CAUL:n18. LIinOJUHLA TCIDNTOSSA H E I N A K i n j N W JA E L O K U U N 1 P A I V A N A
No. 27
Tiedemiehet ovat maailman eri tahoil- la kiinnittneet viime aikoina vakavasti huomiota varsinkin hunajassa esiinty- vn kasvien siiteplyn fysiologisiin vai- kutuksiin. Tutkimuksissa on todettu siiteplyn sisltvn kaikkia thn asti tunnettuja vitamiineja ja luultavasti useita viel tuntemattomiakin. Mys valkuaisaineita ja sokeria siin on run- saasti.
Itvaltalainen professori Schiller ori todennut siiteplyn sisltvn vanhene- niista vastustavia sukupuolihormooneja. Venlinen professori Tsitsin on puhut- tanut lhes 100 vhintin sadan vuo- <ien ikist henkil. K a i k k i nm hen- kilt sanoivat olevansa mehilishoitajia ja suuria hunajan suosijoite.
Edelloleva saattaa ehta tuntua bu- i^ ajan mainonnalta, mutta jos hunajaan todella ktkeytyy terveyden J a pitkn lan salaisuuf:. niin tuotettakoon ja ky- tettkn sit mahdoUisimman paljon.
CS/:n Port Arthurin sekakuoro ''Kaiku" kajauttelee laulujaan Timminsiss laulu- ja soittojuhlassa t.k. 3 ja 4 pn. Sekakuoro Kaiku on osaUisPunut kd^me kertaa CSf:n laulu- ja soittojuhliin. Kuvassa keskell edess on hieron nykyinen erikoi- sen tarmokas johtaja, SteUa TryUnskljoka on jo yli nelj imotta johtanut kuoroa. Hn ei ole synnyltn suomalciticn, mutta hn lukee ja laulaa suomea yht hyvin kuin kuka hyvns kuoron jsenist.
ia yntapaisti **^la lutaa
Joe -Maroun oli ongella Tupper La- kella N V ja i^n- nnenn kotiin iah- 5ek lintupaistin kanssa.
Han^n onkeensa tarttui 32-tuumainen joka oli juuri niellyt pooHtaiS-
^Ji^ e^n mustan sorsan, mik painoi lhes paunai}.
Amerikka Smithien, Suomi Hmlisten maa
Suomen Postisstpankilla oli sket- tin lehdiss hauska ilmoitussarja H- mlisten ja Virtasten yleisyydest Suomessa.
.\merikan veroviranomaiset ovat jul- kaisseet samantapaisen tutkimuksen si- klisist yleisimmist sukunimist. Sen valossa .\merikka osoittautuu Smithien maaksi, siU sennimisi ihmisi laske- taan Yhdys\alloissa olevan miljoo- naa. Toisella tilalla on nimi Johnson, kolmannella Brown, neljnnell Miller ja viidennell skandinavialaisperinen Anderson. Viimeksimainittujakin on siell yli miljoona.
Viijdiyn maan arvo eri maakunnissa
Tilastollisen tietotoimiston suoritU- mien laskelnr.ien mukaan vaihteli viljel- lyn farmimaan arvo Canadan eri maa- kunnissa viime vuonna ^5^99 vlill eekkerilt.
Saskatcbeivanissa maan arvo oli $30,
Eik Gutenbergin raamattu ollutkaan ensimminen?
Nevvyorkilainen Morganin kirjasto on ostanut kirjan joka mahdollisesti on vanhempi Kuin Gutenbergin kuuluisa raamattu, jota thn asti pn pidetty ensimmisen painettuna kirjana ja joka painettiin v. 1450. Nin arvelee tri Otto Feger joka on Konstanzin kau- pungin arkistonhoitaja Saksassa.
Tri Feger sanoo, ett nelj osaa k- sittv messukirja jonka yksi osa on ostettu New Yorkiin $!OO,tX)0 hinnasta, on mahdollisesti ensimminen kirja, mi- t on koskaan, painettu irtokirjasimilla. Konstanzin seurakunta tilasi Gutenber- gilta messukiirjan useita vuosia aikai- semmin kuin Gutenberg painoi raama- tun.
Albcrtassa $43, ManitoiMssft $49, New Brun9wickissa $54, Prince Edward Is- landissa $61 Quebecisa $77, Ontariossa $98 ja BC:sa $99 kddumlinn^eekke- riit, . . - , ,
Ovatko lapset normaaleja ollessaan uteliaita?
Kaikilla lasten vanhemmilla on koke- musta siit^ miten vsyttvksi lasten kyseleminen ja varsinkin nihin kyselyi- hin vastaaminen saattaa vesojen mr- tyss iss ollen muodostua. Moni kas- vattaja on ehk ruvennut epilemn perillistens saaneen uteliaisuuden lah- jaa liikaa.
Ei pid kuitenkaan hermostua. Ern amerikkalaistn suorittaman tutkhnuk- sen mukaan pikkulapsi kytt 10-15 prosenttia puheestaan kyselemiseen. Kolmivuotiaankin on laskettu tekevn keskimrin 31 kysymyst pivss.. Eeik arvio korkealta tunnukaan.
Astiain pesu vaaraHMa yli 4d-v. miehille
Torontolainen lkri E . Maurxe Heller-sano: Torontossa- lkrien jul- kisessa kokouksessa viime viikcrfla, et- t perheenemnUen ei pitiin antaa ukoilleen niin rasittavaa tyt kuin as- tiain tiskausU edeHytten, etti mies on ylittnyt 40 ikvuottaan.
\
