YLLINEN HYKKYS Romaani
Romaani 166 sivua Hinta nid. . . . . $1.00 Zane Grey: AAVIKON RATSASTAJA
Romaani 232 sivua Hinta nid. . . . . $1.00 Zane Grey:
UKKOSVUORI Romaani
KIROTTU LAAKSO Romaani
HENKIPATON USKOLUSUUS
KOHTALON UHMAAJA Romaani
KALUOVUORTEN KUNINGAS
IHMISMETSSTJN SALAISUUS
Kalle Kustaan koicem^
VAARALLINEN TALO Romaani
RAKAS OMA MIN Romaani
KIRISTJ Salapoliisiromaani
KUOLEMA YSTVN Kuoleman arvoitus ranskalaisen lkrin esittmn. ^ 275 sivua ~ Hinta nid. . . . . $1.00
iHildur Dixeiius:. PAPIN TYTTREN
HYLJTTY KYL Romaani vanhasta Lapista.
304 sivua Hinta sld. . . . . $1.00
Carter Dicksoh: VALKOISEN LUOSTARIN
KEISARIN NUUSKARASIA
SALAPERINEN LAATIKKO
Vapaus Publishing ComiKiiiirlld.
Bos: 69^ SUDBUBY; QNT.
A I V A N samoin kuin muillekin "pe-rukan" miehille, tuli mys Kalle Kustaallekin kuume pst Canadaan, vuolemaan puuveitsell kultaa. E i nyt ihan samoissa tarkoituksissa, mik noilla toisilla penikkalaisilla oli taka- naan, kun he lhtivt tnne amerikoi- hin. Toiset lhtivt tienaamaan rahaa, ett voivat sitten Canadan dollareilla maksaa ne monen miespolven ajan ai- naisena rasituksena olleet talojen "hy-
Piah on toimitus ohitse ja kaikki rien- tvt onnittelemaan nuorta paria. Ani- ta pusertaa silmiins jonkun kyyneleen. Hh on kauan harjoitellut tt tilai- suutta varten ja hness on nyttelij . . . Kaarlokin on jo huomannut ereh- dyksens minklaisen onnen hn on menettnyt hyljtessn Astridin, joka H aina valm*s suorittamaan ensin tyn- s ja sitten vasta ajattelemaan omaa hu- viaan. Ison kartanon emntn ei nuo- ri ja ajattelematon tytn heilakka me- nestyisi.^ Onhan kuitenkin emnnitsi- j, johon voi luottaa . . . Tllaisia toiveita vaalii mielessn Kaarlo, kat- sellessaan nuorta morsiantaan. Hn on luojan luoma taideteos, joka eleiltn ja ominaisuuksiltaan muistuttaa enem- mn enkeli kuin elv ihmislasta. Jos- pa_yoisin aina rakastaa hnt yht puh- taasti rajattomasti toivoo Kaarlo kantaessaan nuorikkonsa oman kjmhyk-
sen y l i . Hiljaa hiipii Astrid ulos kirkosta, toi-
voen nuorelle parille onnea sydmes- tn, vaikka se onkin sulaa tuskasta. Vaieten kantaa hn surunsa. Hn pis- tytyy samalla kotona, miss pienet sis- kotsOttavat ilolla hnet vastaan. Ison siskin tuloa on niin toivottu, ett kaikki piirittvt hhet. Pienet kdet kiertj*- vt hnen kaulalleen ja suut pyytvt: l j t meit! J luoksemme . . I
Kyynelsilmin katselee Astrid noita orpoja. Is on tyss ja poissa kotoa viikot. Turvattomalta tuntuu noiden pientep olo tll metsn keskell pie- ness hatarassa mkiss. Lasten ilo on rajaton, kun sisko lupaa jd.
Pian lapset laittautuvat jo nukku- maan. Iloisina ja tyytyvisin pist- vt he suukkosen isolle siskolle ja sano- vat hyvn yns. Pian ei pieness tu- pasessa ole muita hereill kuin Astrid. Hn katselee lasten vaatteita, joita on siin polvellaan ja vierelln. Kaikk i trvitsi^;krjai^ . . . . Mit oli h- nen otiw sunih^ vain pieni omantun- non ,sbimau?u-^ ;. Ja m^ rak- kaus; : :^^i^O!^^den oli luopunut tis- tdusta ja'pifekii siskojen thden hnen myskin kannattaa voittaa itsens jd' ktiilf; Vaikkapa sitten joskus joutuisikin kohtaamaan Kaarion. E i hn ole yksin syntinen. E i kannatta- nut karttaa Kaarloa ja j t t pienet viatt(omat iap^t tnne salomkkiin eh- k ^ kuolemaan . . .
