Mm
Sivu 4 L A U A X T A I X A , i l A A L I S K U C N 2 PIVN 1940
mm
studion vlityksell 10 prosenttia koko palkkiosta.
Jokainen Holly\voodin thti, joka tahtoo tyskennell ympri vuoden ja mikli mahdollista ansaita viel suurempia palkkioita, .pit vltt- mttinsti "business manageria", joka hoitaa hnen liikeasiansa. Sit- ten thden tulee palkata konttoristi, joka pit huolta veronmaksuista, ja tm saa 80 dollaria viikossa. Luon^ nollisesti .thden on palkattava sih- teeri, joka pit huolen kirjeenvaih- dosta, vastaten kaikkiin niihin luke- mttoniiih kirjeisiin, joita elkuva- thti saa. Sihteerin tavallinen palk- ka on 100 dollaria viikossa. Sadan dollarin palkkiosta viikossa n asian- ajajan aina oltava valmiina autta- maan ja neuvomaan thte tnin oikeusopillisissa asioissa.
Elokuvanyttelijtr ^i nuiln lavoin tule- toimeen iUnan nit; berr roja, ja y^mfckaf: htidn ;psOkkionsa eivt; olekaan ptbuimaavia,. teke- vt e kmtenkin syvn koion th- den vuosituloihin.
rLfehiiavustajat thdell tulee mys- kin T olla^ vafsinkln > ^ ijUoin, rJ^ un lin tuleeJ:ul\kis^sirtai:^un'hnen fnai- neensa QnM^skemassa. ^eUiinen>li- tiavust^ja >saa ;300.:doUaH3 '^ viillossa, Sitpaitsi "thiettreii" tulee hank- kia kamartneltsyt ja iJrieno autoftfeol- jettftja, joka ohjaa hnen mainos- nkkannalta t t k ^ t . loistoautoaan. Kamarineilsyen ja autonkuljettajan palkat merkitsevt tKdelle suunnil- leen 130 "dollarin menoer viikossa.. Kampaaja joka jrjest hnen tu- kalleen persoonallisen leimany vaatii
' 75 dollaria viikossa.
Epilemtt edokuxTathti voi tulla toimeen ilman loistohuvilaa. Hn tuntisi itsens varmasti kodikkaam- maksi jossain {ueness huvilassa, vit- t Ginger Itog^. isiutta voidak- seen oUa tofddla kuuluisa.. eloku\-a- thden tulee asua suuressa talossa, jossa hn V voi ottaa vahaan -monii^- sikin vierasjoukkoja. : Giftger.^ togers kertoo myskin, mi-
Eii^ j. Ester Kaustinen (Jatkoa)
Papan keittm kalasoppa sytiin puoliseksi painostavan nettmyy- den vallitessa. Sally huomioi, ett Hanna-tdin silmt olivat itkusta pu- naiset, oU raukka salaa itke; pillitt- nyt.. Nytkin sydess tuppasi nen- nvarresta jokin vesipisara tipahtamaan kalahuppiin. Pappa ryki ja mrh- teli vanhan miehen tapaan. Kakis- teli hnkin kurkkuaan kuin ruotoa ppis> inutta Sally tiesi ettei se sit ollut. Sai sanotuksi vlill:
"Eik iis kala hyv^U, kun ei siin olis ruotoja ja suomuja?"
* ^ M i t h ~ tytt-?" Sally koetti saada jotain hu\dtta-
yaa syntyinn, mutta ei onnistunut. Sen sijaan pappa sanoi:
"Olisit nyt, huomenna, kun on py- h, tullut meidn kirkkoon kuunteler maan^covastin-saamaa. .Et^oo .tain-r
ten vaikea dokuvathden tie. huipuil- le on. i j o s - h n ! tahtoo, luoda uran,
rhnraon ;elettv mrttyjen elin- tapojen-mukaisesti, ja tavallisesti sii- t johtuu velkantuminen. -Kun hn itten lidulta on tebittynyt thdek- si,:,kest aina tietyn ajan, ennen- kuin hn psee-ksiksi suuriin palk- kioihin, ja ennenkuin-p5rstyy mak- samaan velkansa. Jos onni on suo- tuisa. Voi hn 2830-vuotiaana saa- da sopimuksen 100,000 dollarui A u^o- situloista. Hn TOI pysy huipulla suunnilleen 5 \niotta. Kun hn ei
xvoi tyskennell en, voi hn aset- tua lepmn kaikessa rauhassa nii- den 48 dollarin turvissa, jotka hn on loistoaikanaan joka Viikko ss- tnyt,
Nm mielenkiintoiset paljastuk- set selittvt, miksi niinkin hyvin pal- kattu thti kuin Jean Harlow jtti jMkeens niin pienen omaisuuden.
nut sitten kirkon ovea avata kun ripilt psit. Sanoppa nji;?"
in ^En, se tytyy rriynt. Ei ole ollut aikaa. Ja tytyyhn pappien, teidn rovastinkin 50,000 palkalla, aina pyhin saarnata. lk pahas- tuko, mutta en ole kirkon ystv, e^k pappien, jotka yhteiskunnan ni- mess puristavat leiprahat kyhn kukkarosta. Uskoa saa mit ha- luaa, mutta ei pappien korulauseilla hystetyt saarnat tee teillekn taivasta tll eik kuvitellussa tule- vassa elmss.-'
"Oletko- tyttriepu noin unohtanut lapsuuden uskosi, s i niit jEJliaan^ tunhistoriasta pikkutyttn tavailit. Siunauscpuuttuu dimstsi.''
