h - mitn, mutta joita he kohtelivat juuri iuhlallisuuskronikoissakaan eik muit- sill tavalla kuin H . M . TuUikapteeni ien ylhisyyksien luetteloissa.' Sanoma- heit kohdellut: ylenkatseella j a suu- lehdet kilpailivat nyt Cornbeltin avio- "^rella ylemmyydell, liittojutussa ja suuressa lihaosakeskan- Mi t seutua tin on. sir? kysvi daalissa", jossa hnen , ' ' t mn finans- :Mr. Kaikkitietv, yri t ten pst mics- sineron" tiedettiin ansainneen miljoo- ten kanssa keskusteluun. " neja ja jopa saattaneen Englannin van- han pankinkin herrat ravistamaan ty\'- lantia. lymttmin arvokkaita Jjitn. Molemmat salapoliisit nauroivat p i i -
Markiisitar katseli t yy tym t tmn kallisesti, mutta tyytyvisin itseeash. tullimiesten tarkastusta. M r . Kaikki t ie tv toivoi heidn olc-
Mit pirua tss on? sanoi muuan van kreikkalaisia sissej, joita hn saisi pitk tullimies katsellen-muumiolaatik- ammuskella kuudella drakmalla kapi?a- koa. leelt^. Hn vihelteli itsekseen tiFbla
Siin on vanha Egypt in muumio tunnettua laulua ' 'Oh, Land of Liberty". Englannin museolle. Lahja Amerikasta, ja hnest tuntui kuin olisi hn j t t ny i ehtti ^Ir. Kaikki t ie tv. paratiisin ja tullut suoraapt helvci-
Ah. sek? Siink se on? t i in : yht 'kki hn kivahti: Tullimies .muuttui hyvin juhlalliseksi Olen syntynyt'Amerikassa ja vaa-
ja poistui nopeasti jonnekin. Hetkisen <iin kohteliaisuutta, sanoi hn ylpen.
kirjaimin j a aatelisnimens viel; suu- remmilla, ^ l y k k soitti pytkelloa. Kaks i kultakimellyksin koristettua, pu- naisiin damastipukuihin puettua nuo- rukaista astui arvokkaasti lhemmksi j a ottivat markiisittaren tavarat hal- tuunsa. Salapoliisit hvisivt jonnekin.
T t tiet, Lady, please. He nousivat elevaattorilla toiseen
kerrokseen. Toinen nuorukaisista ava- si oven seppsellleen ja lausui sointu-
Sir.se on Englantia. Vanhaa Eng- ^ valla walesilaismurteeHaan:
kunsaTintasbln i i iU ki inni . H n sitoi tukkansa palmikollej hmtta kk i re- pisi sen hajalleen hai^lloilleen jlleen.
V A l e c pi t , e t t se on, nin. N i i a . .\lec mon cher amie> bon, bon mon. Suutele minua kerta viel. Oooh . . .
H n availi >rahalaukun ja katseli s i i - n olevia kymmenen dollarin seteleit supatellen itsekseen.
N e on anneltava heti, heti, jotta nuo Yardin miehet eivt niit vie ku in muumiotamme. Hahaa, M r . K a i k k i - t ietv!
H n nauroi niin, e t t huone kaikui . H n otti kteens seteleit. H n heitte- l i nii t ympiiri huonetta.
'Kynt t i l i t , kynttilit, kuin M r s . Cornbeltillkin. Tuhannen kynt t i l . X e onkin tuotu Venexiasta, ajatteli hn .
H n sytytti kaikki kynttil;ijalustc>is.<a ole\'at kynt t i l t Ni i t oli keskijx^r-
Kuningatar Victorian huoneusto." mannon pydll, molempien ikkunoit-
kuluttua hn palasi mukanaan j ykk- lyhtinen, virkapuvussaan oleva mies- henkil H . M . . Custom Officer, joka silmili markiisitarta: -hyvin. p i tkn ja hvvin halveksivasti M r . Kaikki t ie tv .
