LAUANTAINA, KESKUUN 21 PIVN Sivu II
' FranHurt am Mainin tiaefelli- ,yuskoulu3sa n m u o t i o s  s t o , _ ^ ^ a
-oppilaat kyvt 4 v u o t t a - l ^ ^ ^ iursia muotipiirustuksessa ja muoti- tekniikassa. Osasto saa tehtanta uu-
^^,ia raaka-ineiia. ^R^k^iiftee^t 'Sdiin erilaisia ny t te i t , ' jo i s ta 'huoleliiJ^n tarkastuksen jlkeen yal- mfetetaan er- tuotteita. skfen pide- tyiss nyttelj-iss olivt t mn osas- in tyt ensimmist kertaa hytteil-  | i iSieli nhtiin mm. hilkkoja se- tkkiaineesta Elastofonista, kauniita
pitsej kalannahkajtteist, koriste- 'fippeja plex erilaista, kalannahasta *;^miEtettiija urheilukenki lsipoh- jiHa  sit oli kokeiltu ^ o r i r e t k i l -
; l ^ iltakenki lasikroilla, kesht- :?tuj- imdesta olki-aineesta y.m. ' N- %Hii6tteet herttivt siiurta iblHet-
;^ teli? ja"jha3tusta. ; ,
  ' *'   :^Bisiilmass on t i k  ^ 
:  l e }TittjiIle ja 'iiarfisteiijoaie kaikkina aikoina.. J a ^ ritt^lista lytyykin. Niiden joukossa JQm3l4a- %isena^ ^ Ryfriohd C."' Kn6x;^6S;vtfo- ;tias Colnmbia yliopiston ps to r i /Hn :ihti 80-mailin soutuitk^fle tiistai-  na keskuun 10 pivnicfel 16 a- 'rinifia Spuyten DuyVil (Harlem"vnr- ran ja Hudson virran ylityntelkMs^
/Jtkjlutelernaan yksin l^agbgeiepsien  l l  '  l eyaan " Krum :^fbow^s^ Tan. -'Hn aikoo tehd tiTon-Bairii- Iin mMn-perjnlaihin keSktiiin 13
' pivn merfhess; Hn pn'tun"ne'ttu ^niml "Souteleva pappi'^ ja-^snoi, ett hn soutelee 2 pi^^n vuodes- sa. Soutava patppi oli puettu pivi- Housuihin, villapaita p l l  ' j a v ^  n evst ja fuomavett-Tliukaftan.
"En tavoittele rekoVdia, mutta mi- nun haluttaa siidella", tuumi hn.
,. 'W. j . Hayries, Kansas Gity^sta;l)n keksinyt" uuden utomttfs'en'^6^pi-

Vid tss juimettuneessa niil- ^assaf^ eiitn nJleH-^kiitollisuutta
ajfteLaisiiuttakin. ' Sit'^^oottaa ^ ^ p p i l  i s e n " d e TII  k> -attistn ^ngi^imiehen, >hr i Eikankin^^s i -
-Mm demokrattipUiue suritti-
<Jktkoa edelliselt sivulta)
%uiva t hlekkaperiset maat b\'at useiden - pistiisryhmien Varsinaisia a- suihpaLikkja. Kukistahan ne hke- vatyvain v^^^ fiifekkmailla asustavat mohet mehi- Imslajit j  petopistifset. Nrh huo- lehtivat monin kfekseliin mehetel-
Esim. pe- fpistiinea' rakentaa syxiin  maako-.' ln, jonka se mir^ ^^ tuTevri. touk- kansa ravinnolla. Se munii saalista- mansa ja toukkansa ruoaksi varaa- mansa otuksen, "esim. krpsen, kyl- keen j a sulkieesen kaikkineen tarkoin hiekkakytvns, jonka se jaloil- laan ja leuoillaan on sit varten kai- vanut. Siell saavat sen jlkeliset turvassa kehit ty.
