C vrist Red Hugginsiksi.
J^ea opastaa '^^ W varas ja -nto, mutta tm ,^ arvosteleausen
Uinen olento kai. astaisi hnet nji
o"aanr Menkla" hnen oppaansa
a. Hebli\-atnjt vieress'liion^ t talosta; josta U^akkoiamarissa
e! komensi Spi- U tydellisess ten ja Fatsista n hnen nes- goniloa. mesta ifckunasU mprilleeii. Se tu, mutta nyt.'' aalta himmesti ssa. Hn aikoi hn sattui vii-
smmaspuoleisen ivat hmrsti i rivii\-at ]
me
>9
tucaa.
imuj
oraa
i tr^n:
i Antakaa minun menn! huusi hn, l i iv in irti Spiderin luisex^ta ot- Cx'- En Thde sinne 1 " Mik sinulle nyt tuli? tiuskaisi Imtv-matn oppaansa.  Oletko
'Utaiiyt jrf^ esi? Tahdotko sin pa- Qivlt? Ja tarttuen kiinni Ptsiin ^^Aiel koetti hn tynt hnet
huoneeseen. ; , _ pstk minut irti, te roisto! ^ riipaisi hurjistuneena ks^vr-
jrti ja tyrkksi Spirferiarinta^ Omilla ksilln niin kovasti |m^^^ Qkin. Spider horjaOiti ja hajusi, ^^ m^ U tten Ptsin kauhistukseksi tas^- Uonsa ja Hukui nopeasti t a ^ ^ i i  Ivstst kohti viettvi l ^ t tc^^ jp?^ Pats huohotti hu<yennuk^^ iiah<^^ ^ hnen>ihdoin p y  j n ^ )jan jui neHe ja kun sitten 1 ^
ikkunasta, kntyi hl^n ja ri?n4 Jisin samaa tiet kuin ^iituIUiifen Syiikytten ja kompastellen.^ ;"
- Hei, iteiti, lk meiiettk: rjohr ;euttanne! Olen tullut alittaman teir
3fuuan palosotilas kimaltelevassa ky-^ arassaan ja kiiltv kirves kdessn pstui juuri palotikapuilta katolle.
 Ah, kki nyt! Pelastakaa ininutl luohotti Pats, heittytyen hiden sy- jiins.'  .
 Tietysti min sen teen. lkH )lko en peloissanne. Teill ei ole mi- n ht. Kiertk vain molemmat ^Sivartenne kaulaani. Aivan niin. T-
Jnhan ky kuin siimaa! A i ! Mik siell niskaani raapii? j  Kirrehn se vain on, nyyhlcytti Pats.  Se pit vain kiinni, tarkoit- 'tamatta tehd teille pahaaJ I Mutisten jotakin kissoista yleens kiepsautti tanakka palosotilas itsens tikkaille ja aloitti kaksinkertaisine taak-
koineen laskeutumisensa maata kohti askel askdeelta ja j^alka jalalta, yh alemmas ja alemmas. KaduUe kokoon- tuneet ihmiset huusivat kovasti, heidn lhestyessn maata.
 Prinsessa! Prinsessahan se onkin 1 Kas siin te nyt olette, neiti, sa-
noi polisotUas, laskiessaan Ptsin varo- vasti maahan.  Mutta sanokaa tlle herrsmiesystA^llenne, ett jos sen jos- kus tulevaisuudessa on pakko pit kiin-
ani jostakin, pit sen tarttua kiinni tak- luin eik iiiskaan. Oli toki hyv, ettei
' se tehiijrt hyvinkn Idpeat.
; liisiketjun lpi ja p u ^ Ptsin kor^
--^'^^h,:- Pats;.^kuifes^!!""  Me  luu- ;Hmiite liekkeihin, nHi|ta, l u m a l ^ M iinahan pelas-
^l i i tkin!: l i ^ {^^z-ltkfiv-^^/^Caikki;^ "'  ^
Tuo savuhan tiiovsun toi kyyneleet silmiihi.
Joukica hajaant^ heil- le tiet ja hetiii^n kuluttua huomasi Pats fetuvarisaitiutamalla kynnyksell inniutanuei) muiden pdastimeitten kes- kell.
 Istu nyt siin rauhassa, kultaseni, sanoi rouva Chard,  ja mit ikin tehnetkin, l missn tapauksessa pu- hu mitn noille Harriseille. Heidt pitisi hirtt, mokomatkin ryhjt! Tapellessaan kaatoivat he ljykeittin ja tulipalo alkoi siit. Heidn vuok- seen olemme me nyt kaikki joutuneet kodittohniksi.
