ett^tataarit eivt oUsi voineet murtaa (Jatkoa) ^
He tulivat Nadan luo, joka seisoi kirkkopatsaan juurella^
" O niestari K a i n ! ' ' huudahti tytt ja hapuili StenkaRazinia kohti.
Razin knsi Jievosensa joelle pain ja he tulivat i ^ a H e juuri laivaston
Tervolan Antti Antti kuljeskeli-pitkin pitj oman
rfnensa varassa. Siihen aikaan ei ollut pitjss mitn turvapaikkaa sellisUle orvoUk kuin Anttikin oli, annettiin vain kulkear. paikasta toi-^ seen, kun .eivtmitn pahaakaan tehneet. Antti oli hiukan hassu, tai ainakin niin luultiin, mutta muuten
Kevttunnelma
Hn oli kadottanut Omelkan ja pel- ko tykytti hnen sydmessn.
"Nada" , sanoi Stenka Razin v- rjvin nin. "Min. olen juuri lh- dss tlt pois. Min olen rosvo, vertanuoleva koira ja nimi Kain on poltettu minun nahkaani."
Vristen vetytyi tjrtt taakse- pin.
"Mutta Peter Ngan on tll, tytt", jatkoi Razin^ " K u n hn nki sinut hetki sitten tll,- oli hnell paljon huolia mielessn, taisteluja, rystj ja muita. Mutta nyt hn etsii sinua" Stenka Razin silmsi Nganiih kuin susi "Nyt hn etsii sinua kertoakseen, miten hnen sy- dmens on rakkautta tynn sinuun, j hn pyyt sinua kanssaan nai- misiin."
" N i i n , Nada", sanoi Peter Nogan hiljaa. " M e menemme naimisiin huo- menna." Ja hn otti tytn hapui- levat kdet omiinsa ja hnen huu- lensa vetytyivt hymyyn. Mutta Nadan kasvoilla kuvastui mit syvin rauha. Stenka Razin katsoi heihin kerran ja kntyi mennkseen.
Jotkut vittivt, ett Stenka Razin oli sikahumalassa sin yn, mutta silt ei tuntunut Zaraourzasta, joka odotti hnt pidellen \'alkoisen hevo-
kohdalla, hetkell- IqUom ensimpii- hiljainen j ^ siiyo. Hn auitteli emn- nen valojuova pillOsti taivaalta, Zar ti: puiden kannossa- j a muussa sellai-
sessa saadaan ,palkaks^n piim ja leipn Antti valitsi kympaikoik- seen sellaiset talot joissa hnt ei hr- ntty. Yksi sellainen paikka oli Kl- vin pappila, jossa. Antti vietti paljon
mourza etsi alusta, kunnes hn lysi kalastusveneen. He astuivat siihen, Razinin ottaessa satulapussit mukaan- sa. ' . ..
"Pllikk", kuiskasi Zamourza, kun he soutivat laivalle. "Varokaa ^jfeojaan renkituyan puolella, kan- laivaan astuessanne, siell on joku, JQJiaon pistv miekan selknne.
" H a i " , virkahti Razin. "Siis Filka on astunut rajan ulkopuolelle." ^
Hn ei.sanonut mitn nauuta, mut- ta rajaton kiukku tummensi hnen kasvonsa.
Kasakat ^ivt olleet nukkuneet lai- vallaan koko yn; He olivat kuul- leet kellojen soiton j taistelun mels- keen ja olivat tuumineet, minkhn laiseen kattilaan heidn pllikkns oli joutunut. Jotkut heist olisivat halunneet soutaa paikalle katsomaan, mit on tekeill, mutta Filka, jonka ksky nyt toteltiin, oli ^ muistuttanut heit, ett Stenka Razin nylkee el- vlt jokaisen joka uskaltaa seurata hnt.
He huomasivat kalastusveneen tu- levan heit kohti ja tunsivat Zamour- zan; ja sitten Stenka Raxinih uudessa sNitkassaan. Filka hieroi sormiansa hermostuneesti nhdessn nm kak- si elossa. ^
taen kaikki tarvittavat puut ruustii^ nalle, jonka nyni oli Matilda. ,
Kuinka Antti lie oppinut "prnt- tmistaidon", mufcta siihen hn oH mestari. Koskaan ei hn kyttnyt paperia,.vaan vuoleskeli sileksi halon sivun ja siihen "prnttili" hyvll ksialalla mpoin mitkin ja.Jtavalli- sesti vain s i t ^ ilmaisi tarpeensa;
Sattui; sitten kerran niin, ett ruus- tinna tuli iltamyhll avaamaan keittin ovea, jolloin ovenpltputor si halko. Nostettuaan halon ruustin- na huomasi siihen "prnttyn" seu- raavat sanat: "Pruu&Hnna, Prouvastin. TUda, nyt on jo ilta, puut on kannettu, eik viel ole piimkn annettu "
Sanat vaikuttivat ruustinnaan ja Antti sai piim ja vhn muutakin.
Kerran tuli Antti erseen korttee- ritaloonsa, jossa oli hnelle tuttu ren- k i , nyt sulhsmies. He olivat olleet hyviss vleiss, mutta nyt renki oli
Niin tykjdlt tuntuu kuin jotakin olisi pois. En aatokskm tulkita voi, en tunnetta kummaa, mi ritttam tytt.
Mikse painm mieleni murkeelliseksi? Kumfna^ tauhittoinmis! Onka^sekaiptuta,^^^ tahikka mtustelma^ vaan, jota en saaimholmn: joku kaunis hetki, unelmu, niinkuinysavelm, ehk srkynyt, / puuttuva nyt.,
Ehk kevt sen heittnyt on, kevti mi kaiken muuttaa. Taas toiveet, jotka talvi hautasi, versovat uudeUeen:
Ekk& sade, mkjdkovm rie^mv iuuU; ^ mi nurkissa, kuiskii, hertti uinu/ot unelmat, srki mun mieleni rojihan...