"Se siUnaus.piHittuu.m^ muulta, Jotka - sit -Jsa^ kkein rinngk- k%inunin rukoilevat, ja juoksee ^ sel- laisten pussiin, jotka sille naum^at ja niaietyhmifle, jotka s i siunaukseni JbeiUe Jhankkiyat joka t piv. iUk rakkaat.vanhuksetI}oukkaantuk<>j pu- hun ^omakohtaisesta tkokemuks^ eik selisitys^lhde.pois miUn,"
Hanna-tti oli vaiti. Vaistonsa sa- noi hnelleyi ett -Sallyn kanssa oli tur- ha vitfell nist asioista. Hehn olivat vanhankansan vke, johon oli- vat perusteellbesti juurtuneet kirkko ja sakramentit, oli-leip eli ei.
Sally harmitti jlest paineetta pii vanhuksille tullut senkn verran sa- noneeksi. Mutta hn oli jollain ta- voin - krsimtn tll Suomessa ih- niisten muuttumattomiin ksitfeihin, joka knteessvedotti in uskonnon kn"Sleisiin, kirkkoon ja pappiin.
- Lauantai-Utapiv kului nopeasti, Hanna-tdin midest liian nopeasti. Kello kuuden tienoissa sanoi tti Un- ja^uton kulkevan :fast ohi. Sally pyysi vanhuksia kymn kaupungis- sa ennenkuin hn lhtee palmimat-
kalle, Ganadaa kohti. Lupasi maksaa kyydin ja muut kustannukset.
'Tullaan, tullaanhan me toki, jos , n yanhat raajat viel siiine saakka pysyy pystyss", myhili pappa ja jatkoi: t^ ^^ Mutta tuntuu.kuin en sinua tyttriepu en nkisi. Muista.kui^ tenkin, ett kerran tulet vanhaksi sinkin ja hautaa' kohden-kulkee kun- kin tie. Tnn olet lhempn kuo- loa .kuin eilen." Papan leuka tiimi kovasti mielenliikutuksesta. "Ihmi- nen on nuorena niin ylpe ja voima- kas olevinaan, luulee valloittavansa maailman paljain nyrkein, on olevi- naan viisas ja vkev kaikessa, mutta kun tulee tllaiseksi luuskaksi, ty- tyy olla kuinka oletetaan, ottaa mit ;amietaan, ty3^y pieneen ja tunnus- taa oma huonoutensa. Mutta maam- ma, sano-sinkin jo.xjotain.''
"Mitps min Sally, vaan ty- lstjqr meidn; vanhojen hpinist ja^vaMtteluista; -pois^ i^h^ kuitenkin -menee javiuin^.^ t Hanna-tti ja pappa* i Onhan hn jo v nhnyt mit meill on ja mit ei, ja minklaisia me olemme-iksi niin Sally?"
-Vlly itketti. ^ tapahtui har- voin ;;ipiaatoa:<3!Jir-k^
rliilhteet, "ilTanletehtyi, luullessaan Olevansa jo taaSin r parkkiintunut maa- ;ifanan inainen, ^ttei .mitkn vaikut- teet -saa - vett i^ spmiin .pusertumaan. Kuumat JJvyynfeleet virtasivat pitkin pskiajarin-hpesi-sit. Tllainen
: heikko i raukkako :lmn sittenkin olil 'Mutta^ei, .viel kjrotiraenen vuotta li- s. kofceanUksia^r^k sisu sitten jo
^'Sydmeni on;niin-tysi. Pyydn anteeksi,:ett olen nin heikko, enk voimakas >.\fall6ituja, kuten papj^ sken .sanoi. Olen-mittn tekij
->suuresa jonko^. -Bn ole tarkoitta- erimielt
a. jniristelko .kyntini ifiinn : j'. tai, utisraiv^jana \ kansan A-SJ- ' mm^. UfSa niiajkilla eroamatto- mat :rheameLja vikamme. Mutta vieraan maan elm on opettanut
rmeiUe s i l o j e v a i e :Euuremman pa-
kon tai; saolomi Siell k ^ y mas pi tehtaai] Mutta 1 koin, t;
Vaiih tien mi oudolta feuin he paljon 1 oiolemn:
Tti tukkans kaan, i kukkia, puhtaita Joku pi nykyisit Sally i iikkeihi ""enoa t; >at jo l hain ihn tde\: h; ^paus t ly nki k
^ot ja k
Kesii sininen h