Nain oii Astridm pts valmis. Tl- l on hnen paikkansa. 'Pienten sisko- jen-lennetty joskus maaihnalle, jisi
, hn kuitenkin 4nne. Tll hn surisi surunsa ja tU^ siskot kvisivt aina joskus hnt katsomassa . . . Kuumat
. kyyneleet vuotavat hnen sylissn ole- ville vaatteille ~ hn on voittaja. An i - talle hn ilman katkeruutta suo hnen onnensa.
Pian on Astridkin unten mailla; K e - vty sulkee sylims pienen mkm asujkkaineen. Hiljainen tuuli suhisee lheisiss pihapuissa. Kaikki ympril- l nukkuu. Pian koittaisi uusi piv, herisi linnut yunestaan ja iloiset las- tfai net kaikuisivat taas Ruuhkan tor- pan y^mpritss. Olihan iso sisko tul- lut, voittanut sydmens tuskan ja j- nyt kotiin r-pieneea kultaiseen kotiin.
poteekki"-velat, toiset taasen sit var- ten, ett .pystyisivt sitten Candassa tienaamillaan rahoilla rakentamaan ta- lon karjalle uuden siiojan, oikean k iv i - navetan, josta sitten kotikylss sopisi vhn prystill ja sanoa: Tllaanen Heikki min vaan ooHi
Kalle Kustaalla ei ollut ihan noin suuria ajatuksia Canadaan tullessaan. Hn vaan halusi pst ksiksi levem- pn leipn, m i t hneD oli kotiky- lss tarjolla ollut, eroon ojapiilusta j a lapiosta, jotka hnen oli aina otettava matkaan, kun lhti leipkakkua tie- naamaan. Kalle Kustaa tuli jo pikku poikana nkeimn, ettei kyhll m- kin pojalla ole muuta tulevaisuutta, kuin tuo ainainen raskas ojajikaivuu. Tm oli syy, mik kannusti kyh mkin poikaa suunnittelemaan miatkaa Canadaan. '
Koville otti Kalle Kustaan alkuval- mistelut. E i ollut helppoa lyt isn- t, joka olisi uskaltanut laittaa n i - mens takauspapereihiii, matkarahojen saamiseksi. Jrjestyihan sekin asia v i i - mein ja Kalle Kustaa psi lhte- mn amerikoihin. '
Aivankuin huomaamatta ainaisessa humussa kului laivaintka Atlantin, y l i ja junamatka Momrealiin. Viel n>'t- kin vuosikymmenien takaa, muistaa Kalle-Kustaa nauraen piivh, kun hn saapui Montrealin suurkyln.Va- neeripaksi kdess, "aireen tekemt" sarkaverhot pll ja pitkvartiset la- pikkaat jaloissa, astdi vanhamv i^suQ poi- ka knuniana kespivn S t Antoihe- katua, tarkastellen taloja, josko niist l3rtyisi samanlaista numeroa, niik h- nell itselln oU sarkatakin ppvlplak- karissa olevassa vasikahnahka-tompsas- sa. Tuo Kalle Kustaan etsim numero oli Anna-Kaisan Jaakon, naapurin po- jan osoite, joka oli tullut tnne Cana- daan jo k a ^ i vuotta sitten ja oli nyt kirjoittanut Kalle Kustaalle j a kehoit- tanut hntkin tulemaan.
Aikansa kim vanhanmaan poika tl- listeli taloja ja kaupun^ri vilkasta l i i - kett, niin lytyihn sekin talo vihdoin, jossa oli hnen etsimns numero. I l - man kopistamatta, aivan kuin kotipe- rukoilla, astuu hn sislle. Talon keit- tist kuului gramofonin soitto j a mi- k kaikkein ihmeellisint hnen niieles- tn, tuo soitto kuului olevan ehta suo- malaista - Taikay-valssi, jota my- tisi joku pehme naisni.