- Soo, siis muumioko? E h k tyn- n dollareita? E h k atomipommin sa- laisuuksia. Sir, t mn muumion ottaa haltuunsa Scbtland Y a r d ja palauttaa sen tutkinnan jlkeen teille ylihuomen- na.
- ]^[iksi, herran thden, miksi? ti- kytti markiisitar pelstyneen. ( H n oli joskus kuullut puhuttavan Scotland Yardlsta.) Sehn on kuollut ja na-
i.stunut muumio. E i tee pahaa kenelle- n. On l hete t ty rauhaa rakenta- "laan maailman kansoille.
- Madam, vastasi H . M . tullimies ervsti. Me p idmme tll itse' uolen omista asioistamme ja myskin laailman. Ja meill, on muumioita ai- an tarpeeksi i tsellmme. Ehkp se si- ' ^ U . . . hn pysh ty i J a hnen sil- lansa lunmienivat vihasta . . . propa- andaa. Fasistista tai ehk vielkin pa- enipaa.
V I I Markiisitar tunsi jalkojensa huoju-
an. H n olisi py r tyny t , mutta M r . aikkit ietv ennt t i tukemaan hn t . -Xiin on asia. N m kaksi miest
euraavat teit Lontooseen. Poliiseja., uolehtivat, e t t raha-ar re t tanne ei
ara>io:a. Se kai on tuossa? Hn l')i komean leiman papereihinsa
eka markiisittaren ja M r . Kaikkitiet- ;in passeihin.
- -Menk.
Han viittasi kuninkaallisesti siviilipu- miehille. He ottivat molempien
laikaaiien tavarat ja johdattivat heidt i':^ian. joka muutaman minuutin ku- iHu.i porhalsi Lontoota kohti pitkin ""ianiiin kanaalin rantarataa.
-Molemmat 'oikeita suurveijareita arni.tankin. On hyv , e t t .Scotland '"d oa varuillaan mokomien '.'n.i^ste-
liikkumisista. He ovat nyt hyvs- ^"ido-sa. ja heidt kyll nyljetn
^'doistaan. Tuo nainen nyt t i oikein '^'jKiMdta. Pyrtyi , muka. Vanha
noilla kaiki l la . Han katsoi papereitaan ja mumisi
H'kH-en:
^''rkii.itar ja M r . Kaikki t ie tv i.s-
Jo, varmaankin menitte sinne Co- , lumouksen mukana, sir?
^liehet nauroivat sydmens pohjas- ta.
Jos te olette syntynyt .Amerikas- sa, niin olen min syntynyt \'arsovassa Hitlerin keskitysleirill, sanoi toinen hohottaen.
Keskustelu pt tyi thn. He istui- vat neti. M r . Kaikkitietv ^hymisi laulua ''drakmasta.-' Markiisitar ru- koil i hiljaa ja palavasti. Hn ei en halunnut kuunnella. Hn heitti yle- vn katseen noihin miehiin ja torkahti.
* o JjC
Juna saapui Chairing Crossin ase- malle. Miehet johdattivat heidt au- toon. Nostivat lieidn tavaransa ja painautuivat siihen itsekin. Toinen ky- syi :
" Minne, Sir amerikalainen? Hotelli Mayflo\veriin, sanoi Kaik-
kitietv nostaen p tn korkeammal- le olkapilln.
Tm Lontoon hienoin hotelli sijait- see vain muutaman kadunvlin pss Chairing Crossin Tisemalta lhell Tra- falgar Squarea. Sen hienompaa ei van- halla Englannilla ole tarjottavanaan ei- k sen kalliimpaa myskn.
Se on sisustettu victoriaanisella lois- tolla ja siin saavat asunnon vain ne. JQilla on arvonimi henkilllisyytens kyltt in. Sen ylkerran ikkunoista voi nhd Trafalgar Squaren Nelson pat- saineen, amiraaliteetin rakennuksen ja kauas Hyde Parkiin, melkein Bucking- ham-palatsiin asti.