Sanottuaan tmn kiiruhti tuo kun- non muori pois ja Pats, joka vihdan- kin kykeni kokoamaan ajatuksensa, ryh- tyi punnitsemaan rouva Chardin viimei- si sanoja. Niin, he olivat tietysti nyt kaikki kodittomia. Hnkin oli menet- tnyt kaiken omaisuutensa. Kaiken
muiin. paitsi Kirre. Ja hn puristi kissan viel lujemmasti rintaansa vasten.
Mutta kki kauhistutti muuan aja- tus hnet melkein suunniltaan ja hn ponnahti kki seisoalleen.  Minun tjtyy lhte sinne takaisin! huusi hn hurjasti.  Minun tytyy! Tipu on x-iel siell! Minun pieni TipuniI
Lhebyydess oli joukko palosotilai- ta, jotka pinosivat kasaan hiiltyneit huonekaluja ja muita esineit, jotka he vaivoin olivat saaneet pelastetuiksi pa- lavasta rakennuksesta. Toivottomuu- dessaan riensi Pats ern sell ien luok- se, tarttuien hnen kstvarteensa; Opastaliaa minut heti takaisin h^b-
neeseeni! riikoili hh.  2^ita suuria palotikkaita pitkin! No; riia^seasti nyti Pieni llpuhi on ylell siell. ? Ettek-i^ ymmrr?:' ; , . ^
Palo^tilas pudisti ptn. - '  ,Te',ette'voi pakta^en-smne,-^ '3iei-^
ti. Koko t^kemius hehktsu v^ela niin kovasti, ettei sen lheisyyteen ote mene- mistkn: r . .
 Mutta Tipuin viel siell, kiiulet- .tekp-te!
 Mik Tipu? kysyi palosotilas ute- liaana.  Pieni veljennek?
 Ei , vaan muuan pieni lintu! Ka- narialintu.
 Kanarialintuk<>? No nyt ^ m^ mrrn. Muuan toverini, Tom Sayers, otti sen haltuunsa. lk olko ollen- kaan huolissanne senvuoksi.
 Miss se nyt on? kysyi Pats kiih- kesti.i-Minne hn sen vei?
 Jonnekin hyvin turvalliseen paik- kaan, vastasi palosotilas.  Tom Sayers tuntee kaikki linnut ja pit niist - rettmsti, tunteepa viel kaikki niiden tavatkin.
 Ja kuunnelkaahan nyt neulani, neiti, lissi palosotilas ystvllisesti,
Ie paljaille ei hn missn tapaukssssa joutuisi kuin hn nyt jo oli.
Hn huokaisi, nosti Kirren hiemati ylemmksi ksi\-arrelleen, knsi selkn- s Puutteen kadulle ja lhti laahusta- maan pimen yhn kuivin silmin, mutta pakottavin sydmin.
o o o
Uusin loisto-moottorilaiva "OSLOFJORD*'
Kaksi kulkuvuoroa viikossa KPENHAMINASTA H E L S I N K I I N , S U O M E E N
Tmn vuoden kulkuvuorot New Yorkista Kpenhaminaan "OSLOFJORD"-la ival la :
NEW Y O R K I S T A E L O K U U N 22 PIVN N E W Y O R K I S T A S Y Y S K U U N 18 PIVN N E W Y O R K I S T A L O K A K U U N 17 PIVN NEW Y O R K I S T A M A R R A S K U U N 13 PIVN N E W Y O R K I S T A J O U L U K U U N 8 PIVN
teill on taipeeksi tekemist tll haa- vaa pitessnne huolta itsestnne, joten teidn on parasta jtt Tipunne Tomin haltuun. Hn pit siit nyt pair^paa huolta kuin te. Kun saatte kaiken taa- sen jrjestetyksi oikeaan kuntoon, tul- kaa sitten paloasemalle vaatimaan Ti- puanne takaisin.
Pats mynsi vastahakoisesti paloso- tilaanolevan oikeassa. Hnellhn oli Kirre kaikissa tapauksissa. Niinp hn kiitti palosotilasta, kveli sitten kadun phn saakka ja pyshtyi sinne mietti- mn.
