HUNTTARIT Kirj.
OL I P A kerran kolme farmarin poikaa. Jotka sairastivat hunt- lauskuumetia. Pojat, Eino. Erkki ja Eemeli, olirat siin 20 korNnlla ja tahtoivat jo itsenisesti lhte met- sn. Ketn vanhempia ei otettaisi nuik^an, se oli hunttarien yksimie- linen pts. Ennen olivat poikain ist tyhdess lhteneet, vaan ny pttelivt pojat: '"Kyll me pukki saadaan paremmin kuin te vanhat". Einon is sai kuitenkin luvan lh- tea viemn pojat perille ja Erkin veli haki hnet sielt seuraavana i l - tana pois.
J viikkoja enn^n oli pojilla ko- vasti kuiskimista. He olivat naa- purusten poikia, joten iltaisin ko- koonnuttiin aina johonkin nurkkaan, joko karttaa tutkimaan tai muita matkasuunnitelmia laatimaan. K y - seltiin joskus \-anhemmilta, mit kaikkia sinne mukaan otetaan, ja ne sitten pantiin yls^ ettei vain mi- tn unohtuisi. Laisit kytiin lu- nastaniassii ja x-anha Einon ford sai viimeisen x-oitekm autokorjaamonsa, ji>sia ostettiin kaasut ja ljyt. Sel- malla oli\-;jt pi\iai pistytyneet kymppisenttiin ja sielt lhtix^t ulos uudet piiput hampaissa.
Tuli sitten lhtpiv. Jo aamul- la x-arhain nousix-at pojat kunnos- tautumaan. Ensin kytiin kaupun- gista hakemassa kannut3X'araa, tu- pakkaa y.m.. sill nlk kai kulki mukana metsnkin: Pojat olivat saaneet omiin nimiinsii myyd jotr- kun kerran maitoa, jota rahaa sai- vat sitten koettaa venytell. Kdelli- sen pi\'iw oli Einon is lhtenyt lnitienoille p\"ssyn kanss;veik ollut viel saapunut. X y t piti poikain al- kaa odottelemaan is:i ja pyssy. Kyll siin toisenkin kerran ax-attiin pciksiikii ia tutkittiin, oliko kaikki kunnos.sa\ Sinne pi l i ottaa nnniskin kanootti,, teltta, uuni,, peitteit, kir- veet: puukot, pi^ssjt y.m, tosihuntla- rien vehkeit: myiiskin p U B a ^ Vaa- tetta olisi pitnyt nkyiatt^ Einolla oli punaisenkirjava ptisaro, Erkill punainen kuJaliinAiVa^ Eemelin kotoa ei tahtonut lyl^i i^^ taan sopivaa punasta, vanha punai*
ELIN nen myssykin oli jo niin haalistunut. Silloin kksi Eemelin veli seinlt punaisen "Timmins"-lipun, matkai- lumuiston. Hn otti sen ja haka- neuloilla kiinnitti veljens selkn.
'*.\l vaan unohda kirvest", muis- tutti Erkin iti.
" X o , kyll min nyt sen muis- tan'', vastasi Erkki jo vhn hermos- tuneena, sill oli Jo puolipiv eik pyssymiest vain tullut.
'^Mikhn tst reisusta tulee", tuumi Eino, "kun ei pst edes alkuun.*'
Oli siit odotusajasta hytykin, sill aina joku A^lttmtn pikku esine ja asia tuli siin odotellessa mieleen, etenkin kun vanhemmat
niist muistutti\'at. Oli jo iltapiv pitkll ennenkuin tuli odotettu k>7timies tyhjn metsst. Sitten piti viel odottaa illallista ennenkuin \~anhemmat psti\*t lhtemn. Oli siin ford lastattuna, kun se lopulta psi alkamaan kovanisen \'ael- lirksensa. Kanootti oli korkealla ka- tolla, iknkuin katon harjana.
Oltiin jo p;isty ulos verjst kun Erkki muistaakin, ett
"Se kir\-es meinasi sittenkin unoh- tua."
''Tulikohan se minun shklanip- pimi sinne", muistelee Eino.
"Panin min sen sinne", vastaa saattamaan tullut Einon velimies.
Oli jo melkein pime kun "huntta- rit" \iimein hipyivt -maantielle. Ilta oli t<fin lmmin, \'aan kyll silti ideille ji tuskantunne. "Voi noita nuoria kun ei niille saa jr- ke" *'Kun ne n\t vaan terxeina palaisivat takaisin oli sitten pukkia tai ei ," Se pukki ei ollut pasia. A^aikka kyll sekin sian jatkona olisi hyv olemassa pitkn talx-en tuUen. V Erkin kotona ruvettiin jo teke-
mn tavallisia kotiaskareita, kun huomattiin iso makkarapaketti unoh- tuneena pydlle. Erkin veli lhti sit autollaan pern ajamaan ja saayiittikin heidt pian. Seu-
. laavana Jltana odotettiin jnni< tyksdE nntm se alku matlca oli onnistunut, ja is k ^ o i , ^ ett hy- vinhn he ofivt sdvinneet. Eeme-
lill vaan oli kanootissa piippu ti- pahtanut jrveen ja Erkki oli kohta metsn pstyn j;epinyt housun- sa. Oli sitten tullut kv^ymys mill niit tll paikataan, vaan Eino oli muistanut ottaa neulaa ja lan- kaa, sit vain oli niin vhn, ett se loppui alkuunsa. "Timminsista" piti ottaa liiat hakaneulat, joilla sit- ten koetettiin repemi yhdistell.