Ampiaisten elintapoja ohjaavat lukuisammat vaistot ja kenties tar- kemmat aistitkin kuin minkn muun ryhmn hynteisi. Niill nri iyos ftiierkillisen pitklle kehittynytt yh- teiskuntaelm, joka bn vierasta y- '^eehs kaikille muaie elinkiinnan e- dustajiUe.
Shkkello tytt sata vuotta
Ampiaiset ovat keskikesn ja keski- . Monista ihmisist bn shkkello jo- paivan hynteisi. Suurin osa niist- takui aivan uutta, mutta sittenkin on
jo tasan SiUa vuotta siit, kuu skot- lantilainen talonpojanpoika nimeltn Ale.xander Ba:in, sai tnsiiilniiHen pa- tentin tllaiselle kellolle. Hn sattui kuulemaan ern talvi-iltana v. 1830 esitelmn shkn ihmeellisfst omi- naisuuksista. Hn oli siihen aikaan
kin on hyvin pieni, mutta suuren- nuksen avulla tarkasteltuina usein^ erittin kaimisvrisi hynteisi. Am- piaisten trkeimpi oleskelu- ja pes- paikkoja ovat kukkaniittyjen ja hie- tikkmiden ohella vanhkt' latojen, riihien y.m. seinmt.
Vesiperisten maiden valtahyntet- kellosepn oppipoika ja alkoi esitd- nen .on kirkkain siivin nopeasti liite- lev ilmapeto, sudenkorento. Se on nykyinailmian rka ikkdn - alkukantai- simpia Ryrtfeisi,"mihin viittaa sen puutteefiirien yksilkehityskin. Mys- kin sen suuosat ovat j^Cnvastoinr kuin e<leHmamituilla ryhmill, Bangen eri- koistumattomat. N e ovat soviliaim- pia ravinnon hienontamiseen. Suden- korennot syvtkin toisia hynteisi.
mn jlkeen heti kokeilla shkvoi- man kytt kelloissa.
Bain muutti myhemmin Lontoo- seen, jossa hn^ asetti nytteille muu- tamia keksimistn kellolaitteista ja keksitt^rn todella shkll kyvn kellon, avasi han oman kelloseln vertaansa Edinburgissa valmistaak- seen shkkelloja ja shklennitin- koneit. Hnell oli aluksi vikeuk-
; ^ :fPublikknipiiTu*e|^.>siioritta- koska se 6li s e u f  i i s ^  - l i i a l -
> | ^ W k u n rkk^yk5e^5;-jot h- , ; ; ^ ^ % f y i v^litistehirt -aikana suo-
 ^ ^ S G O N S I X I X pkuptmgin, t o r i n i e t s  t u o t t e i d e n iabora-
suoritettujen tutkimuksien ^^^okeiden kautta on onnistuttu val-
puulevy, joka on mr- kosteutta j a kulutusta vas-
 jb^/f?^"iaa ja luj^miJaa kiiiri rau- c ^ ^ ^ ^ ^^^ksest valmistettu levy ,
-korrr 7^ ^" myskin kevyemp
kuin ters. Sen vuoksi
New J e f s ^ Hobbkenissa elelee muuan 64-vuotrs leskirouva, joka on varmasti maailman ihiitlaatoisiri far- mari. -Hn omistaa mriiittin^hm- hkkjfarmin.
M i h i n sellaisia elimi tarvitaan ? k-ji^yy varmasti rhoni.
'"KyHa Mmhki tk in vin ovat far- pedlisia libha, ^ill-niiden verkkoa tarig^n. ^ erlkfiisia^ ^ hie- notrkkliuskbheiden "vailniistuksessa
-J'farkTslu^^ Mrs . Pfeiffer aloitti uransa missi-
n lhes viisikymment vuotta sit- ten  samoihin aikoihin, jolloin hie- 'ribmekariihen tehdas perustettiin New Jerseyhyn. Hn sai parikym-
'tnerlt sentti pivlt kun hankki  isamin hmhkin verkkoa laborato^ ' t in- ta rpeeks i . Mutta kun tehdas lAjeni ja verkkoa tarvittiin yh e- 'hemmn, otti Miss Pfdffer hnkin-
 "nn ykinoik^udekseen ja lupautui ' 'fbimittamaan tarvittavan hnihkin- "'verkknifn lborafrioon.