On elm kumma. joko se nytt tyyten toivehet pirstoneen tahikka Moneen: onnen toivotun sken et silti rauhaa
T U O M E N K U K K A .
sen ohjaksista. Stenka Razin tuli h- taen pussien sisllyksen laivan kan- nen luokseen astellen keUonlynnin nelle. Kolikoita j vlkkyvi kultai- tahdissa. Hn katsoi satulapusseihin, sia arvoesineit sinkoilt ympriins jotka kauppiaat olivat tyttneet ko- hmmstyneitten volgamiesten jalkoi- likoilla ja kultaisilla arvoesineill, hin.
ti ei suuttunut eik katsonutkaan ren- kiin pin, vuoleskeli; vain lastuja halon
muuttunut ja kiusaili Anttia kaiken- syrjst tehden niist linnun siipi ja Stenka Racin astui laivaansa kaa- laisilla joutavilla kysymyksill. Ant- pyrstj. Se olikin Antin tavallisia
piihdetit. AamuDa, talonven nous- tessa, lysi emnt tulisian vierelt
Hn heilautti pussit satulaan ja veti valkoisen viitan hartioilleen, hyppsi satulaan ja huusi portit avattavaksi.
Rumpujen pristess ja kellojen ka- jahdellessa hn ratsasti ulos aukinai- sesta portista, Zamourza juosten h- nen rinnallaan. Hetken perst Sten- ka tyhsi Zamourzaa jalollaan ja kuiskasi:
"Eh:, kerro niille minun nimeni;" Soihtux^aloympyrn ulottumatto-
milla he eroittivat terskrkisten peit- sien vlkett
"Tss koirat", Razin, "on Goro- din Itjnnaat."
Filka seurasi nytelm ja havaitsi verenhimon kasakkapllikn silmis- s. Yhtkki, tynsi hn edessn olevan miehen si\'uun ja harppasi Stenka Razinia kohti, paljastaen sa- malla miekkansa.- Stenka Razin ei tarwnnut muuta varoitusta. Hnen silmns keksirt terksen vlhdyk- sen ilmassa. Nopeasti hn kumarsi
hnen seljastaan. Filka kiljaisi. Miek- halon, johon oli jotakin "prnttty", ka putosi hnen voimattomasta k- Hn ojensi halon rengille, jota siit destn Razinin olkaplle ja vierh- luki :
pns ja syk&yi kuin harmaa puh- karvaisten ponien velii Filkaa kohti, samalla ojentaen
piikkikeihns. Piikki osui; Filkan -Ahai,leirimiehet!" Zamourza huu- kylkiluitten alapuolelle ja tuli ulos
*'Joen herra on menossa lival-. " " ' ' " i " ' V . - . i ' w ^
ti siit kannelle. Razin heilautti keihn krjess olevan miehen ve- teen, tempasi keihns siit irti ja astui pitkin askelin h3rttiins. Mutta Zamourza hiipi kaiteelle ja tirskisteli verest punertavaan veteen.
Hytissn Stenka Razin istui lepo- \'uoteellei joka silytti Nadan muis- toa. Hn tuijotti palavaan kyntti- ln sivellen raskaasti kasvojaan. Ja sitten merkki olkaplln. J h- nen pns' heilui puolelta toiselle kuin tuskissaan olevan puhvelin p. Hnell oli ikv
L O P P U .
"Mtti Kotka, tahdotkos ottaa rakastaaksesi Maria rukkasta niinkuin kedon kukkasta?"
Hassu; Antti oli siivo ja viisas mies.
M A A I L M A N terstuotannosta Yh- dysvallat suorittivat viime vuonna 27 prosenttia; Seuraavana oli Saksa ja sitten Neuvostoliitto.
oOo DONORASSA, Pennsylvaniassa,
jonka vkilukn; on 13,000, olr sket- tin maan? kansalaisiksi pyrkijiden listalla 916 nime.
SK leen, antakaa hnelle tiet!"
E i yksikn nuoli singahtanut hei- hin ja Zamourza huusi uudellfeen: -
"Kuulkaa kellojen kajahduksia. Tm on kaikkix^altias merifen khan, Mirakin, arojen khanin ystv.'
"Oikeinko'*, kuului ni, Stenka^ Razinin maine oli kuuluisa myskin aroilla.
"Kuulkaa^ miten moskoviitit knn- edelleen. " H e ov-a^ l hnen.orjiaan. He nioittarat' hnt'', huusi Zamourza maksavat hnelle veroja^ ja hn ha- luaa sanoa Mirak khanille; ett tm kauppala on hnen valassaan; Hn kskee Mimk khania poistumaan ta-^ kaisin aroille ja viemn karjan mu- kanaan. .
Stenka Raxin sieppasi soihdun Za- mourzan.kdest, ja kuunteli. Hn kuuli rkawQiden kapseen ja karjan jalkojen vtminn; kun tataarit m ^ i - vt matkoihinsa. Kun Stenka Razin. oli varma) ettjie todella perntyivt saaliineen, ojensi luofi ktens j a nau- roi: " : .
" N y o miliisuniehet eivt tienneet,
" Port Arthurin jkickkojouk^ kuc '^BairCats^\ jonkaMliussa: on o//fil Aiian malja, jatkaa vie^ l. sovittuja sarjaotteluja mal- ja;, omistuksesta. Jimkkuetta sanotaan lujimmaksi, mitjr^ pch paassfii on.viet oUuf.
s.