Sivu 10 L A U A N T A I N A , S Y Y S K U U N 15 PIVN
Vuodesta 191 lhtien nikkeiiliik- keell on tarkoitettu canadalaista In- ternational Nickel Company, jonka ontariolaiset kaivannot tuottavat 85 prosenttia maailman nikkelist. N i k - kel i , joka kerran oli ylenkatsottu ca- nadalaisen kuparin sivutuote, psi arvoonsa ensimmisen maailmanso- dan ajalla, jolloin sit yhdistettiin te- rksen kanssa tarkoituksella saada yasvempia panssarilevyj j a myskin iskevmpi projektiileja.
K u n International Nickel sodan jlkeen menetti suurimmat markki- nansa ja presidenttins Robert S. Stanleyn johdolla alkoi .suurimman tutkimustyn siit mihin metallia voidaan kyt t ja myskin myyiJti- kampanjan, mit nykyajan teollisuus on viel kynyt . Uusia nikkelikyt- tj ja uusia sekametalleja kuten ruostumaton ters ja monel-raetalli kehitettiin ja myskin saatettiin ky- tntn. Siit seurauksena nikkelin ky t t maailmassa oli kaikista kor- keimmillaan, 128,000 tonnia, v. 1939, verrattuna 68,000 tonniin kymment yuotta aikaisemmin ja silloinkin vain 15 prosenttia nikkelist meni aseva- rusteluun.
N y t kun tt laajalti kytet ty me- tallia luovutetaan ensimiseksi Eng- lannin ja Yhdysvaltain varusteluteol- lisuuden tarpeisiin, rauhanaikaisten tuotteiden valmistajain, joista monet olivat International Nickelin kanssa yhteistoiminnassa ' uusien nikkelin- kyttjen kehityksess, edess on me- tallin puute. Nyt Stanley selosti yh- tins osakkaille sken tarjonneen- sa yhtin suuren tutkija- ja teknilli- sen jrjestn toimimaan vaikean tilanteen lievittmiseksi ja monet yh- tin toimistoista, joiden tehtvn en- nemmin on ollut myynti , ovat nyt nit tehtailijoita avustamassa. N y t yhtin on yr i te t tv . osottaa miten.
teollisuudet, joita se ennen opetti nik- kelin kyttn, voivat toimeentulla nikkelitt ja vielp suosittelee kor- vikkeiden kyttmistkin.
International, joka on maailman suurin platinan tuottaja ja myskin suuri tekij kuparin tuotannon alalla, tuotti kuluvan vuoden ensimmisell puoliskolla $17,515,607 puhdasta voittoa, nelj prosenttia vhemmn kuin viime vuotena. Voiton vhenty- minen johtui siit kun yhtin vero- menot kohosivat 9,246,823 dollarista viime vuoden ensimisell puoliskol- la 15,189,325 dollariin tmn vuoden ensimisell puoliskolla verojen ko- hoamisen seurauksena C^nadassa ja Yhdysvalloissa, miss sill on pelti- mylly ja valimo.
"Hitshaikkarien" yhdistys
Ylioppilaiden, jotka haluavat mat- kustaa kotiin jokaisen mahdollisen t i - laisuuden tullessa, on kerjt tv kyy- ti silloin kiin heill ei ole piletin hintaa taskussaan. Mut ta monet au- toiEjat, jotka muussa tapauksessa ot- taisivat heit kyydilleen, pelkvt niden peukalokyydin ottajien luon- netta ja vahingonkorvausjuttua on- nettomuuden sattuessa. Ratkaistak- seen tmn probleemin Keyes Car- son, Texasin maanviljelys- ja insi- nrikoulun oppilas, on kehit tnyt tekniikan, joka hnen miielestn paistaa autoilijoista kaikkinaisen pe- lon. Loring Schuler kuvailee hnen jrjestelmns Coronet kuukausi- julkaisussa seuraavaan tapaan:
''Carson pani alulle matkustelu- klubin ja varusti jsenens kahdella vlt tmttmyydell. Ensiminen niist on nelijalan suuruinen ki i l - loitettu alumiinilaatta, jossa on y l i - opiston tai collegen kirjaimet. Se on selvsti nhtvn jo kaukaa pivl- l ja se loistaa pimell auton valos-
E T E L M E R E L L on ers kala, nimelt Punakal , joka "kvelee" vaikeampiakin maamatkoja madon tapaan. Sit varten on sen vatsan alle kehittynyt sahamainen rypylst.
oOo - M A A I L M A N R I K K A I N radiu-
mikiinikka sanotaan olevan Tukhol- man Radiumkoti. Sill on varastos- saan 10 granunaa radiumia.