Mit hn tekisi? Palaamisesta palo- paikalle ei olisi mitn hyty. Hn oli nyt koditon j oli menettnjrt k^ken omaisuutensa. Oriipeluknekiri, tuo h- nen ainoa ansaitsemisvlineens, oli pa- lanut.. Hn^i Voinut palata takaisin ha- keniaan turvaa liaikkien noiden'vlitia- vien ja puheliylen ihmisten luota. Hn tahtoi olla yksinn. Paul oli haihtunut hnen elmstn ikuisiksi ajoiksi ei- k siis mikn en kiinriitthyt hnt Puutteen katuuii. Hh ei voinut pala- ta sinne. Hn vihasi sit. Parasta oli jtt se taakseen ja menn sinne, mi- hin askfeleet vievt. Hnen pit aloit- taa eFmns uudestaah ja katsoa, anit onni voisi tuoda mukanaan hnelle jos- sakin toisessa paikassa. Pahemmin puil-
Hn kveli mailittain autioita katuja pitkin. Y oli lnimin ja taivaalla tuik- kivat thdet iloisesti, iknlcuin ne tah- toisivat rohkaista hnt ja hertt h- ness toivoa. Mutta jonkun ajan ku- luttua h^tyivat hnen jalkansa Ja hn- t alkoi jo niin vsyttj ett hn tunsi ; matlcan jatkamisen okvaiv. |(> sondlli^ n^
.'.hysytn^.. ypn'tahtoiJey^^ ja,-:ajk--.. ,
'r" Hh alt tuullut seUais^ en kupun- ^ v.jgincBSaaiif'-|ts^ '"^ ri,;ei<JlleQ|5aQ% tunteii^ uft   iBIodmsW5^^ <>Usl  V
tiennyt sen.  Siell oli v^n Tauhllisia aukioita ja katuja^ joiden ;
:4sorkeita vanhanika^isia taloja ja siell tll muutamaa nykyik^sia^kontipri- rakennuksia. Emn. sellaisen pim^ ti* lava s i^nkyl^^ hmtti kutsuvasti.
.hnen edessaii ja hetkisen eprityn kiipesi hn mataildiden leveidfemnarm<>-
. riportaiden ylimmlle askelnfallCr istuu- tui mukavaan asentoon muutamaan
. nurkk^n ja valmistautui kiitollisena le- pmn. Siell oli anelko pime.
Hh suiki silmns, Etojasi p n^ ovea vasten ja koetti rauhoittaa Kirre, joka kyttytyi hyvin kummallisesti. Se kyristi skns ja sen karvat kohosi- vat pystyyn, kun se tuijotti sisnkyt- vn vastakkaiseen nurkkaan,
 Kuka iell on? huu?!ahti Pats tiu- kasti.
Muuan srkynyt khe ni vastasi -hnelle: . "
 .Vain, min,' neiti.^ ;^ Muuan;, vanha mies. lk olko peloissanne. En tee teille mitn pahaa. Mutta Pats ei tyyn- tynyt tydellisesti vielkn.
 Kuka te olette ja mit te^ t^^ ^ :^^ teette^ . ,:kys3 ;^;'hn. :.}-'..;
 Ihmiset ninnittvtmintia^^^ '^^ ^ si CJodgeriksi, vastasi tunteinaton. Tulin tnne, koska en voinut menh
 tmuuallekaan.:.'  Mita?pkp tuli hvittnyt
tettiin pois, koska en voinut maksaa vuokraani, siin kaikki..
 Mik synti ja ;h |>^ ^ Nq riiihjiSiltev^si yoi
syyt ketn. Ihmisten tytyy a^ada vuokra huoneistaan, luullak^^hi. Y on kuitenkin kaMhis, eikp olekin? Ja trait paikkakin on mukava ja rauhallinen. Vietin tll viime ynkin. Poliisit ei- vt tule taniik ;Sijoittu^^ nyt; oikein mukavaan asentooni Min siirrn viu- lulaatikkpni hieman syrjn tieltnne!
 Viululaatikkohneko? Vanhus naurahti.  Niin, tmn ainoan toverini. Teil-
l on kissanne ja minulla viuluni. Mo- lemmat ovat hyvi tovereita, vaikka mi- nun toverillani oh kauniimpi ni kuin teidn lemmikillnne.
 Oletteko te viulunsoittaja?
 ^ ^ A T K A A H Y T T I P A I K K A N N E N Y T I
va^ ?""^^ nays, paikJcatOauksia ensi k e v   n ja k e s  n kulkuvuoroja drien t  h  n Norjan Ameriban Linjan uusimpaan loistolaivaan, mita
on nykyn Atlannin l i ikentees s .
= ^ ' O. BO] S9 S U D B U R Y . OHT. 5
Olkaa varmat, eit lhett te M A R J A N N E oikeaan paikkaan, saa- daksenne parhaat markkinahinnat. Me maksazmne CP:n expreS' simaksuosoituksella joka piv.
SAADAKSENNE KKI MAKSUN MUSTIKKANNE SUORAAN
Suositukset: R O Y A L B A N K O F C A N A D A Pyytk lhetysteimasin ja vrityyny.