Kun markiisitar astui suureen etei.s- aulaan. ei ainoakaan' ihminen edes l i i - kahtanut jiaikaltaan eik heittnyt tu- lijoihin si lmystkn, -\ulan tuoleilla istui arvokkaan nkisi herroja ja nai- . sia, mutta aivan liikkumattomina, juh- lallisina ja kankeina.
Ovatko nuo kaikki muumioita. kuiskasi markiisitar va\n.'=;ten Kaikkitie- tvlle, joka ke.skustcli melkein mykksi kangistuneen kirjaajan kera.
M y k k - m i e s ojensi Kaikkilietiivlle kynn ja osoitti papcrei.';.sa jotain koh- taa.
Nimik tuohon? .sanoi Kaik- kitietvii.
Mykk nykksi hiukan ja alentu- vasti. M r . K . .ojensi pa.ssit myklle, joka silmili niit .silmHla.sien.sa ylit.se ja kat.sahti markiisitarta. Hn ojensi kynn markii.sittarclle ja o.soitti sor- mellaan kohtaa pa|>eri.s.sa. Markii.sitar
Lady, please, M r . Kaikkitietv yri t t i mys astua
huoneeseen. E i , sir. E i tnne. Huoneenne on
viidennesstoista kerroksessa. T t tie- t, sir, sanoi toinen noista nuorista ku- vapatsaista ja viittasi ylevsti ja alen- tuvasti Kaikkitietv seuraamaan it- sen.
Toinen nuori mies esitteli huoneet. V'astaanottohuoneenne tss, ma-
kuuhuoneenen tuolla. Trafalgar Square tuolla. Parveke tuolla, kyte t tvnn- ne, katu alhaalla. Hn knsi valot palamaan. Siirsi matkalaukut paikoil- silkkikuteita. leen. Kumarsi syvn- lyden kanta- pns yhteen.
Palvelukseksenne, Teidn ylhi- syytenne. H n katsahti pieneen pape- ripalaan kdessn, Mrs . Smith oh, paronitar . . .
Hn kumarsi viel syvempn. Mar - kiisitar seisoi mykkn tuon suuren huoneen keskell hikistyneen sen tyylikkst loistosta, sen mattojen ihanuudesta, sen ovi- ja ikkunaverhojen silkkikimaUuksesta ja huonekalujen ar- vokkaasta kauneudesta sek taulujen kultapuitteitten ui>eudesta.
Kumarteleva nuorukainen perntyi ovelle, sulki .sen hiljaa, melkein kuulu- mattomasti, mutta mumisi ulkopuolella:
Onkohan tuollakin eukolla viimei-
ten edess ja suurella uunin ylkorok- keella, jonka taustana oli suuri vlkky- v i^eili.
H n juoksi parvekkeen oville. N e olivat kattoon asti ulottuvat n.s. rans- kalaiset ovet. T u i i l i lehahti sisn J a alhaalta kadulta tulvahti katumeteli. Siell kveli ihmisvirta nojjeasti, k i i - ruhtaen jonnekin. Kadut olivat t yn-
\' vke. Trafalgar Squarellakin ^oli kansaa tulvillaan.
Markiisi tar ryntsi - parvekkeelle. Tuul i liehutti hnen harsoisen pukunsa laskoksia ja hnen valkoisen huntunsa
H n tuijotti hetkisen parvekkeen kaiteelta alas-kadulle. H n piirkaisi:
Haloo, ihmisetI Halloo folksi Kuinka voitte?
Kadulla ei kukaan huomannut hn t iltapivn hmrss. Hn riensi huo- neeseensa, laahasi avaamansa rahalu- kun parvekkeelle ja viskaisi pari kou- rallista seteleit ilmaan. Kadulla ha; vaitsi joku setelin lentvn eieen.'^;i. Sen huoma.si jo toinen, kolmiis, neljs . . . Syntyi kiistaa, tappelua, kirkumi .N- la noista kuin taivaasta .satavista sete- leist.