- -Hn "pertistr Kmhkkifarmin. '^^Ajfrolklgihn hn kytti koululai-
-^Sia;-'jotka itmigirt iia(hkkWat-h; pelibilta ja rrietsist suiiria hmhk-
 kej, maksaen jokaisesta hmhkis- t  10 sentti l ippaledta. Hmh- kit suljettiin erikoiseen tihest rau- talaiigasta valmistfettuun hkkiin ja rrrit sytettiin krpsill ja hyttysil- l hyvin.  ' N o i n kuukauden vankeuden jl-
kfeeh hmhkit "sitten pstettiin eri- koiseen ^^uurilla ikkutioHla varustet- tuun huoneeseen, jossa: ne alkoivat kilvan kiitoa Verkkoja pakollisen jou- tenolon jlkeeni Npprin sormin ke- ri Miss IPfeiffer seitin rullalle ja kun hrti^hkki oli tyhjentnyt- kupunsa
: seitist, viejiin se ^^s ^-iithkkiin lihomaan ja kasvattamaan uutta seit- tiainetta.
Puolisen vuosisataa bn Pfeiffer hoi- tanut omalaatuista farmiaan ja an- sainnut sill sievoisen omaisuuden. Hn hankkii yh hmhkirfseitti laboratorion tarpeeksi.
uusi keksint saattaa tulla trkeksi lentokonealalla. Pohjois-Mineso- tassa olisi paljon thn tairkoitiikseen Sfiiva puutavaraa.
oikeusjutun lenntiriyhtit vastaan, joka tuomittiin maksamaan hnelle 7jS00 puntaa, hn Sai patehttioikeu- def^l i i i i s te i l leen. Kiitiruisa valtio tnies Gladstone hankki v. 1^72 B a i - hille valtiodkkfeen. Viisi vuotta n1yhemmin*'Bin kiibli .
Shkkdrot dVt sen eh^fftp ktiin Sl^knmometri tkaan - tuotta- neet 'fialiiille 'mitn taloudeliista
joita he pyydystvt ilmasta. Mys- patenttiasioissa ja vasta kytyn kin sudenkorennon totikka, josta ko- " ' i -t . . . . . . . rento toukan tultua tysin kehitty- neeksi kuoriutuu vin nahkan vaih- doksen kautta vlittmsti, on peto, mutta vesielman speutimut pitki- ne afaleiista muodstuneirie '|i3n>rhti- pihieiheen ja ilmaputkikidulcsieen.
' Siider&rehtbj bn massmMe tavat- t u 47 lajia.
Jokseehkin yht ul ia r t fe i s ia "kin sttdenkor^hribt ovarii!Ssirkat, Jbis- hytyfSiflS^hrien oli taisteltava mo- ta jotkbt lajit bvat^kbstdden niitty- ehkahaisia vastuksia vastein, f l  -
'jen luonteenomaisiapa^^ nen mgneettinsa bliyt hjns^ri^hieik- 'Virt\^en Vesien i^rs i l la fa jr- koja, shkjohdot ksin eristettyj
vien -ja lampien rannoilla tavataan j a kelat senvubksi kmpelit, liitok- hynteisiin luettavia vesiperhosia. Ne set olivat epluotettavia eik paristo- ovat perhosten tavoin hdisiipisi,pit- Jen voima riittnyt kyttn. Vasta kin tuntosarvin ja tavallisesti hr- 20 vuotta myi^emmin Saavutettiin mahkoin vrikirjafilnin varustettuja ^lla flla h > ^  tuloksia; < Silloin* ke- hynteisi, joiden toukat j a ' kotelot hitti ' Shkkdfo' skbtlhtilaineh, F . elvt vedess. N e ovat yteehs y- J- Ritthie Edinburgista. Tavallinen, lentji; kteen otettuina pahalta hai- ei-shkll kyv kronometerr kehit- sevia viattomia pikku hyntdsi, jo i - t   shkvirtaa, joka toimii sanialla t  meill tavataan satakunta lajia. Niiden on havaittu isin kyvn ku- kissa, joista ne niiblevt siiteply.