- oOo N A A I L M A N K U U L U I S I N l-
kr ikatu on Lontoon Harley Street, joka usein maininaan romaaneissa ja kertomuksissa. Sen varrella on (oli ainakin ennen sotaa) 550 lkrill vastaanottonsa.
itl,l knny taakkasi ai-,'^ vaadi lapsesi auttamaa^,. Kui keralta se imtiimeekin keassa.
Haudan partaalla ei rnitati^ ,mn turhuutta, vaan sen arvokk'
A:
sa samalla tayalla kuin tienumeron osoittaja. KiinnJtettyn matkalau-
. kun sivuun se ilman muuta ospittaii ylioppilaan olevan kyyt i vailla.
"Toiseksi hn hankki jsenille kir- . jsen, ylioppilaan passin. Etukan- nessa on hnen kuvansa ja nimikii-- joituksensa. Sispuolelle on liimatta yliopiston virkailijan antama todis- tus siit, e t t henkil todella on oppi- laana mainitussa laitoksessa. Loppu kirjasta on perforeerattuja kortteja, joJhin on painettu: "Min tten va- pautan teidt kaikesta vastuusta, mi- k johtuisi matkustajana olemisesta teidn autossanne."
Klub in kyttytymisohjeiden mu- kaisesti sen 2,000 jsent huolella o- vat liikennevalojen ulkopuolella, et- teivt joudu viivyttmn* autoilijaa, joka pysh tyy ottamaan heit kyy- dilleen. He mys ovat apuna kumi- renkaan vaihdossa, milloin rikkoutu- minen tapahtuu ja hakevat gasoliinia, jos tankki sattuu tyhjentymn. "Olkaa kohteliaita ja huomaavaisia"', snnt jatkuvat. "Ennen tupakoin- tia kysyk ajurilta lupaa ja poltta- kaa vain omia savukkeitanne. K u t - sukaa autoil-ja vierailulle yliopis- toonne. Jos hn on halukas, jatka- kaa kiinnostavaa keskustelua."
idinrakkauden rajapnkkig^ din haudalla. " '
K U N E N T I S E T K U N I N K A A T J T A P A S I V A T TOISENS.\
Ruotsin tmn kevn j W . kirjoituksissa oli ranskankiekn keena seuraava historiallinen. jota varmaankaan ei ole aikaije painettuna julkaistu.
K u n kuningas Josef Bonapartej hdet ty Espanjasta, asettui Sveitsiin, Pranginisin linnaan., n pivn kvellessn linnan ristn kauniissa metsss, hni vieraan, joka kysyi tiet Nyonjja.
- Seuratkaa minua, Josef niin vien teidt paikalle, josta Nyoni in . Sitten teidn on mahd ta kvell harhaan.
Matkalla molemmat rierrat ke telivat monista asioista, ennenka ajan valtiollisista vaihteluista. I sesti vieras oli mies. joka oli paiij nhnyt ja jolla oli eimnkokeinii: K u n he puolen tunnin kuluttuania vt Nyonin, lausui vieras saattaja leen jhyviset ja kiitti hnen vllisyydestn.
Ennenkuin eroamme, hii koi , haluaisin tiet nimenne.
Nim.eni on Josef, sanoi tiecd^ tj. Olen Espanjan entinen ku
gas. Minua ilahduttaa, ettolea^ nut tehd teille tmn pLk.ku luksen. Sallikaa minunkin kysyit dn nimenne?
Nimeni on Rustaa, vieras tasi, ja olen ollut Ruotsin kunir
(Kasku tarkoittaa vallastasyast] Kustaa IV .Adolfia, joka maanf laisena oli Sveitsiss.)
'i . I--.- > 'il
li i
Pministeri Wimton Churchin terveht Yhdysvaltain Uppua Ja 1 tj^nkkoihin. Chnrrhimn takana Ensi^ Franklin D. I^ o^ ^^ ^ na.- lfhdyv..alta. men. otUaskcrpusta, ^ nyt t^ uulua Islaadl. iehi - repi, jclu. oU Britannian ^ S^ i^S^ h^ ^^ ^^ ^
H.