Tll. Min olen jnkki . R a -
*
Markiisitar kveli hitaasti toiseen huoneeseen, jonka perseinll rfipjjui kuningatar Victorian suuri muotokuva. Markiisitar kumarsi syvn taululle. Toisella seinll oli kuva nuoresta mie- hest, joka muistutti markiisittaren mie- lest Alecia. H n kumarsi sillekin .sy- vn. Hn notkisti polviaan suurelle vuoteelle, jonka leijonakplill koris- tetut jalat steilivt kirkkaina.
Hn tarkasti suuria seinn tyt t viii kuvastimia ja kumartel* itselleen ylevs- ti ja naurahdellen. Hn kveli edesta- kaisin huoneissa kuin^etsien jotain, et- sien, etsien . . .
Pydll seisoi mahtavia, kullanv- . risi kynttiljalustoja suurine kyntlili-
neen. Hn siveli ikkunaverhojen si lkki- si pintoja ja paineli niit poskilleen.
H n kulki ovelle. Sulki lukon monin kieroksin, iLsetti ovikctjun paikoilleen ja laahasi kaikki huoneen tuolit ovea vastaan ja istuutui v.syncen h2tki.sen.
Yhtkki hn ponnahti tuoliltnarr ja ryhtyi avaamaan matkalaukkujaan. Hn lysi sielt valkoi-scn morsiuspu- kunsa. Hn suuteli sit ja ryhtyi puke- maan sit ylleen. Hn heitteli vaal- tecn.sa ympri huonetta ja naurahteli hyvk.syv.sti.
Annan ne ki i jh i l lc . kyhille, ne tarvitsevat niit. Hnen ktensii valai- sivat hnen kiinnittessn valkoisen. j)itkin laahustimin varustetun hiipu-
haa, teille, rahaa, rahaa. Ja hn viskasi kouralli.sen seteleit
toisensa jlkeen iimaan. Katuliikenne jjyshtyi.
Hei, rahaa, kyhille. .Mit muuta tahdotte? Kas t.ss . . . Hn juok.-i huoneeseen, otti ksilaukkun.^a ja si- roitteli sen sislln kadulle.
Timantteja, timantteja ja rahaa, rahaa, ottakaa, ottakaa.
Setelit lentelivt ilma.ssa. Joukko alhaalla kieriskeli kuin raivon valhis.sa.
Dollareita lenteli Trafalgar .Squarel- le asti; suoraan Nelsonin kivihatun kr- kecnkin. .\utot pyshtyivt . Kuului huutoja, itkua, kirouksia. Seteleit len- teli yh.
Markii.sitar juoksi jiilleen huoneeseen- sa. Ott i matkalaukkun.sa ja heitti H'n kadulle. ^
Siin on vaatteita, silkkipukuni, vaatteita, vtiatteita. .lk paleltuko, ottakaa ne . . . Timantteja, .syk . . .
Yhtkki tuli kadulle hiljaista. .Jli- mi.set p > ^ h t y i v t kuin loihdittuina kat-
vsoniaarT i)arvekkeella kiljuvaa nai.s;rar- kaa.
Tuulenpuu.ska oli liehuteltut ikkunin ja ovien kevyit silkkiverhoja. Oikean puolei.sen ikkunan verho kohta.si i>y- dll oleviin kynttilihin. Tuo kevyt, vanha kangas lehahti liekkiin ja silmn- riipyk.sc-vs olivat koko .seiniin tiiytlei- set verhot tiiless ilmavirran 'aje's.>a liekkej sisemmksi huoneeseen.
Kadulla esisova kan.sa her.si kki ky in lumouksesta huomatessaan niit oli tapahtumas-sa. ^ K a i k k i kirkuivat markiisltarclle varoitushuutoja, vii t toi- livat ksilln, ulvoivat, vlhel.5ivt.
T u l i tarttui permannon pak.suun, peh- men mattoon. Huoneen s<*ijit*>livat
vk 4 '