Hyntdsi tiinnetn maastamme kaikkiaan n. 15,000 eri lajia, ja tut- kimus on he ryhmittnyt moniin ryh- miin, joista vin tavallisimmat ovat edellrninitut. -Ne nelj oleskelu- pikka-aliietta, joiden k u k a a n hyn- teisimthe voidaan trk-astella, ovat siis laikkhiityt, heihikot^-rinfeet y.m. Ja toisena "rfier^mat ja "efikTsesti puiit ja pensaat sek koln^anheksi ku i - vat, hein harvaksdtan kasvavat hiekkamaat ja -pientareet'ja "vThdoin kosteikot ja jrvien, jokien -ja meren
seka kyttvoimana et t koko maan kellojen tarkistajana. .Tss "ajan- jakojrjestelmss" kytetn yh vielkin Baminkeksi in jo 80 vuot- ta vanhaa keskiishdluria.
 f n r r f i f T i f l n r ^ f n
sangen vtfton, jalaton ja ptnima- to, kovakubfiisill monesti vahva- leukainen pfeto, vesiperhosilla 'Vedess dleskdeva,t)iri itselleen pehnie ta- kosaiisa suojaavan ruo'hkp0ale- ja kivensfrukopn kerv pikku otus. Perhosen tukkb taas on vah- Vfakentdnen, kasvin Idi t i syv, riopesti lyhyill ' ksnajaloillaan ja varsinaisilla jalbillari liikkuva 'rriato,
rantamat. Suurin pfiirtein ktSen on -^^^ kytt koko toukkanaoloaikan- irA-n.-Qi^nj, nkt ^iimmittai<;kta tnaas- yksinomaan symiseen. .
Totikka-^ste n monilla hyritdsil- l pitk, joillakin taas vain parin" v i i - kon pituinen. Yleens nyt t vtiosi tai pari edustavan ajanjaksoa, jona hynteinen lpiky koko kehityksen- s.
Tysksvuinen toukka koteloituu (paitsi eptydellisen muodonvaih-
jokaisella nist summittaisista maas tolajeista oma" erikoinen hynteisfau- nansa.
HYNTEISTEN M U O D O N - V A I H D O S
Hynteisten yksilkehitys on ty- dellisen heliastdnen: nriuna, toukka, kotelo ja tysimuotbinen hynteinen (imago). Muna on suhteellisen pie-
i vleehs pyrehk tai pitkulainen doksen bmaavilla ryhmill, kuten su-ni_ muodoltaan, vriltn vaihteleva, usein vaikeahko. Stina on subjaava keton tapainen kuori, jonka kuoriu- tuva toukka jt t Syrjn kuten myhemmn kasvnihsa ikha tuk- kanahkan useita kertoja. Hynteiset, jotka eivt erikoisemmin huolehdi jlkelisistn munivat runsaasti, jo- pa totset kymmeni tuhansia nminia kerrallaan.
Tavallisesti lyhyen ajan kuluttua kuoriutuu munasta toukka, joka eri muotoinen hyritdnen er enS'kasva hyntdsryhmill on varsin erilainen, d k  vaihda nahkaansa. T  m  h y  n - Heinsirkalla se on tysikasvuisen tdsen sukukyps aste on usein sen e^ muotoinen heti kohta, vaikka kool- lmn lyhyin, vaikka monesti, kuten taan paljon sit liieriempi, monilla ampiaisilla-inys nlhithubtairieLn- krpsill ja uBeimmilla athpiaisilla ' taViltan.