Ensimmisen pivn kulki Eino isns k a n ^ kanootilla tutkimassa jTnprist. He lysivt metskm- pn ja asettuivat sinne asumaan, jo- ten telttaa ei heti tarvittukaan. Sill aikaa olivat Erkki ja Eemeli levh- tneet jossain metsn reunassa ja ropessit kun hiottix-at jalkaa, piti rii- sua nekin pois vhksi aikaa.
Siin poikain rupatellessa kuului metsst liikett. Pojat luulivat siel- l Einon isns kera jo saapuvan eivtk heti tarkkailleet, ja kun he lopuha huomasivat katsoa, kapitteli siin iso muusi kplmkeen; se kait oli pelstynyt kuultuaan poikain puhetta. Kyll siin sitten pojat harmittelivat.
''Kokemuksen puutetta se v i in o l i " , sanoi Erkki, "ehk jo seuraa- x-alla kerralla osataan pit varalta."
"Kyll min olisin juossut pern jos olisi ollut jotain jaloissani", sa- noi Eemeli.
Pian sitten saapuivat Eino ja h- nen isns ja illan suussa tuli Er- kin veli hakemaan tpasta kotia, jo- ten sitten \ii5ta alkoi poikain \-ar- sinainen kmppys.
Ensimmiseksi yksi he ypyivt metsn, kun oli jo pime lhtea kanootilla kmplle. Samasta sx^ys- t oli teltan px-styttminenkin han- kalaa, joten ptettiin ypy taix^s- alle. Kuusenhaxiiista tehtiin peti ja sopix-alle paikalle sx^xtettiin nuotio, jossa oli mukax-a lmmitell, sill ilma oli jo niin kylm ett ham- paat kalisivat. E i siin paljon nu- kuttu, ja aamulla x-arhain alettiin hunttailu. OH viel hmr, kun jotain kahisi k.iuempana. Eino ai- koi ampua, x-aan Erkki xiiitti sen" olex-an miehen ja kielsi Einoa am- pumasta. Mitn ihmist ei kuiten- kaan ilmest>Tixn, joten alettiin taas arvailla, ett4>ukki se kai sittenkin oli joka taas livahU heiH. Noloina ja hfl|aisina kokoonnuttiin taas nuo- tkm luo aterioimaan. Sittoi lhdet-
tiin kanootilla kmplle. Sinne oli pitk matka ja oli hauska katsella uusia ympristj: Ilma oli kaunis ja jrvi ty>Tii. Perille psty alet- tiin kert puita ja valmistaa illal-. lista. Kmpss oli uuhi, jossa oli h ^ paistaa kotoa tuotua lski ja perunoista tehtiin oikein perunavoi- ta, joka oli Einon mieliruokaa; itse hn x^eisti nuijankin siihen tarkoi- tukseen. Plle juotiin teet ja lop- pu ilta kului jutellessa. .
Kmpss oli paitsi uuni myskin pyt ja n.k. punkkaj..johon.miehet x^sjmein x-iiraein nukahtix^at. Y oli kuitenkin kylm, Joten piti yh- tenn list puita vanhaan uuniin, jos mieli pysy lmpisen
Seuraax-ana aamuna alettiin taas kierrell ympri pyssyjen kanssa. Pinssikannut ja teevehkeet otettiin mukaan kierrokselle. Ja kun nlk tuli, tehtiin kalliolle nuotio ja sen ress taas sytiin ja lmmiteltiin. Iltasella _ oltiin taas kmpss. Vaan kun seuraax'anakaan aamuna ei xiel mitn saatu, niin ptettiin lhte toisaalle. Osa tavaroista jtettiin kmppn; auto oli jo pitnjrt jtt jrven rantaan. Teltta otettiin mu- kaan. Kanootilla taas. -kuljettiin eteenpin ja sopix^aan paikkaan pys- tytettiin teltta. Sytiin illaillinen ja alettiin ypy siin. Kylm oli nyt- kin ja Einon sukat oli kastuneet, jo- ten sukat piti laittaa kuivamaan. \'aan aamulla kun niit piti xet jalkaan, ne olivatkin reiki tynn. Hn oli pannut ne liian lhelle tuli- sijaa. Kyll sitten jalkoja paleli seu- raavina pivin. S:
Neljnten pivn ei'taps^ muuta er&oista kuin iett^fno huk- kasi piippunsa ja E e f f l i ^ n ^ l^s-si ja piti myskin, koska hn oli jo kauemi^n' ollut ilmaii itipakkaa. Iltapi\iill alkoi sataa, joten kat- sottiin parhaaksi palata kmppn yksi. "\'v: ~ -