Kalle Kustaa rohkaisi itsenis ja me- ni keittin, jossa nainen on gramofo- nin luona soittohommissa. Vanhanmaan mies tiedustelee naiselta, josko talossa asuu erst henkil, jonka osoitteel- la hn on juuri tullut tnne "Suomesta. Nainen neuvoo ylkerrassa asuvan An- na^Kaisan Jaakon huoneen ja kehoit- taa vierasta menemn sinne. Vanhan- maan poika kiitt ja menee vaneeri- askeineen perukan pojan huoneeseen, naisen jdess keittin pitm^ mu- siikkia yll. Kalle Kustaa tapaa peru- kan pojan loikoilemassa vuoteellaan, lueskelemassa -Suomalais-Englantilaista sanakirjaa. *
Anna-^Kaisan Jaakko oli ajvan yll- tetty nhdessn naapurinsa pojan, KaUe Kustaan edessn matkatavaroi- neen. Tervehdittyn toisiaan ja Kalle Kustaan sanottua Jaakolle hnen i- tins lhettmt terveiset ja muut Jaa- kon lhdn jlkeen kotikylss tapah- tuneet asiat, rauhoittuivat pojat ja al- koivat jutella tavallisia jokapivisi tyasioita. Kalle Kustaa tiedustelee pe: rukan pojalta nunklaiset tyhnpsy- mahdollisuudet nykyn tll ovat
Jaakko kertoo tist miss hn on ollut viimeksi, josta hn oli tullut kau- punkiin saamaan lkrinhmtoa
^ Ie sellleen. Hn sanoi lhte^ kaism samalle tymaalle Jo . ,^ na ja kehoitti Kalle K i i s ^ tcmn sinne, koska ^dfi 1^ miehi. ^
Montreal on jnyt taakse-^ ja suruineen... Perukan bojat k poypis^uebecM^^ Mit kauemmaksi pohjofeeen S tii, sit vaihtelevammaksi kaM
j n k y m t K U e Kustaa tarkkaulee junan ikkunasta iiw s Quebecin jylh ja vaihtelemj toa, mik pn juuri taydes ke^ yihreydessin.' Komean jyftt ^ metsikt c^ ^^ ^^ jneet koaka ja: mets on muut kaavih^ k u i d i Quebecm kuusi- sek 6^ irietsikksi. Vanhanmaan poika, ](4 syventynyt ihailemaan Canadbnl^ t luontoa havahtuu todellisuutta sanoo JaakoUe: Tm Cahadas sineii luonto nytt minusta DSJ hn koniealta, ihan rumalta...
- Se nytt sinusta ai\'an sai laiselta kiiin mustalaispojan ensm set tupakan sauhut maistuivat \^ kuukauden vankilassaoln jlkfie^ ta hn sanoi: Hai, kun mistm hyvile^ ett maistuu > oikein^ pai kiusoittelee J a a ^ .
~ Jahka ehditn talveen,^ sl sin Kalle Kustaa tulet nkemaii, t ttn Pohjois-Quebedn talvinml to on todella hiin jylhaif komea; l todella nytt katsojan ahniHi na
-ta,; :; ' - Tllaisia pieni huomautus
JOHN JUNHP MUlsiLLI
Kuoleman viikatemies ;;kaataa viljaa, vieden mukamah yMeii | sen. Jiiuri saatettiin m :^po?i8 ks raatajavanhus John Jupil^ Junnilan rakas elrantover|,,,
John Junnila kuoli ollessm.S den ikinen. Hn oli tullut tnne Arthurim V. 1924. Hn Thunder Bay paperitehtaassa 24 ta. Suuret oli ne rikkauc tylln oli ehtinyt luoda': ta vain muruja itsens ja elmn yllpitmiseksi. \
Han kuului Pulp, SulpkUe^ A permakers Unioon. Lapsia kolme poikaa ja nelj kaiklti ovat perheellisi. Koi lasten lasta ja yksi lasten lastea Suuri oli perhekunta, joka monsa MUjan kanssa ji vinaj^ pamaan.
John oU hyv is, joka raka^. j a siksi ei hnt usein sn riennoissa. Vaimona W kera tounitsija haalilla ja kutslffl kin naisten kerhoon.
Junnila harrasti sanomalditia joittelemista ja lukemattomat saimme lukea hnen kynntuo^ kist, jossa hn kytti n juuni, John Junnila ja Muorm ^luistelen aivan hiljattainkin ^ joituksensa Liekiss lukeneeni, s menetimme yhden lehtemme, kirjeenvaihtajan. Kevet tnuM dallesil
E n bUut tilaisuudessa sa^ hnt viimeiselle matk^eo,^k tuomittu olemaan neljn seinn, sairaalassa. Uskon toisten leen lukuisana joukkona viimeist palvelusta eloniltaan toverille. / .
Nuku rauhassa, omaiset ja oua kaivaten muistavat!
TYYNE